Ero sivun ”Juliste” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: wa:Afitche |
p w |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi [[Punainen julistus]], joka annettiin vuonna [[1905]]. Juliste voi olla myös esimerkiksi [[konferenssi]]ssa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu [[paperi]]lle, [[muovi]]lle tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta [[kivipaino]] ja [[litografia|värilitografia]] mahdollistivat julisteiden suuret painokset.<ref>Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.</ref> |
Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi [[Punainen julistus]], joka annettiin vuonna [[1905]]. Juliste voi olla myös esimerkiksi [[konferenssi]]ssa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu [[paperi]]lle, [[muovi]]lle tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta [[kivipaino]] ja [[litografia|värilitografia]] mahdollistivat julisteiden suuret painokset.<ref>Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.</ref> |
||
Julistetaide on syntynyt [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla. Suomessa [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa Alexander Federley (1865–1932) ja [[Oscar Furuhjelm]] (1880–1963).<ref name=Hbl/> |
Julistetaide on syntynyt [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla. Suomessa [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa [[Alex Federley|Alexander Federley]] (1865–1932) ja [[Oscar Furuhjelm]] (1880–1963).<ref name=Hbl/> |
||
Nykyään julisteet ovat [[graafinen suunnittelu|graafisen muotoilun]] tuotteita, joita kerätään ja joihin liittyen järjestetään [[näyttely]]itä ja [[ |
Nykyään julisteet ovat [[graafinen suunnittelu|graafisen muotoilun]] tuotteita, joita kerätään ja joihin liittyen järjestetään [[näyttely]]itä ja [[biennaali|biennaaleja]]. Monilla [[museo]]illa ja [[arkisto]]illa on julistekokoelmia. [[Lahden taidemuseo]]n yhteydessä toimii [[Julistemuseo]]. |
||
== Viitteet == |
== Viitteet == |
||
Versio 10. tammikuuta 2012 kello 02.31
Juliste on yleensä julkiselle paikalle tarkoitettu viestinnän väline, jota käytetään jonkin asian julkituomiseen tai mainostamiseen. Julisteen viesti voi olla pelkästään kuvallinen tai pelkästään kirjallinen, mutta useimmiten se on näiden yhdistelmä. Juliste kiinnitetään yleensä seinään, muuriin, ikkunaan, ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan, sillä julisteen tarkoituksena on kiinnittää huomiota.
Kirjallispainotteisia julisteita sanottiin aikanaan julistuksiksi eli julkisiksi tiedonannoiksi, jotka olivat kaikelle kansalle osoitettuja asiakirjoja. Tällainen oli esimerkiksi Punainen julistus, joka annettiin vuonna 1905. Juliste voi olla myös esimerkiksi konferenssissa esillepantu kirjallinen tai kuvallinen esitys erotuksena suullisesta esityksestä. Juliste on useimmiten painettu paperille, muoville tai jollekin muulle alustalle. Käsintehtyjä julisteita on saatettu käyttää julistepylväissä, mutta vasta kivipaino ja värilitografia mahdollistivat julisteiden suuret painokset.[1]
Julistetaide on syntynyt 1800-luvun lopulla. Suomessa Akseli Gallen-Kallela oli ensimmäisiä julistetaiteen harrastajia. Häntä seurasivat pian monet muut taiteilijat, jotka saattoivat jopa erikoistua julistetaiteeseen. Vuosisadan vaihteen merkittäviin suomalaistaiteilijoihin kuuluivat muun muassa Alexander Federley (1865–1932) ja Oscar Furuhjelm (1880–1963).[2]
Nykyään julisteet ovat graafisen muotoilun tuotteita, joita kerätään ja joihin liittyen järjestetään näyttelyitä ja biennaaleja. Monilla museoilla ja arkistoilla on julistekokoelmia. Lahden taidemuseon yhteydessä toimii Julistemuseo.
Viitteet
- ↑ Markus Visanti: Otavan iso tietosanakirja 3, s. 1667.
- ↑ Affischernas underbara Finland. Hufvudstadsbladet 11.12.2007
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta juliste Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
- Helmiriitta Honkanen: Placatista julisteeksi, 1983.