Ero sivun ”Tuulastus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Trident, Burmese, 18th century.JPG|thumb|Burmalainen [[atrain]] 1700-luvulta]] |
[[Kuva:Trident, Burmese, 18th century.JPG|thumb|Burmalainen [[atrain]] 1700-luvulta]] |
||
'''Tuulastus''' (eli '''tuohestus''' eli '''pistokalastus''') on [[kalastus]]laji, jota harrastetaan yleisesti pimeinä [[Syksy|syysöinä]]. Tuulastaminen tapahtuu [[soutuvene]]ellä, jossa tuulastaja seisoo tai on polvillaan veneen |
'''Tuulastus''' (eli '''tuohestus''' eli '''pistokalastus''') on [[kalastus]]laji, jota harrastetaan yleisesti pimeinä [[Syksy|syysöinä]]. Tuulastaminen tapahtuu [[soutuvene]]ellä, jossa tuulastaja seisoo tai on polvillaan veneen nokassa ja koettaa iskeä tehokkaalla lampulla valaistulla alueella näkyviä kaloja pitkävartisella [[atrain|atraimella]]. |
||
Tuulastuksessa tuulastaja sauvoo venettä atraimen varren avulla matalassa rantavedessä ja koettaa löytää näkökenttään iskettäviä kaloja. Venettä voi kuljettaa myös avustaja soutamalla tai melomalla. Tyypillisimpiä tuulastuksen saaliskaloja ovat [[hauki]], [[lahna]], [[särkikalat]] ja [[ahven]]. |
Tuulastuksessa tuulastaja sauvoo venettä atraimen varren avulla matalassa rantavedessä ja koettaa löytää näkökenttään iskettäviä kaloja. Venettä voi kuljettaa myös avustaja soutamalla tai melomalla. Tyypillisimpiä tuulastuksen saaliskaloja ovat [[hauki]], [[lahna]], [[särkikalat]] ja [[ahven]]. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Lahnaa on syytä iskeä hieman viistossa, paremman iskupinta-alan saavuttamiseksi. Ahventa taas kannattaa iskeä kalan suuntaisesti, sillä se nokkeluuttaan kääntyy välittömästi oikealle tai vasemmalle.<ref name="yle">YLE: [http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/kysymitavain?opendocument&pageid=Content1300356E116 Kysy mitä vain: Harrastetaanko tuulastusta talvella?]</ref> |
Lahnaa on syytä iskeä hieman viistossa, paremman iskupinta-alan saavuttamiseksi. Ahventa taas kannattaa iskeä kalan suuntaisesti, sillä se nokkeluuttaan kääntyy välittömästi oikealle tai vasemmalle.<ref name="yle">YLE: [http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/kysymitavain?opendocument&pageid=Content1300356E116 Kysy mitä vain: Harrastetaanko tuulastusta talvella?]</ref> |
||
Paras tuulastuskeli on tyyni pimeä syysilta ja [[yö]]. |
Paras tuulastuskeli on tyyni pimeä syysilta ja [[yö]]. Pilvinen sää on eduksi etenkin kuun loistaessa, sillä se vähentää heijastuksia veden pinnalla.<ref name="yle"/> |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Tuulastus on lähtöisin ikiaikojen takaa, jolloin esi-isämme keksivät keihään. Alkujaan tuulastus saattoi merkitä kutukalojen pyydystämistä rantamatalikossa. Nykyisin tuulastuksella ymmärretään nimenomaan pistokalastusta veneen ja apuvalaistuksen avuin. Yksikärkinen keihäs muuttui kehitysvaiheiden kautta monipiikkiseksi atraimeksi.<ref name="yle"/> |
Tuulastus on lähtöisin ikiaikojen takaa, jolloin esi-isämme keksivät keihään. Alkujaan tuulastus saattoi merkitä kutukalojen pyydystämistä rantamatalikossa. Nykyisin tuulastuksella ymmärretään nimenomaan pistokalastusta veneen ja apuvalaistuksen avuin. Yksikärkinen keihäs muuttui kehitysvaiheiden kautta monipiikkiseksi atraimeksi.<ref name="yle"/> |
||
Kalat havaitaan kirkkaan tuulastusvalon avulla, joka on kiinnitetty veneen |
Kalat havaitaan kirkkaan tuulastusvalon avulla, joka on kiinnitetty veneen nokkaan. Perinteisesti tuulastusvalona käytettiin veneen nokassa olevaa koussikasta ,jossa paloi tervaksia. Seuraava kehitysaskel oli petroolilamppu ([[voimavalolyhty]]), joiden yleisiä merkkejä ovat Hasag Petromax ja Tilley. Nykyään käytetään usein sähkövaloa, joka voi olla tuulastajan kädessä tai kiinnitetty päähän kuten suunnistusvalot. |
||
Vuonna [[1902]] tuulastus kiellettiin lailla, koska se tehokkaana kalastuskeinona heikensi kalakantoja liikaa. Lisäksi innokkain tuulastusaika osui juuri haukien ja lahnojen aktiivisimpaan kutuaikaan.<ref name="yle"/> |
Vuonna [[1902]] tuulastus kiellettiin lailla, koska se tehokkaana kalastuskeinona heikensi kalakantoja liikaa. Lisäksi innokkain tuulastusaika osui juuri haukien ja lahnojen aktiivisimpaan kutuaikaan.<ref name="yle"/> |
||
Versio 19. lokakuuta 2011 kello 16.59
Tuulastus (eli tuohestus eli pistokalastus) on kalastuslaji, jota harrastetaan yleisesti pimeinä syysöinä. Tuulastaminen tapahtuu soutuveneellä, jossa tuulastaja seisoo tai on polvillaan veneen nokassa ja koettaa iskeä tehokkaalla lampulla valaistulla alueella näkyviä kaloja pitkävartisella atraimella.
Tuulastuksessa tuulastaja sauvoo venettä atraimen varren avulla matalassa rantavedessä ja koettaa löytää näkökenttään iskettäviä kaloja. Venettä voi kuljettaa myös avustaja soutamalla tai melomalla. Tyypillisimpiä tuulastuksen saaliskaloja ovat hauki, lahna, särkikalat ja ahven.
Lahnaa on syytä iskeä hieman viistossa, paremman iskupinta-alan saavuttamiseksi. Ahventa taas kannattaa iskeä kalan suuntaisesti, sillä se nokkeluuttaan kääntyy välittömästi oikealle tai vasemmalle.[1]
Paras tuulastuskeli on tyyni pimeä syysilta ja yö. Pilvinen sää on eduksi etenkin kuun loistaessa, sillä se vähentää heijastuksia veden pinnalla.[1]
Historia
Tuulastus on lähtöisin ikiaikojen takaa, jolloin esi-isämme keksivät keihään. Alkujaan tuulastus saattoi merkitä kutukalojen pyydystämistä rantamatalikossa. Nykyisin tuulastuksella ymmärretään nimenomaan pistokalastusta veneen ja apuvalaistuksen avuin. Yksikärkinen keihäs muuttui kehitysvaiheiden kautta monipiikkiseksi atraimeksi.[1]
Kalat havaitaan kirkkaan tuulastusvalon avulla, joka on kiinnitetty veneen nokkaan. Perinteisesti tuulastusvalona käytettiin veneen nokassa olevaa koussikasta ,jossa paloi tervaksia. Seuraava kehitysaskel oli petroolilamppu (voimavalolyhty), joiden yleisiä merkkejä ovat Hasag Petromax ja Tilley. Nykyään käytetään usein sähkövaloa, joka voi olla tuulastajan kädessä tai kiinnitetty päähän kuten suunnistusvalot.
Vuonna 1902 tuulastus kiellettiin lailla, koska se tehokkaana kalastuskeinona heikensi kalakantoja liikaa. Lisäksi innokkain tuulastusaika osui juuri haukien ja lahnojen aktiivisimpaan kutuaikaan.[1]
Vuodesta 1951 tuulastus on jälleen ollut sallittua. Tuulastus on edelleen kiellettyä huhtikuun puolivälistä juhannukseen. Tuulastus on kielletty myös lohi- ja siikapitoisissa virtapaikoissa ja joissa,[1]
Suomen ennätyskalarekisterin mukaan tuulastamalla on saatu Suomen 2000-luvun suurin karppi, jonka tuulasti Karim Messaoud 24. huhtikuuta 2004, karpin massa oli 21,44 kg, pituus 105 cm ja pyyntipaikka Lohjan Hormajärvi. Havainto oli A-luokan havainto.