Ero sivun ”Näätäeläimet” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Vesikkoa ei enää esiinny Suomessa. Haisunäädälle lattari. |
||
Rivi 38: | Rivi 38: | ||
== [[Suomi|Suomessa]] esiintyvät lajit == |
== [[Suomi|Suomessa]] esiintyvät lajit == |
||
*[[Ahma]] ( |
*[[Ahma]] (''Gulo gulo'') |
||
*[[Hilleri]] ( |
*[[Hilleri]] (''Mustela putorius'') |
||
*[[Kärppä]] ( |
*[[Kärppä]] (''Mustela erminea'') |
||
*[[Lumikko]] ( |
*[[Lumikko]] (''Mustela nivalis'') |
||
*[[Minkki]] ( |
*[[Minkki]] (''Mustela vison'') |
||
*[[Mäyrä]] ( |
*[[Mäyrä]] (''Meles meles'') |
||
*[[Näätä]] ( |
*[[Näätä]] (''Martes martes'') |
||
*[[Saukko]] ( |
*[[Saukko]] (''Lutra lutra'') |
||
⚫ | |||
== Muualla esiintyvät lajit == |
== Muualla esiintyvät lajit == |
||
⚫ | |||
*[[Haisunäätä]] |
*[[Haisunäätä]] (''Mephitis mephitis'') |
||
*[[Fretti]] ( |
*[[Fretti]] (''Mustela putorius furo''') |
||
Myös Suomessa on frettejä, mutta ne ovat lemmikkieläimiä eivätkä elä luonnonvaraisena Suomen luonnossa. |
Myös Suomessa on frettejä, mutta ne ovat lemmikkieläimiä eivätkä elä luonnonvaraisena Suomen luonnossa. |
Versio 8. maaliskuuta 2004 kello 19.32
Määritelmä
Näätäeläimet | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
| ||||||||||||
Alaheimot | ||||||||||||
Saukot: Lutrinae |
Näätäeläimet (mustelidae) on lajien määrällä mitattuna suurin petoeläinten lahkoon kuuluva heimo. Niitä löytyy kaikilta mantereilta lukuunottamatta Etelämannerta ja Australiaa.
Näätäeläimiin kuuluu paljon eri kokoisia eläimiä alkaen pienestä lumikosta (20-100g) aina suuriin merisaukkoihin (35-40kg). Niiden ruumiinrakenne vaihtelee, mutta tavallisesti ruumis on pitkä ja jalat lyhyet. Häntä on pitkä, korvat pienet ja pyöreät ja silmät pienet. Anaalirauhaset ovat erittäin kehittyneet ja joillakin lajeilla, kuten haisunäädällä, ne ovat voimakas ase ja puolustusmekanismi.
Näätäeläimissä on sekä kanta- että varvasastujia mutta kaikilla on jaloissaan viisi varvasta. Joillakin lajeilla kynnet voivat olla osittain sisäänvetäytyneet, mutta kaikilla ne ovat ovat lyhyet ja kaarevat. Saukoilla jalat ovat räpylämaiset. Etenkin uroksilla luusto on hyvin vankkarakenteinen.
Kallo ei tyypillisesti ole kovin pitkä ja kuono on hyvin lyhyt. Näätäeläimet voivat lukittaa alaleuan yläleukaan ja niiden purema on voimakas. Takahampaita ei ole, kulmahampaat ovat pitkät ja terävät.
Suurin osa syö lihaa, mutta osa syö tarvittaessa myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Muutamat syövät hedelmiä ja hunajaa. Petoeläimille tyypillisesti myös näätäeläimet ovat nopeita, ketteriä ja erittäin tehokkaita saalistajia. Jäljittämiseen ne käyttävät pääasiassa vainua, mutta myös kuuloaisti on hyvin kehittynyt.
Suomessa esiintyvät lajit
- Ahma (Gulo gulo)
- Hilleri (Mustela putorius)
- Kärppä (Mustela erminea)
- Lumikko (Mustela nivalis)
- Minkki (Mustela vison)
- Mäyrä (Meles meles)
- Näätä (Martes martes)
- Saukko (Lutra lutra)
Muualla esiintyvät lajit
- Vesikko (Mustela lutreola)
- Haisunäätä (Mephitis mephitis)
- Fretti (Mustela putorius furo')
Myös Suomessa on frettejä, mutta ne ovat lemmikkieläimiä eivätkä elä luonnonvaraisena Suomen luonnossa.