Ero sivun ”Näätäeläimet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kyte (keskustelu | muokkaukset)
p Vesikkoa ei enää esiinny Suomessa. Haisunäädälle lattari.
Rivi 38: Rivi 38:


== [[Suomi|Suomessa]] esiintyvät lajit ==
== [[Suomi|Suomessa]] esiintyvät lajit ==
*[[Ahma]] (<i>Gulo gulo</i>)
*[[Ahma]] (''Gulo gulo'')
*[[Hilleri]] (<i>Mustela putorius</i>)
*[[Hilleri]] (''Mustela putorius'')
*[[Kärppä]] (<i>Mustela erminea</i>)
*[[Kärppä]] (''Mustela erminea'')
*[[Lumikko]] (<i>Mustela nivalis</i>)
*[[Lumikko]] (''Mustela nivalis'')
*[[Minkki]] (<i>Mustela vison</i>)
*[[Minkki]] (''Mustela vison'')
*[[Mäyrä]] (<i>Meles meles</i>)
*[[Mäyrä]] (''Meles meles'')
*[[Näätä]] (<i>Martes martes</i>)
*[[Näätä]] (''Martes martes'')
*[[Saukko]] (<i>Lutra lutra</i>)
*[[Saukko]] (''Lutra lutra'')
*[[Vesikko]] (<i>Mustela lutreola</i>)




== Muualla esiintyvät lajit ==
== Muualla esiintyvät lajit ==
*[[Vesikko]] (''Mustela lutreola'')
*[[Haisunäätä]]
*[[Haisunäätä]] (''Mephitis mephitis'')
*[[Fretti]] (<i>Mustela putorius furo</i>)
*[[Fretti]] (''Mustela putorius furo''')


Myös Suomessa on frettejä, mutta ne ovat lemmikkieläimiä eivätkä elä luonnonvaraisena Suomen luonnossa.
Myös Suomessa on frettejä, mutta ne ovat lemmikkieläimiä eivätkä elä luonnonvaraisena Suomen luonnossa.

Versio 8. maaliskuuta 2004 kello 19.32

Määritelmä

Näätäeläimet
Tieteellinen luokittelu
Kunta:Eläinkunta (Animalia)
Pääjakso:Selkäjänteiset (Chordata)
Alajakso:Selkärankaiset (Vertebrata)
Luokka:Nisäkkäät (Mammalia)
Lahko:Petoeläimet (Carnivora)
Heimo:Näätäeläimet (Mustelidae)
Alaheimot

Saukot: Lutrinae
Mäyrät: Melinae
Mesimäyrät: Mellivorinae
Haisunäädät: Mephitinae
Varsinaiset näädät: Mustelinae
Amerikanmäyrä: Taxidinae


Näätäeläimet (mustelidae) on lajien määrällä mitattuna suurin petoeläinten lahkoon kuuluva heimo. Niitä löytyy kaikilta mantereilta lukuunottamatta Etelämannerta ja Australiaa.

Näätäeläimiin kuuluu paljon eri kokoisia eläimiä alkaen pienestä lumikosta (20-100g) aina suuriin merisaukkoihin (35-40kg). Niiden ruumiinrakenne vaihtelee, mutta tavallisesti ruumis on pitkä ja jalat lyhyet. Häntä on pitkä, korvat pienet ja pyöreät ja silmät pienet. Anaalirauhaset ovat erittäin kehittyneet ja joillakin lajeilla, kuten haisunäädällä, ne ovat voimakas ase ja puolustusmekanismi.

Näätäeläimissä on sekä kanta- että varvasastujia mutta kaikilla on jaloissaan viisi varvasta. Joillakin lajeilla kynnet voivat olla osittain sisäänvetäytyneet, mutta kaikilla ne ovat ovat lyhyet ja kaarevat. Saukoilla jalat ovat räpylämaiset. Etenkin uroksilla luusto on hyvin vankkarakenteinen.

Kallo ei tyypillisesti ole kovin pitkä ja kuono on hyvin lyhyt. Näätäeläimet voivat lukittaa alaleuan yläleukaan ja niiden purema on voimakas. Takahampaita ei ole, kulmahampaat ovat pitkät ja terävät.

Suurin osa syö lihaa, mutta osa syö tarvittaessa myös hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Muutamat syövät hedelmiä ja hunajaa. Petoeläimille tyypillisesti myös näätäeläimet ovat nopeita, ketteriä ja erittäin tehokkaita saalistajia. Jäljittämiseen ne käyttävät pääasiassa vainua, mutta myös kuuloaisti on hyvin kehittynyt.


Suomessa esiintyvät lajit


Muualla esiintyvät lajit

Myös Suomessa on frettejä, mutta ne ovat lemmikkieläimiä eivätkä elä luonnonvaraisena Suomen luonnossa.