Ero sivun ”Kanoninen oikeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
ehdolle lupaavaksi |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh + w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lupaava artikkeli -ehdotus}} |
{{lupaava artikkeli -ehdotus}} |
||
'''Kanoninen oikeus''' tarkoittaa muun muassa [[katolinen kirkko|katolisessa]], [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] ja [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.<ref name="brit">"canon law." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law</ref> Kanonisen oikeuden määräyksiä kutsutaan '''kanoneiksi''' ({{k-el|κανών}}, sääntö, mitta) ja ne ovat yleensä [[Ekumeeninen kirkolliskokous|kirkolliskokousten]] säätämiä.<ref>"canon." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon</ref> Kanoninen oikeus on vanhin edelleen käytössä oleva lakijärjestelmä läntisessä maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Edward Peters | Nimeke= Canon Law | Ajankohta= | Osoite=http://canonlaw.info/ | Julkaisija=canonlaw.info | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref> |
'''Kanoninen oikeus''' tarkoittaa muun muassa [[katolinen kirkko|katolisessa]], [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] ja [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.<ref name="brit">"canon law." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law</ref> Kanonisen oikeuden määräyksiä kutsutaan '''kanoneiksi''' ({{k-el|κανών}}, sääntö, mitta), ja ne ovat yleensä [[Ekumeeninen kirkolliskokous|kirkolliskokousten]] säätämiä.<ref>"canon." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon</ref> Kanoninen oikeus on vanhin edelleen käytössä oleva lakijärjestelmä läntisessä maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Edward Peters | Nimeke= Canon Law | Ajankohta= | Osoite=http://canonlaw.info/ | Julkaisija=canonlaw.info | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref> |
||
[[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous]] vuonna 325 määritteli kanonit kirkon kurinpitotoimenpiteiksi ja erotteli kirkon lain (''kanones'') maallisista määräyksistä (''nomoi'').<ref name="orth">{{Verkkoviite | Tekijä= Dr. Lewis J. Patsavos, Ph.D. | Nimeke=The Canonical Tradition of the Orthodox Church | Ajankohta= | Osoite=http://www.goarch.org/ourfaith/ourfaith7071 | Julkaisija= Greek Orthodox Archdiocese of America | Luettu=17.6. 2009 | Kieli= {{en}} }}</ref> Vuoden 1054 [[Suuri skisma|Suuren skisma]]n jälkeen katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat kehittäneet omat kanoniset oikeutensa<ref name="brit"/> kuten myös jotkut [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] myötä syntyneet protestanttiset kirkot.<ref name="early"/> |
[[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous]] vuonna 325 määritteli kanonit kirkon kurinpitotoimenpiteiksi ja erotteli kirkon lain (''kanones'') maallisista määräyksistä (''nomoi'').<ref name="orth">{{Verkkoviite | Tekijä= Dr. Lewis J. Patsavos, Ph.D. | Nimeke=The Canonical Tradition of the Orthodox Church | Ajankohta= | Osoite=http://www.goarch.org/ourfaith/ourfaith7071 | Julkaisija= Greek Orthodox Archdiocese of America | Luettu=17.6. 2009 | Kieli= {{en}} }}</ref> Vuoden 1054 [[Suuri skisma|Suuren skisma]]n jälkeen katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat kehittäneet omat kanoniset oikeutensa<ref name="brit"/> kuten myös jotkut [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] myötä syntyneet protestanttiset kirkot.<ref name="early"/> |
||
== Katolinen kanoninen oikeus == |
== Katolinen kanoninen oikeus == |
||
[[Gratianus (munkki)|Gratianus]] kokosi ensimmäisen täydellisen kokoelman katolisen kirkon kanoneja ''Decretum |
[[Gratianus (munkki)|Gratianus]] kokosi ensimmäisen täydellisen kokoelman katolisen kirkon kanoneja ''[[Decretum Gratiani]]n'' noin vuonna 1140. Se perustui aikaisempiin kokoelmiin, kirkolliskokousten päätöksiin, [[Roomalainen laki|roomalaiseen lakiin]] ja kirkkoisien teksteihin. Teos hyväksyttiin pian eurooppalaisissa oppilaitoksissa kanonisen oikeuden perusteokseksi, ja se oli roomalaiskatolisen kirkon kanoninen lakikirja vuoteen 1917.<ref name="gratianus">{{Verkkoviite | Tekijä= Anders Winroth| Nimeke=Domus Gratiani | Ajankohta= | Osoite=http://pantheon.yale.edu/~haw6/gratian.html | Luettu= 23.6.2009| Kieli= {{en}}}}</ref> Laajennettu ''[[Corpus juris canonici]]'' julkaistiin vuonna 1500. Vuonna 1917 julkaistiin uusi ''Codex juris canonici'' -kokoelma ja [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous|Vatikaanin toisen konsiilin]] perustaman komission työn päätteeksi uusin kanonisen oikeuden kokoelma valmistui 1983.<ref name="brit"/> |
||
[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma kanonisen lain kokoelmansa ''Codex canonum ecclesiarum orientalium'', jonka paavi [[Johannes Paavali II]] otti käyttöön vuonna 1991. Tämä kanonikokoelma poikkeaa katolisen kirkon yleisestä kanonisesta oikeudesta niiltä osin, kuin kirkkojen perinteet eroavat. Eroja on muun muassa terminologian, kirkon hierarkian ja |
[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma kanonisen lain kokoelmansa ''Codex canonum ecclesiarum orientalium'', jonka paavi [[Johannes Paavali II]] otti käyttöön vuonna 1991. Tämä kanonikokoelma poikkeaa katolisen kirkon yleisestä kanonisesta oikeudesta niiltä osin, kuin kirkkojen perinteet eroavat. Eroja on muun muassa terminologian, kirkon hierarkian ja [[sakramentti]]en toimittamisen alueilla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuzhinapurath, Thomas | Nimeke =Salvific Law: Salvific Character of CCEO, An Historical Overview | Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = 81-84| Selite = | Julkaisupaikka =Trivandrum,Kerala, India | Julkaisija =M.S. Publications | Tunniste = | www =http://www.scribd.com/doc/7756191/Salvific-Law-Salvific-Character-of-CCEO-An-Historical-Overview-by-Thomas-Kuzhinapurath- | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 24.6.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
||
== Ortodoksinen kanoninen oikeus == |
== Ortodoksinen kanoninen oikeus == |
||
{{pääartikkeli|[[Ortodoksisen kirkon kanonit]]}} |
{{pääartikkeli|[[Ortodoksisen kirkon kanonit]]}} |
||
Ortodoksisen kirkon kanonisen oikeuden määräykset määräytyvät ekumeenisten kirkolliskokousten ([[Nikean toinen kirkolliskokous|Nikean toiseen kokoukseen]] asti) ja paikallisten piispainkokousten päätöksistä sekä kirkkoisien kirjoituksista. Näitä kanonien lähteitä on yhteensä noin tuhat ja ne on koottu useiksi kokoelmiksi. Näistä yleisimmin käytössä olevaa kokoelmaa kreikankielisissä paikalliskirkoissa kutsutaan ''Pedalioniksi'' ({{k-el|Πηδάλιον}}, "peräsin").<ref name="orth"/> |
Ortodoksisen kirkon kanonisen oikeuden määräykset määräytyvät ekumeenisten kirkolliskokousten ([[Nikean toinen kirkolliskokous|Nikean toiseen kokoukseen]] asti) ja paikallisten piispainkokousten päätöksistä sekä kirkkoisien kirjoituksista. Näitä kanonien lähteitä on yhteensä noin tuhat, ja ne on koottu useiksi kokoelmiksi. Näistä yleisimmin käytössä olevaa kokoelmaa kreikankielisissä paikalliskirkoissa kutsutaan ''Pedalioniksi'' ({{k-el|Πηδάλιον}}, "peräsin").<ref name="orth"/> |
||
Toisin kuin katolisessa kirkossa ortodoksisessa kirkossa kanonista oikeutta ei ole kodifioitu ja eri autokefalisilla ja autonomisilla paikalliskirkoilla on Trullon synodin 39:n kanonin mukaan oikeus luoda omia sääntöjään. Näiden sääntöjen tulee kuitenkin ilmentää pyhissä kanoneissa esitettyä kirkon universaalin lain henkeä.<ref name="orth"/> |
Toisin kuin katolisessa kirkossa ortodoksisessa kirkossa kanonista oikeutta ei ole kodifioitu ja eri [[autokefalia|autokefalisilla]] ja autonomisilla paikalliskirkoilla on Trullon synodin 39:n kanonin mukaan oikeus luoda omia sääntöjään. Näiden sääntöjen tulee kuitenkin ilmentää pyhissä kanoneissa esitettyä kirkon universaalin lain henkeä.<ref name="orth"/> |
||
Kanonista oikeutta pyritään tulkitsemaan enemmän lain hengen kuin kirjaimen mukaisesti. Tämän vuoksi kirkossa on vähemman tärkeissä asioissa noudatettu |
Kanonista oikeutta pyritään tulkitsemaan enemmän lain hengen kuin kirjaimen mukaisesti. Tämän vuoksi kirkossa on vähemman tärkeissä asioissa noudatettu ”ekonomia”-periaatetta, jonka mukaan rikkeen rangaistusta ei välttämättä panna täytäntöön. Oikeus soveltaa ekonomia-periaatetta kuuluu piispainkokoukselle tai synodille, joka voi puolestaan delegoida oikeuden yksittäisille piispoille kanonisen oikeuden rajoissa.<ref name="orth"/> |
||
== Protestanttiset kirkot == |
== Protestanttiset kirkot == |
||
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] |
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] myötä syntyneissä protestanttisissa kirkoissa hylättiin pääsääntöisesti katolinen kanoninen oikeus, ja [[Martti Luther]] muun muassa poltti julkisesti kanonisen oikeuden kokoelmia, jotka hänen mielestään korruptoivat kristillisen uskon. Niissäkin protestanttisissa maissa, jossa joitain kanonisen oikeuden elementtejä säilytettiin, [[paavi]]n asema sen toimeenpanemisessa hylättiin. Uskonpuhdistuksen myötä maalliset hallitukset ottivat asteittain haltuunsa perhe- ja avioliitto-oikeuden, joka aikaisemmin oli kuulunut kanonisen, kirkollisen oikeuden piiriin.<ref name="early">"canon law." Encyclopedia of the Early Modern World. The Gale Group, Inc, 2004. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law</ref> |
||
Protestanttiset kirkot säilyttivät käytössä kuitenkin joitain kanonisen oikeuden perinteen piirteitä. Eritityisesti anglikaanisessa kirkossa kanoninen oikeus ja kirkolliset tuomioistuimet ovat käytössä useissa asioissa, mutta myös [[luterilaisuus|luterilaisuudessa]] hyödynnettiin kanonisen oikeuden osa-alueita. Myös esimerkiksi [[Jean Calvin]]in tietyt kirjoitukset pohjautuvat 1300-luvun kanonisen oikeuden periaatteisiin.<ref name="early"/> |
Protestanttiset kirkot säilyttivät käytössä kuitenkin joitain kanonisen oikeuden perinteen piirteitä. Eritityisesti [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] kanoninen oikeus ja kirkolliset tuomioistuimet ovat käytössä useissa asioissa, mutta myös [[luterilaisuus|luterilaisuudessa]] hyödynnettiin kanonisen oikeuden osa-alueita. Myös esimerkiksi [[Jean Calvin]]in tietyt kirjoitukset pohjautuvat 1300-luvun kanonisen oikeuden periaatteisiin.<ref name="early"/> |
||
[[Ruotsin valtakunta|Ruotsin valtakunnassa]] uskonpuhdistuksessa 1520-luvulla yhteys paavinistuimeen katkesi ja kanoninen oikeus korvattiin osittain uusilla kirkollisilla säädöksillä ja toisaalta yhteiskunnallisella lainsäädännöllä. Samalla kirkon ylin johto siirtyi paavilta kuninkaalle. [[Västeråsin valtiopäivät|Västeråsin valtiopäivien]] jälkeen kuninkaalle siirrettiin muun muassa oikeus valita piispat. Vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä tehtiin ero maallisen ja hengellisen vallan välille, mutta ei määritelty miten kirkon keskushallinto pitäisi järjestää. Vuoden 1686 kirkkolain myötä kaikki valtakunnan asukkaat sidottiin luterilaiseen tunnustukseen, kirkon itsenäisyys lakkautettiin kokonaan ja kirkosta muodostettiin valtion laitos.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Tuula Lybeck, Matti Halttunen | Nimeke= Kirkon ja valtion suhteet Suomessa| Ajankohta= | Osoite= http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/koulu/kirkvalt.html| Julkaisija= Suomen evankelis-luterilainen kirkko| Luettu= 24.6. 2009| Kieli= {{fi}} }}</ref> |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 12. syyskuuta 2011 kello 23.37
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.[1] Kanonisen oikeuden määräyksiä kutsutaan kanoneiksi (kreik. κανών, sääntö, mitta), ja ne ovat yleensä kirkolliskokousten säätämiä.[2] Kanoninen oikeus on vanhin edelleen käytössä oleva lakijärjestelmä läntisessä maailmassa.[3]
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous vuonna 325 määritteli kanonit kirkon kurinpitotoimenpiteiksi ja erotteli kirkon lain (kanones) maallisista määräyksistä (nomoi).[4] Vuoden 1054 Suuren skisman jälkeen katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat kehittäneet omat kanoniset oikeutensa[1] kuten myös jotkut uskonpuhdistuksen myötä syntyneet protestanttiset kirkot.[5]
Katolinen kanoninen oikeus
Gratianus kokosi ensimmäisen täydellisen kokoelman katolisen kirkon kanoneja Decretum Gratianin noin vuonna 1140. Se perustui aikaisempiin kokoelmiin, kirkolliskokousten päätöksiin, roomalaiseen lakiin ja kirkkoisien teksteihin. Teos hyväksyttiin pian eurooppalaisissa oppilaitoksissa kanonisen oikeuden perusteokseksi, ja se oli roomalaiskatolisen kirkon kanoninen lakikirja vuoteen 1917.[6] Laajennettu Corpus juris canonici julkaistiin vuonna 1500. Vuonna 1917 julkaistiin uusi Codex juris canonici -kokoelma ja Vatikaanin toisen konsiilin perustaman komission työn päätteeksi uusin kanonisen oikeuden kokoelma valmistui 1983.[1]
Idän katolisilla kirkoilla on oma kanonisen lain kokoelmansa Codex canonum ecclesiarum orientalium, jonka paavi Johannes Paavali II otti käyttöön vuonna 1991. Tämä kanonikokoelma poikkeaa katolisen kirkon yleisestä kanonisesta oikeudesta niiltä osin, kuin kirkkojen perinteet eroavat. Eroja on muun muassa terminologian, kirkon hierarkian ja sakramenttien toimittamisen alueilla.[7]
Ortodoksinen kanoninen oikeus
- Pääartikkeli: Ortodoksisen kirkon kanonit
Ortodoksisen kirkon kanonisen oikeuden määräykset määräytyvät ekumeenisten kirkolliskokousten (Nikean toiseen kokoukseen asti) ja paikallisten piispainkokousten päätöksistä sekä kirkkoisien kirjoituksista. Näitä kanonien lähteitä on yhteensä noin tuhat, ja ne on koottu useiksi kokoelmiksi. Näistä yleisimmin käytössä olevaa kokoelmaa kreikankielisissä paikalliskirkoissa kutsutaan Pedalioniksi (kreik. Πηδάλιον, "peräsin").[4]
Toisin kuin katolisessa kirkossa ortodoksisessa kirkossa kanonista oikeutta ei ole kodifioitu ja eri autokefalisilla ja autonomisilla paikalliskirkoilla on Trullon synodin 39:n kanonin mukaan oikeus luoda omia sääntöjään. Näiden sääntöjen tulee kuitenkin ilmentää pyhissä kanoneissa esitettyä kirkon universaalin lain henkeä.[4]
Kanonista oikeutta pyritään tulkitsemaan enemmän lain hengen kuin kirjaimen mukaisesti. Tämän vuoksi kirkossa on vähemman tärkeissä asioissa noudatettu ”ekonomia”-periaatetta, jonka mukaan rikkeen rangaistusta ei välttämättä panna täytäntöön. Oikeus soveltaa ekonomia-periaatetta kuuluu piispainkokoukselle tai synodille, joka voi puolestaan delegoida oikeuden yksittäisille piispoille kanonisen oikeuden rajoissa.[4]
Protestanttiset kirkot
Uskonpuhdistuksen myötä syntyneissä protestanttisissa kirkoissa hylättiin pääsääntöisesti katolinen kanoninen oikeus, ja Martti Luther muun muassa poltti julkisesti kanonisen oikeuden kokoelmia, jotka hänen mielestään korruptoivat kristillisen uskon. Niissäkin protestanttisissa maissa, jossa joitain kanonisen oikeuden elementtejä säilytettiin, paavin asema sen toimeenpanemisessa hylättiin. Uskonpuhdistuksen myötä maalliset hallitukset ottivat asteittain haltuunsa perhe- ja avioliitto-oikeuden, joka aikaisemmin oli kuulunut kanonisen, kirkollisen oikeuden piiriin.[5]
Protestanttiset kirkot säilyttivät käytössä kuitenkin joitain kanonisen oikeuden perinteen piirteitä. Eritityisesti anglikaanisessa kirkossa kanoninen oikeus ja kirkolliset tuomioistuimet ovat käytössä useissa asioissa, mutta myös luterilaisuudessa hyödynnettiin kanonisen oikeuden osa-alueita. Myös esimerkiksi Jean Calvinin tietyt kirjoitukset pohjautuvat 1300-luvun kanonisen oikeuden periaatteisiin.[5]
Ruotsin valtakunnassa uskonpuhdistuksessa 1520-luvulla yhteys paavinistuimeen katkesi ja kanoninen oikeus korvattiin osittain uusilla kirkollisilla säädöksillä ja toisaalta yhteiskunnallisella lainsäädännöllä. Samalla kirkon ylin johto siirtyi paavilta kuninkaalle. Västeråsin valtiopäivien jälkeen kuninkaalle siirrettiin muun muassa oikeus valita piispat. Vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä tehtiin ero maallisen ja hengellisen vallan välille, mutta ei määritelty miten kirkon keskushallinto pitäisi järjestää. Vuoden 1686 kirkkolain myötä kaikki valtakunnan asukkaat sidottiin luterilaiseen tunnustukseen, kirkon itsenäisyys lakkautettiin kokonaan ja kirkosta muodostettiin valtion laitos.[8]
Aiheesta muualla
Kanonisen oikeuden kokoelmia
- Katolisen kirkon kanonit: Code of Canon Law Libreria Editrice Vaticana. (englanniksi)
- Idän katolisten kirkkojen kanonit: Code of canons of Oriental Churchs 1992. IntraText. Viitattu 24.6.2009. (englanniksi)
- Ortodoksisen kirkon kanonit: Canons of the Orthodox Church Russian Orthodox Church of Three Saints. (englanniksi)
- Anglikaanisen kirkon kanonit: Canons of the Church of England the Church of England. (englanniksi)
Tutkimuksia
- Erickson, John H.: The challenge of our past: studies in Orthodox Canon law and Church history. St Vladimir's Seminary Press, 1991. ISBN 0881410861. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2009). (englanniksi)
- John P. Beal, James A. Coriden, Thomas J. Green: New Commentary on the Code of Canon Law: Study Edition. Paulist Press, 1991. ISBN 0809140667. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2009). (englanniksi)
Lähteet
- ↑ a b c "canon law." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law
- ↑ "canon." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon
- ↑ Edward Peters: Canon Law canonlaw.info. (englanniksi)
- ↑ a b c d Dr. Lewis J. Patsavos, Ph.D.: The Canonical Tradition of the Orthodox Church Greek Orthodox Archdiocese of America. Viitattu 17.6. 2009. (englanniksi)
- ↑ a b c "canon law." Encyclopedia of the Early Modern World. The Gale Group, Inc, 2004. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law
- ↑ Anders Winroth: Domus Gratiani pantheon.yale.edu. Viitattu 23.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Kuzhinapurath, Thomas: Salvific Law: Salvific Character of CCEO, An Historical Overview, s. 81-84. Trivandrum,Kerala, India: M.S. Publications, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2009). (englanniksi)
- ↑ Tuula Lybeck, Matti Halttunen: Kirkon ja valtion suhteet Suomessa Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 24.6. 2009. (suomeksi)