Ero sivun ”Kanoninen oikeus” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
59 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p
kh + w
(ehdolle lupaavaksi)
p (kh + w)
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
'''Kanoninen oikeus''' tarkoittaa muun muassa [[katolinen kirkko|katolisessa]], [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] ja [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.<ref name="brit">"canon law." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law</ref> Kanonisen oikeuden määräyksiä kutsutaan '''kanoneiksi''' ({{k-el|κανών}}, sääntö, mitta), ja ne ovat yleensä [[Ekumeeninen kirkolliskokous|kirkolliskokousten]] säätämiä.<ref>"canon." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon</ref> Kanoninen oikeus on vanhin edelleen käytössä oleva lakijärjestelmä läntisessä maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Edward Peters | Nimeke= Canon Law | Ajankohta= | Osoite=http://canonlaw.info/ | Julkaisija=canonlaw.info | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
[[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous]] vuonna 325 määritteli kanonit kirkon kurinpitotoimenpiteiksi ja erotteli kirkon lain (''kanones'') maallisista määräyksistä (''nomoi'').<ref name="orth">{{Verkkoviite | Tekijä= Dr. Lewis J. Patsavos, Ph.D. | Nimeke=The Canonical Tradition of the Orthodox Church | Ajankohta= | Osoite=http://www.goarch.org/ourfaith/ourfaith7071 | Julkaisija= Greek Orthodox Archdiocese of America | Luettu=17.6. 2009 | Kieli= {{en}} }}</ref> Vuoden 1054 [[Suuri skisma|Suuren skisma]]n jälkeen katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat kehittäneet omat kanoniset oikeutensa<ref name="brit"/> kuten myös jotkut [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] myötä syntyneet protestanttiset kirkot.<ref name="early"/>
 
== Katolinen kanoninen oikeus ==
[[Gratianus (munkki)|Gratianus]] kokosi ensimmäisen täydellisen kokoelman katolisen kirkon kanoneja ''[[Decretum GratianinGratiani]]n'' noin vuonna 1140. KokoelmaSe perustui aikaisempiin kokoelmiin, kirkolliskokousten päätöksiin, [[Roomalainen laki|roomalaiseen lakiin]] ja kirkkoisien teksteihin. Teos hyväksyttiin pian eurooppalaisissa oppilaitoksissa kanonisen oikeuden perusteokseksi, ja se oli roomalaiskatolisen kirkon kanoninen lakikirja vuoteen 1917.<ref name="gratianus">{{Verkkoviite | Tekijä= Anders Winroth| Nimeke=Domus Gratiani | Ajankohta= | Osoite=http://pantheon.yale.edu/~haw6/gratian.html | Luettu= 23.6.2009| Kieli= {{en}}}}</ref> Laajennettu ''[[Corpus juris canonici]]'' julkaistiin vuonna 1500. Vuonna 1917 julkaistiin uusi ''Codex juris canonici'' -kokoelma ja [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous|Vatikaanin toisen konsiilin]] perustaman komission työn päätteeksi uusin kanonisen oikeuden kokoelma valmistui 1983.<ref name="brit"/>
 
[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma kanonisen lain kokoelmansa ''Codex canonum ecclesiarum orientalium'', jonka paavi [[Johannes Paavali II]] otti käyttöön vuonna 1991. Tämä kanonikokoelma poikkeaa katolisen kirkon yleisestä kanonisesta oikeudesta niiltä osin, kuin kirkkojen perinteet eroavat. Eroja on muun muassa terminologian, kirkon hierarkian ja sakramenttien[[sakramentti]]en toimittamisen alueilla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuzhinapurath, Thomas | Nimeke =Salvific Law: Salvific Character of CCEO, An Historical Overview | Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = 81-84| Selite = | Julkaisupaikka =Trivandrum,Kerala, India | Julkaisija =M.S. Publications | Tunniste = | www =http://www.scribd.com/doc/7756191/Salvific-Law-Salvific-Character-of-CCEO-An-Historical-Overview-by-Thomas-Kuzhinapurath- | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 24.6.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Ortodoksinen kanoninen oikeus ==
{{pääartikkeli|[[Ortodoksisen kirkon kanonit]]}}
 
Ortodoksisen kirkon kanonisen oikeuden määräykset määräytyvät ekumeenisten kirkolliskokousten ([[Nikean toinen kirkolliskokous|Nikean toiseen kokoukseen]] asti) ja paikallisten piispainkokousten päätöksistä sekä kirkkoisien kirjoituksista. Näitä kanonien lähteitä on yhteensä noin tuhat, ja ne on koottu useiksi kokoelmiksi. Näistä yleisimmin käytössä olevaa kokoelmaa kreikankielisissä paikalliskirkoissa kutsutaan ''Pedalioniksi'' ({{k-el|Πηδάλιον}}, "peräsin").<ref name="orth"/>
 
Toisin kuin katolisessa kirkossa ortodoksisessa kirkossa kanonista oikeutta ei ole kodifioitu ja eri [[autokefalia|autokefalisilla]] ja autonomisilla paikalliskirkoilla on Trullon synodin 39:n kanonin mukaan oikeus luoda omia sääntöjään. Näiden sääntöjen tulee kuitenkin ilmentää pyhissä kanoneissa esitettyä kirkon universaalin lain henkeä.<ref name="orth"/>
 
Kanonista oikeutta pyritään tulkitsemaan enemmän lain hengen kuin kirjaimen mukaisesti. Tämän vuoksi kirkossa on vähemman tärkeissä asioissa noudatettu "ekonomia"”ekonomia”-periaatetta, jonka mukaan rikkeen rangaistusta ei välttämättä panna täytäntöön. Oikeus soveltaa ekonomia-periaatetta kuuluu piispainkokoukselle tai synodille, joka voi puolestaan delegoida oikeuden yksittäisille piispoille kanonisen oikeuden rajoissa.<ref name="orth"/>
 
== Protestanttiset kirkot ==
 
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] möytämyötä syntyneissä protestanttisissa kirkoissa hylättiin pääsääntöisesti katolinen kanoninen oikeus, ja [[Martti Luther]] muun muassa poltti julkisesti kanonisen oikeuden kokoelmia, jotka hänen mielestään korruptoivat kristillisen uskon. Niissäkin protestanttisissa maissa, jossa joitain kanonisen oikeuden elementtejä säilytettiin, [[paavi]]n asema sen toimeenpanemisessa hylättiin. Uskonpuhdistuksen myötä maalliset hallitukset ottivat asteittain haltuunsa perhe- ja avioliitto-oikeuden, joka aikaisemmin oli kuulunut kanonisen, kirkollisen oikeuden piiriin.<ref name="early">"canon law." Encyclopedia of the Early Modern World. The Gale Group, Inc, 2004. Answers.com 17 Jun. 2009. http://www.answers.com/topic/canon-law</ref>
 
Protestanttiset kirkot säilyttivät käytössä kuitenkin joitain kanonisen oikeuden perinteen piirteitä. Eritityisesti [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] kanoninen oikeus ja kirkolliset tuomioistuimet ovat käytössä useissa asioissa, mutta myös [[luterilaisuus|luterilaisuudessa]] hyödynnettiin kanonisen oikeuden osa-alueita. Myös esimerkiksi [[Jean Calvin]]in tietyt kirjoitukset pohjautuvat 1300-luvun kanonisen oikeuden periaatteisiin.<ref name="early"/>
 
Myös [[Ruotsin valtakunta|Ruotsin valtakunnassa]] uskonpuhdistuksessa 1520-luvulla yhteys paavinistuimeen katkesi ja kanoninen oikeus korvattiin osittain uusilla kirkollisilla säädöksillä ja toisaalta yhteiskunnallisella lainsäädännöllä. Samalla kirkon ylin johto siirtyi paavilta kuninkaalle. [[Västeråsin valtiopäivät|Västeråsin valtiopäivien]] jälkeen kuninkaalle siirrettiin muun muassa oikeus valita piispat. Vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä tehtiin ero maallisen ja hengellisen vallan välille, mutta ei määritelty miten kirkon keskushallinto pitäisi järjestää. Vuoden 1686 kirkkolain myötä kaikki valtakunnan asukkaat sidottiin luterilaiseen tunnustukseen, kirkon itsenäisyys lakkautettiin kokonaan ja kirkosta muodostettiin valtion laitos.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Tuula Lybeck, Matti Halttunen | Nimeke= Kirkon ja valtion suhteet Suomessa| Ajankohta= | Osoite= http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/koulu/kirkvalt.html| Julkaisija= Suomen evankelis-luterilainen kirkko| Luettu= 24.6. 2009| Kieli= {{fi}} }}</ref>
 
== Aiheesta muualla ==

Navigointivalikko