Albatrossi (kappale)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. toukokuuta 2010 kello 09.22 käyttäjän JannE (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
”Albatrossi”
Juha ”Watt” Vainio & Hyvän Tuulen Laulajat
Singlen ”Albatrossi” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Albatrossi ja sorsa
 Äänitetty  touko-kesäkuussa 1980 Takomo Studiolla Helsingissä[1]
 Julkaistu 1980
 Tuottaja(t) Jaakko Salo
 Tyylilaji iskelmä
 Kesto 03.38
 Levy-yhtiö Finndisc, Delta
Juha ”Watt” Vainion muut singlet
”Vain sorsa lentää pohjoiseen”
1980
”Albatrossi”
1980
Apteekin ovikello
1981

Albatrossi on Juha ”Watt” Vainion sanoittama, säveltämä ja yhdessä Hyvän Tuulen Laulajien kanssa esittämä kappale, joka julkaistiin singlenä vuonna 1980 ja albumilla Albatrossi ja sorsa vuonna 1981.[1] Kappaleen on sovittanut ja tuottanut Jaakko Salo. Singlen b-puolella on ”Siitä on jo aikaa”.[2]

Vainio osallistui kappaleella Kotkan meripäivien merimieslaulukilpailuun, mutta raati ei pitänyt kappaleesta. Tästä huolimatta se nousi suureen suosioon ja on Vainion tunnetuimpia kappaleita. ”Albatrossi” oli myös Vainion omasta mielestä parhaita teoksia hänen niin sanotusta uudesta tuotannostaan.[3] Lisäksi hän on sanonut sen olleen hänelle erittäin rakas laulu ja eräänlainen pienoiselämäkerta.[4]

Laulun tarina ja syntyhistoria

Laulun sanoitukset

”Albatrossissa” laulun minä muistelee nuoruuttaan ja sitä, kuinka hänen ystävänsä lähti maailmalle jo 15-vuotiaana Tornator-nimisellä laivalla. Ystävän sielu kuvataan albatrossiksi, joka liitää lepäämättä ja saa kiitää vapaana. Laulun minä olisi itsekin halunnut lähteä matkaan, mutta joutui vanhempien käskystä jäämään. Laulussa kerrotaan, kuinka ystävä näki maailmaa, mutta laulun minä opiskeli ja meni kunnanvirastoon töihin. Hän harmittelee, miksei lähtenyt ystävänsä mukaan. Ystävänsä hän mainitsee kertosäkeessä sanoin ”lapsuustoverini, vanha merimies”.

Rannalla istuessaan laulun minä huomaa naurulokin ja oivaltaa sen kuvastavan häntä itseään: ”siinä sielu on sen miehen, jonka työt jää puolitiehen ja joka kaiken rakentaa vain varaan unelman”. Laulun lopussa myös laulun minä saa mahdollisuutensa: ”Kerran lailla sen saan vapaana myös kiitää / jos teen työni kuten vanha merimies”.

Laulun tarina kuvastaa melko paljon Vainion omaa nuoruutta.[5] Hänen mukaansa siihen mahtui koko hänen elämänsä nuoruudesta aina tuleviin eläkepäiviin asti. Albatrossia pidetään vanhan uskomuksen mukaan hukkuneen merimiehen sieluna.[3]

Perustuminen tositapahtumiin

Kappale perustuu osin Vainion omaan nuoruuteen kotikaupungissaan Kotkassa. Kotkassa kävi hänen nuoruudessaan kaksi höyrylaivaa, joiden nimet olivat Tornator ja Mercator. Ne tekivät pitkiä merimatkoja, ja moni Vainion ystävä lähti Mercatorilla matkoille. Myös hän itse olisi halunnut, mutta omien sanojensa mukaan vanhemmat eivät päästäneet häntä. Vainion perhetutun mukaan syynä olisi kuitenkin ollut Vainion synnynnäinen sydänvika.[6] Lauluun hän sitten kirjoitti, kuinka ystävä lähti merille, mutta hän itse jäi rannalle. Hän muutti Mercatorin kuitenkin Tornatoriksi, jotta riimittely kävi luontevammaksi.[3]

»Mulle se (Albatrossi) on lähinnä ollut semmoinen pienoiselämäkerta siihen asti eletystä elämästä. – – Se tehtiin Kotkan meripäivien yhteydessä pidettäviin merimieslaulufestivaaleihin. – – Se on mulle hyvin läheinen ja rakas laulu.»
(Juha Vainio ”Albatrossista”.[4])

Vanhan uskomuksen mukaan albatrossi on hukkuneen merimiehen sielu. Kuvassa kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora).

Laivoista Tornator oli valmistettu Tanskassa vuonna 1916.[7] Se ostettiin Suomeen vuonna 1947[7] ja oli Merivienti Oy:n omistuksessa vuosina 1947–1954.[6] Se seilasi Suomesta pääasiassa Yhdysvaltain itärannikolle. Vuonna 1920[8] rakennettu, aluksi nimillä Maudie ja Angra seilannut[9] Mercator taas seilasi Etelä-Amerikkaan. Laulussa mainitut ”Rion kuumat yöt” siis saattoi kokea Mercatorilla, mutta ”Honolulun kaislavyöt” ovat todennäköisesti keksittyjä. Tornator romutettiin vuonna 1954 Antwerpenissä ja Mercator vuonna 1959 Jokohamassa. [6]

Laulun valmistuminen

”Albatrossi” ei syntynyt hetkessä. Vainio halusi laulusta merihenkisen ja hioi kappaletta pitkään sen saavuttamiseksi, vaikka on jossakin haastattelussa muistanut toisinkin.[3] Hänen vaimonsa Pirkko huomasi takassa puoliksi palaneen version, joka ei ollut kelvannut.[5] Kirjoitettuaan laulun Vainio esitti kappaleen seuraavana päivänä pianolla Jaakko Salolle. Teksti teki Saloon vaikutuksen jo hänen luettuaan sen. Vainion esitettyä kappaleen lopputulos alkoi hahmottua. Haitari päätettiin heti ottaa mukaan, ja myös ison orkesterin käyttöä pohdittiin.[10] Kun Salo ehdotti taustakuoroa, Vainio keksi pyytää kotkalaisia Hyvän Tuulen Laulajia mukaan. Tästä alkoi monen vuoden yhteistyö Vainion, Salon ja Hyvän Tuulen Laulajien kesken.[11]

Äänitys

Ei tiedostoa

”Albatrossi”

Laulu alkaa heti intron jälkeen. Kappale on merimiestyylinen.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet


”Albatrossi” äänitettiin Helsingissä Takomo-studiolla touko-kesäkuussa 1980. Äänittäjänä toimi Jukka Teittinen ja tuottajana Jaakko Salo. Hyvän Tuulen Laulajia johti Kalevi Ukkola. Samoihin aikoihin äänitettiin myös singlen b-puolella ollutta ”Siitä on jo aikaa” -laulua, jonka Vainio sanoitti Veikko Lavin kanssa.[12]

Vainion versiolla oli mukana seuraavat muusikot[1]:

Julkaisu ja suosio

Finnlevy julkaisi ”Albatrossin” singlenä vuonna 1980, ja sen b-puolella oli ”Siitä on jo aikaa”.[2] Seuraavana vuonna julkaistiin Vainion studioalbumi Albatrossi ja sorsa. ”Albatrossi” on sen avauskappale, ja myös singlen b-puoli on albumilla.[13] Single julkaistiin myös Karhu-lenkkarin mainossinglenä.[2] Vainio osallistui kappaleella Kotkan meripäivien merimieslaulukilpailuihin, kun kappale oli valmistunut. Raati ei kuitenkaan pitänyt siitä.[3] Tästä huolimatta kappale nousi suureen suosioon, ja kappaletta pidetäänkin usein Vainion parhaana lauluna.[14] Esimerkiksi vuoden 2004 Kotkan meripäivillä ”Albatrossi” äänestettiin yhdessä ”Kotkan poikii ilman siipii” -laulun kanssa Vainion parhaaksi kappaleeksi.[15] ”Albatrossi” on usealla Vainion kokoelma-albumilla.

Vainion uran voi selvästi jakaa kahteen osaan: aikaan ennen alkoholin käytön lopettamisesta ja aikaan sen jälkeen. Aiemmin Vainion oma tuotanto oli koostunut lähinnä räväköistä ja humoristisista lauluista, mutta raitistumisen myötä hänen tyylinsä muuttui vakavammaksi. Ensimmäinen uuden tyylin hitiksi muodostui vuoden 1979 ”Käyn ahon laitaa” ja toiseksi ”Albatrossi”. Vainion ystävän Eino Grönin mielestä juuri alkoholinkäytön lopettamisella oli merkittävä vaikutus Vainion tuotantoon; vaikka hän oli kirjoittanut vakaviakin tekstejä, ne oli annettu muille artisteille levytettäviksi.[4] Vainio itse on pitänyt ”Albatrossia” yhtenä parhaista uuden tuotannon lauluistaan.[3]

»’Albatrossi’ merkitsi käännettä Juhan uralle. Linnun lisäksi siinä lähti liitoon itse lauluntekijäkin. – – Juha oli jo tunnettu mestari sanojen tekijänä, mutta ’Albatrossin’ myötä hän uskaltautui yhä enemmän myös omien laulujensa säveltäjäksi.»
(Jaakko Salo[11])

”Albatrossi” on lisäksi julkaistu Vainion kokoelma-albumeilla ja myös albumeilla, joiden kappaleet koostuvat eri esittäjien kappaleista. Kappale on 20 suosikkia -sarjan Albatrossi-albumilla, joka on kappaleen mukaan nimetty.[16] Se julkaistiin myös kaikki Vainion kappaleet sisältävällä Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990 -levyllä[17] ja sen tiivistelmällä Legendan laulut – 48 mestariteosta.[18] Kappale oli vuonna 2001 julkaistulla kokoelmalla 40 Suomihittiä[19] ja 2007 julkaistulla kokoelmalla 100 kaikkien aikojen iskelmää, joka sisälsi myös Vainion kappaleen Vanhojapoikia viiksekkäitä.[20]

Rakenne ja sovitus

Albatrossi, joka lepäämättä liitää
Se sinun sielusi on juuri kukaties
Taivaan sinessä saat vapaana sä kiitää
Lapsuustoverini vanha merimies (merimies)
Lapsuustoverini vanha merimies

– Kappaleen kertosäkeistö. Suluissa olevan kohdan kuoro laulaa yksin.

”Albatrossi” koostuu kolmesta A-osasta, joiden jälkeen on aina B-osa eli kertosäkeistö. Viimeisessä kertosäkeessä sanat ovat tosin hieman erilaiset kuin aiemmin. Ennen ensimmäistä säkeistöä on lyhyt intro. Tyyliltään kappale on jazz-vaikutteinen foxtrot.[11] Komppiryhmän lisäksi mukana on pieni jousiryhmä ja lisäksi Markku Hannola soittaa marimbaa.[12] Jani Uhleniuksen soittama harmonikka on merkittävänä tekijänä luomassa merimieslaulutunnelmaa heti introsta lähtien.

Taustakuoro laulaa kertosäkeistöissä aluksi samaa kuin Vainio, mutta säkeessä ”lapsuustoverini vanha merimies” kuoro hyräilee melodiaa, minkä jälkeen se toistaa yksin sanan ”merimies”. Laulun lopussa tempo hidastuu, ja laulu päättyy sanoihin ”Jos teen työni kuten vanha merimies”. Sanoitukset sisältävät – Vainiolle tyypilliseen tapaan[21] – runsaasti loppusointuja.

Muiden versioita ja muita julkaisuja

Vesa-Matti Loirin versio ”Albatrossista” on hänen albumillaan Ystävän laulut II – Albatrossi, joka on myös nimetty laulun mukaan. Levy julkaistiin 2004.[22] ”Albatrossin” on levyttänyt myös muun muassa Erkki Liikanen[23] ja rautalankayhtye The Steelers.[24]

”Albatrossin” sanoitukset ja nuotit julkaistiin muun muassa Musiikki Fazerin Suuri toivelaulukirja -kirjasarjan kahdeksannessa osassa.[25] Nuottijulkaisuja on myös saman kustantajan nuottikirjoissa Hopeinen laulukirja[26] ja Uusi kultainen laulukirja.[27] ”Albatrossi” on suosittu karaokelaulu, ja se onkin julkaistu usealla karaokeäänitteellä. Näitä ovat muun muassa Karaokepokkari 24 – Juha Vainion parhaita[28] ja Kotikaraoke 3 – 20 suosittua karaokehittiä.[29]

Jukka Virtanen kirjoitti Vainiosta kertovan näytelmän Albatrossi ja Heiskanen. Sen nimi viittaa ”Albatrossiin” ja ”Heiskasen kanssa kun heiluttiin” -kappaleen Heiskaseen. Virtasen mukaan ”Junnu oli mestari rakentamaan pieniä tarinoita, joissa käsiteltiin isoja juttuja”.[30]

Lähteet

Kirjallisuuslähteet

  • Reijo Ikävalko: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii. Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5165-6.
  • Nissilä, Salmi, Vainio, Virtanen, von Bagh: Juha Vainio – Legendan laulut. Warner Music, 2008. ISBN 978-952-67044-0-1.

Viitteet

  1. a b c Juha Vainio: Legendan laulut – 48 mestariteosta (albumin kansivihko)
  2. a b c Juha Vainio diskografia Veikkotiitto.fi. Viitattu 14.8.2008.
  3. a b c d e f Ikävalko s. 211
  4. a b c Juha Vainio – Sellaista elämä on – Sadan vuoden syke, 1.4.2010, YLE Radio
  5. a b Ikävalko s. 210
  6. a b c Kari Riutta: Juha Vainion Albatrossi ja Tornator 24.4.2010. Turkulainen. Viitattu 27.4.2010.
  7. a b Finnlinesin Itämeren laivaston kehitys Finnlines. Viitattu 4.5.2010.
  8. Finland Steamship Company Ltd theshiplist.com. Viitattu 1.5.2010. (englanniksi)
  9. WWI Standard Ships War P mariners-l.co.uk. Viitattu 3.5.2010. (englanniksi)
  10. Legendan laulut s. 55
  11. a b c Legendan laulut s. 56
  12. a b Legendan laulut s. 84
  13. Legendan laulut s. 101
  14. Ikävalko s. 209
  15. Kotkan Meripäivät tiedottaa 2004 2004. kotka.fi. Viitattu 4.5.2010.
  16. 20 Suosikkia / Albatrossi, Juha Vainio Meteli.net. Viitattu 27.4.2010.
  17. Juha Watt Vainio – Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990 Meteli.net. Viitattu 27.4.2010.
  18. Vainio, Juha: Legendan laulut – 48 mestariteosta Levykauppa Äx. Viitattu 27.4.2010.
  19. 40 Suomihittiä (2CD) jvvv.net. Viitattu 27.4.2010.
  20. 100 kaikkien aikojen iskelmää Levykauppa Äx. Viitattu 27.4.2010.
  21. Juha Vainio: ”Ei riimejä tehdä, ne löydetään!” 1.5.1985. YLE. Viitattu 3.5.2010.
  22. Vesa-Matti Loiri - Ystävän laulut II - Albatrossi Meteli.net. Viitattu 14.4.2010.
  23. Hakutulos kappaleelle Albatrossi Suomen äänitearkisto. Viitattu 19.4.2010.
  24. The Steelers – Legendat poimuri.fi. Viitattu 30.4.2010.
  25. Suuri toivelaulukirja 8 F-kustannus. Viitattu 14.4.2010.
  26. Hopeinen laulukirja f-musiikki.fi. Viitattu 27.4.2010.
  27. Uusi kultainen laulukirja f-musiikki.fi. Viitattu 27.4.2010.
  28. Karaoke – Tuotteet Karaokepokkari. Viitattu 28.4.2010.
  29. Kotikaraoke 3 powerkaraoke.fi. Viitattu 28.4.2010.
  30. Albatrossi innoitti Vainio-näytelmän Kaleva. Viitattu 19.4.2010.

Aiheesta muualla