Ilmolahti

Ilmolahti on kylä Viitasaarella, Keski-Suomen maakunnassa. Se sijaitsee noin 10 kilometriä Viitasaaren keskustaajamasta etelään Keiteleen rannalla. Maakuntakeskukseen Jyväskylään matkaa kertyy linnuntietä hieman yli 80 kilometriä. Ilmolahden naapurikyliä ovat Niinilahti, Pyydysmäki, Jurvansalo, Suovanselän itärannalla sijaitseva Suovanlahti sekä Pohjois-Savon maakunnan puolella sijaitseva Harinkaa. Kylällä on noin 170 vakituista asukasta, mutta kesäisin väkiluku kasvaa lähelle kolmeasataa, sillä kylällä on paljon kesämökkejä.

Kylän perinteisiin kuuluu vahvasti muikunpyynti. Ilmolahden kylän edustan selät Suovanselkä ja Kokonselkä ovat kuuluja kalaisuudestaan. Kylän suurimmat järvet Keiteleen lisäksi ovat Jurvanjärvi, Iso-Jouhteno ja Iso-Säynäinen eli Välinlampi. Kylän suurin joki on Myllypuro, joka alkaa Hiekkajärvestä virraten kylän ohitse Ilmolahteen Keiteleeseen. Myllypurossa on ollut kylän taloihin sähköä tuottava voimalaitos noin 100 vuotta sitten. Joen valuma-alue on noin 21 km². Kylän korkeimpiin kohtiin kuuluvat 170 metrin molemmin puolin kohoavat Luuvuori, Kirrinkalliot, Aittovuori ja Ruuhivuori. Keiteleen syvin kohta kylän alueella vajoaa yli 30 metrin syvyyteen järven pinnasta.

Ilmolahden kylälle vie maantie 16901 eli Ilmolahdentie, joka vielä 1900-luvun puoleen väliin palveli Suomen läpi vievänä valtatie 4:nä. Pietilänjärven ja Emoslahden suuntaan pääsee Emoslahdentietä eli maantietä 16907 pitkin. Ilmolahdentie jatkuu nykyisen nelostien suuntaisena Niinilahteen asti. Ilmolahden vanhan laivalaiturin edustalle Särkilahteen vie vesiväylä, joka haarautuu Kokonselältä. Väylän nimellissyvyys on 1,2 metriä. Ilmolahden alueella kulkee moottorikelkkaura, joka vie Viitasaarelta Äänekoskelle ja Saarijärvelle.

Ilmolahden alue nousi jääkauden jälkeen veden alta noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Pian, alle 1000 vuotta tämän jälkeen, ensimmäiset asukkaat saapuivat alueelle. Tällöin seudulla oli niin lämmintä, että siellä kasvoi välimerellisiä kasveja. Jalaman saaressa kasvaa vieläkin näistä ajoista jäänteenä jaloja lehtipuita.

Kesäinen maisema Luuvuoren näköalatasanteelta, Keitelejärven Ilmolahti näkyy kuvassa keskellä

Vakituinen asutus asettui Ilmolahdelle 1500-luvulla, kun hämäläiset, ja myöhemmin savolaiset, alkoivat asuttamaan asumattomia Keski-Suomen erämaita. Ilmolahden kylä on muodostunut keskeisen taloryväksen ympärille Ilmolahden pohjukkaan ja Särkilahden rantamille, josta se laajentui ulottumaan aina Suovanniemen puolelle. Asiakirjojen mukaan ensimmäinen vakituinen asukas Henrik Eskilsson Hämäläinen asettui Kinnula-nimiselle tilalle vuonna 1597, joka sijaitsi nykyisten Kauppilan ja Yrjölän tilojen paikkeilla. Hän oli kotoisin eteläisestä Hämeestä. 1700-luvulla kylän alueella oli erotettavissa viisi asutuskokonaisuutta: Kauppila-Yrjölä-Puustelli (nykyinen Ilmolahden keskusta), Lepistö-Säynäälä (nykyinen Pietilänjärven alue), Ruikkala, Emoslahti eli Emonen ja Seläntaus.

Kylän kukoistuksen vuosina 1900-luvun puolessa välissä kylällä toimivat muun muassa kaksi kauppaa, posti, koulu, puhelinkeskus, maamiesseura ja laivalaituri, jonka kautta höyrylaiva S/S-Ylä-Keitele liikennöi Viitasaaren ja Suolahden välillä. Matkustajalaivaliikenne Suolahti–Viitasaari -reitillä jatkui aina vuoteen 1968 saakka. Ilmolahden koulu, viralliselta nimeltään Ilmolahden ylhäisempi kansakoulu toimi vuosina 1890-1967. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Samuli Häkkinen, joka oli valmistunut Jyväskylän seminaarista vuonna 1883. Parhaimmillaan koulussa oli yli 80 oppilasta, kun taas lakkautushetkellä enää 33. Vuonna 1950 kylällä oli parhaimmillaan 711 asukasta.

Nykyään kylällä on aktiivinen kyläseura, joka on muun muassa rakentanut näköalatasanteen noin 175 metriä korkealle Luuvuorelle vuonna 2023. Kyläseura järjestää monia tapahtumia kesäisin.

Ilmolahden Kirrinkallioilla sijaitsee Viitasaaren ampujat ry:n omistama Ilmolahden ampumarata. Ampumaradalta löytyvät haulikkoammuntaan soveltuvat skeet-, trap- ja Compak-sporting -radat, 150 ja 300 metrin kivääriradat, 25 metrin pistoolirata, 50 metrin villikarjurata, 75 ja 100 metrin hirviradat ja 100 metrin luodikkorata.