Ero sivun ”Maria Matinmikko” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: - takaisin runoilijaluokkaan |
poistettu osuus oli vahvasti arvottava ja korosti yksittäistä näkökulmaa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Matinmikon esikoisrunokokoelma ''Valkoinen'' ilmestyi maaliskuussa 2012 [[ntamo]]n kustantamana.<ref name=ks/> Matinmikko sai teoksesta [[Yleisradio]]n [[Tanssiva karhu]] -runopalkinnon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnettiin esikoisteokselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-6451228 | Nimeke = Tanssiva Karhu -runopalkinto Maria Matinmikon Valkoiselle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Vesalainen, Suvi | Ajankohta = 15.1.2013 | Viitattu = 29.7.2023}}</ref> ''Valkoinen'' oli ehdolla myös [[Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto|Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon]] saajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002574469.html | Nimeke = Kymmenen kirjaa tavoittelee Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Petäjä, Jukka | Ajankohta = 24.10.2012 | Viitattu = 29.7.2023}}</ref> Väritrilogian toisen osan, ''Musta'', julkaisi [[Mahdollisen Kirjallisuuden Seura]] marraskuussa 2013 ja kolmannen, ''Värit'', [[Siltala (kirjankustantamo)|Siltala]] vuonna 2017.<ref name=mm>{{Verkkoviite | Osoite = http://mariamatinmikko.com/ | Nimeke = Maria Matinmikon kotisivut | Viitattu = 6.9.2015}}</ref> Matinmikko sai siitä [[Kalevi Jäntin palkinto|Kalevi Jäntin palkinnon]] ja runousyhdistys [[Nihil Interit]]in palkinnon.<ref name=siltala>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.siltalapublishing.fi/kirjailijat/maria-matinmikko/ | Nimeke = Maria Matinmikko | Julkaisija = Siltala | Viitattu = 29.7.2023}}</ref> |
Matinmikon esikoisrunokokoelma ''Valkoinen'' ilmestyi maaliskuussa 2012 [[ntamo]]n kustantamana.<ref name=ks/> Matinmikko sai teoksesta [[Yleisradio]]n [[Tanssiva karhu]] -runopalkinnon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnettiin esikoisteokselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-6451228 | Nimeke = Tanssiva Karhu -runopalkinto Maria Matinmikon Valkoiselle | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Vesalainen, Suvi | Ajankohta = 15.1.2013 | Viitattu = 29.7.2023}}</ref> ''Valkoinen'' oli ehdolla myös [[Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto|Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon]] saajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002574469.html | Nimeke = Kymmenen kirjaa tavoittelee Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Petäjä, Jukka | Ajankohta = 24.10.2012 | Viitattu = 29.7.2023}}</ref> Väritrilogian toisen osan, ''Musta'', julkaisi [[Mahdollisen Kirjallisuuden Seura]] marraskuussa 2013 ja kolmannen, ''Värit'', [[Siltala (kirjankustantamo)|Siltala]] vuonna 2017.<ref name=mm>{{Verkkoviite | Osoite = http://mariamatinmikko.com/ | Nimeke = Maria Matinmikon kotisivut | Viitattu = 6.9.2015}}</ref> Matinmikko sai siitä [[Kalevi Jäntin palkinto|Kalevi Jäntin palkinnon]] ja runousyhdistys [[Nihil Interit]]in palkinnon.<ref name=siltala>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.siltalapublishing.fi/kirjailijat/maria-matinmikko/ | Nimeke = Maria Matinmikko | Julkaisija = Siltala | Viitattu = 29.7.2023}}</ref> |
||
Matinmikon viides kokoelma ''Valonhämy'' ilmestyi 2023. |
|||
Matinmikon viides kokoelma ''Valonhämy'' ilmestyi 2023. Artemis Kelosaari kirjoittaa ''[[Parnasso]]ssa'', että sen luonnehtimiseen sopii hyvin arkkitehtuurissa käytetty termi ''modest modern'', jolla runoudessa voisi viitata 1900-luvun loppupuolta 2000-luvulle yltävään [[modernismi (kirjallisuus)| modernismin]] ydinvirtaukseen, "jossa älylliset mutkikkaat metaforat seuraavat toisiaan viileän toteavasti ilmaistuna". Kuvitus noudattaa samaa linjaa. Kelosaareen runot eivät tee vaikutusta, vaan hän pitää niitä voimattomina.<ref>Artemis Kelosaari, Hillityn modernia kevyfilosofiaa. ''Parnasso'' 1/2024 s. 68</ref> Valokuvat ovat Matinmikon, piirustukset kuvataiteilija [[Sami Jalonen|Sami Jalosen]]<ref>[https://finna.fi/Record/anders.1936508?sid=3909539990 Valonhämy,] Finna.fi, viitattu 10.2.2024</ref>. |
|||
Matinmikko asuu [[Turku|Turussa]]. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta pääaineenaan [[estetiikka]].<ref name=siltala/> Hän on opiskellut myös teoreettista filosofiaa, taidehistoriaa, uskontotiedettä ja kirjallisuutta.<ref name=ks/> Kirjoittamista Matinmikko on opiskellut muun muassa [[Oriveden Opisto]]n sanataiteen ohjelmassa ja [[Oulu-opisto]]ssa. Hän on [[Suomen Kirjailijaliitto|Kirjailijaliiton]] jäsen ja on ollut [[Nuoren Voiman Liitto|Nuoren Voiman Liiton]] hallituksessa.<ref name=mm/> |
Matinmikko asuu [[Turku|Turussa]]. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta pääaineenaan [[estetiikka]].<ref name=siltala/> Hän on opiskellut myös teoreettista filosofiaa, taidehistoriaa, uskontotiedettä ja kirjallisuutta.<ref name=ks/> Kirjoittamista Matinmikko on opiskellut muun muassa [[Oriveden Opisto]]n sanataiteen ohjelmassa ja [[Oulu-opisto]]ssa. Hän on [[Suomen Kirjailijaliitto|Kirjailijaliiton]] jäsen ja on ollut [[Nuoren Voiman Liitto|Nuoren Voiman Liiton]] hallituksessa.<ref name=mm/> |
||
Versio 15. huhtikuuta 2024 kello 14.03
Maria Matinmikko (s. 18. elokuuta 1983 Oulu) on suomalainen runoilija ja prosaisti. Hän saanut palkintoja ja ollut palkintoehdokkaana useita kertoja.[1]
Matinmikon esikoisrunokokoelma Valkoinen ilmestyi maaliskuussa 2012 ntamon kustantamana.[1] Matinmikko sai teoksesta Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnettiin esikoisteokselle.[2] Valkoinen oli ehdolla myös Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi.[3] Väritrilogian toisen osan, Musta, julkaisi Mahdollisen Kirjallisuuden Seura marraskuussa 2013 ja kolmannen, Värit, Siltala vuonna 2017.[4] Matinmikko sai siitä Kalevi Jäntin palkinnon ja runousyhdistys Nihil Interitin palkinnon.[5]
Matinmikon viides kokoelma Valonhämy ilmestyi 2023.
Matinmikko asuu Turussa. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan estetiikka.[5] Hän on opiskellut myös teoreettista filosofiaa, taidehistoriaa, uskontotiedettä ja kirjallisuutta.[1] Kirjoittamista Matinmikko on opiskellut muun muassa Oriveden Opiston sanataiteen ohjelmassa ja Oulu-opistossa. Hän on Kirjailijaliiton jäsen ja on ollut Nuoren Voiman Liiton hallituksessa.[4]
Teokset
- Valkoinen. [Helsinki]: ntamo, 2012. ISBN 978-952-215-175-9.
- Musta. Vantaa: Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-93-2818-5.
- Värit. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-427-4.
- Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää. Markku Eskelinen ja Maria Matinmikko. Post-Oulipo ry ja Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 978-952-94-1104-7
- Kolkka: Runoromaani. Helsinki: Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-564-6
- Valohämy: taide, maisema ja maailmanloppu. Helsinki: Siltala, 2023. ISBN 978-952-388-195-2.
Lähteet
- ↑ a b c Matinmikko, Maria Kirjasampo.fi. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Vesalainen, Suvi: Tanssiva Karhu -runopalkinto Maria Matinmikon Valkoiselle Yle Uutiset. 15.1.2013. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ Petäjä, Jukka: Kymmenen kirjaa tavoittelee Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoa HS.fi. 24.10.2012. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ a b Maria Matinmikon kotisivut mariamatinmikko.com. Viitattu 6.9.2015.
- ↑ a b Maria Matinmikko Siltala. Viitattu 29.7.2023.
Aiheesta muualla
- Matinmikon kotisivu
- Nortela, Mikko: Kolme väriä: Musta Kiiltomato.net. 3.2.2014.
|
