Markku Eskelinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Markku Eskelinen (s. 1959) on suomalainen kirjailija ja kulttuurintutkija, joka tuli ensi kertaa julkisuuteen vuonna 1987 yhdessä Jyrki Lehtolan kanssa julkaisemallaan pamfletilla Jälkisanat, sianhoito-opas. Siinä hyökättiin kovin sanoin aikansa filosofian kirjallisuuden ja kulttuurien ikoneita vastaan. Samoilla linjoilla Eskelinen jatkoi vuosina 19881989 toimiessaan Ilta-Sanomien kolumnistina nimimerkillä Nuori vihainen mies.

Myöhemmin Eskelinen on tullut tunnetuksi uusien kirjallisuuden julkaisukanavien ja muotojen, internet, kyberteksti, ergodinen kirjallisuus, sekä tietokonepelien akateemisesta tutkimuksesta. Yhdessä Raine Koskimaan kanssa Eskelinen julkaisi vuonna 2001 teoksen Paavo Haavikosta[1] Hän on julkaissut artikkeleita muun muassa Parnassossa ja erilaisissa internetjulkaisuissa, muun muassa gamestudies.org -sivustolla.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • & Lehtola, JyrkiJälkisanat: Sianhoito-opas. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14716-8.
  • Digitaalinen avaruus. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22235-6.
  • & Koskimaa, Raine: Haavikko 2001. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25732-X.
  • Kybertekstien narratologia: Digitaalisen kerronnan alkeet. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 75. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1336-8.
  • & Raine Koskimaa (toim.): CyperText. Yearbook. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2000–2003.
  • Pelit ja pelitutkimus luovassa taloudessa. Helsinki: Sitra, 2005. ISBN 951-37-4444-2.
  • Raukoilla rajoilla: Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa. Helsingissä: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-167-9.

Kaunokirjalliset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]