Ero sivun ”Heikki Eskelinen (suomentaja)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Maanpetostuomio: Korjattu otsikko.
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:78C:C9A5:D746:688B:A8A9:80C4) ja palautettiin versio 21773865, jonka on tehnyt 84.253.255.194: Kappaleessa ei mainita sanaakaan maanpetoksesta
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 4: Rivi 4:
Eskelinen työskenteli vuodesta 1955 toimittajana ''[[Aamulehti|Aamulehdessä]]'' ja 1961–1983 [[WSOY|WSOY:n]] ja [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]n kustannustoimittajana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Moberg, Timo | Otsikko =Heikki Eskelinen: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan | Julkaisu =Turun Sanomat | Ajankohta =12.9.2004 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite=Kirja-arvostelu. | Tunniste= | www =http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/1073992904/Heikki+Eskelinen+Me+tahdoimme+suureksi+Suomenmaan | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.12.2014 }}</ref> Hän on suomentanut ruotsista, tanskasta, norjasta, saksasta, ranskasta ja englannista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Liikkanen, Ritva | Otsikko=Heikki Eskelinen on 10000 sivun mies | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=10.4.1999 | www=http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003791525.html }}</ref>
Eskelinen työskenteli vuodesta 1955 toimittajana ''[[Aamulehti|Aamulehdessä]]'' ja 1961–1983 [[WSOY|WSOY:n]] ja [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]n kustannustoimittajana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Moberg, Timo | Otsikko =Heikki Eskelinen: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan | Julkaisu =Turun Sanomat | Ajankohta =12.9.2004 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite=Kirja-arvostelu. | Tunniste= | www =http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/1073992904/Heikki+Eskelinen+Me+tahdoimme+suureksi+Suomenmaan | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.12.2014 }}</ref> Hän on suomentanut ruotsista, tanskasta, norjasta, saksasta, ranskasta ja englannista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Liikkanen, Ritva | Otsikko=Heikki Eskelinen on 10000 sivun mies | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=10.4.1999 | www=http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003791525.html }}</ref>


==Itsenäisyyden puolesta==
==Maanpetostuomio==
Eskelinen valittiin vuonna 1974 oikeistolaisen [[Itsenäisyyden Puolesta]] -järjestön puheenjohtajaksi.<ref>[https://web.archive.org/web/20161013190650/https://mesikammen.files.wordpress.com/2011/07/lonkerot5.jpg Kuva Tiedonantajassa 1977 julkaistusta artikkelista]. Wordpress-blogi Mesikämmen (Web Archive 2016).</ref> Eskelinen ja järjestön sihteeri Pertti Riutta tuomittiin vuonna 1984 [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimmassa oikeudessa]] ehdottomaan vankeuteen vakoilusta [[Ranska]]n hyväksi Suomen ulkosuhteita vahingoittavalla tavalla, sillä he olivat toimittaneet [[DGSE|Ranskan tiedustelupalvelulle]] [[Neuvostoliitto]]a koskeneita havaintoja. Toiminta oli liittynyt Riutan vuonna 1978 perustamaan ”Pohjantähti”-nimiseen salaiseen sotilaalliseen organisaatioon, joka oli tarkoitettu vastarintaliikkeeksi Suomen mahdollisen neuvostomiehityksen varalle.<ref name="rentola">Rentola, Kimmo: ”Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949–1991”, ''Ratakatu 12 – Suojelupoliisi 1949–2009''s. 171–174. (Toimittanut Matti Simola.) WSOY, Helsinki 2009.</ref><ref>Kotonen, Tommi: ''Politiikan juoksuhaudat: Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana'', s. 150–152, 154–156. Atena, Jyväskylä 2018.</ref>
Eskelinen valittiin vuonna 1974 oikeistolaisen [[Itsenäisyyden Puolesta]] -järjestön puheenjohtajaksi.<ref>[https://web.archive.org/web/20161013190650/https://mesikammen.files.wordpress.com/2011/07/lonkerot5.jpg Kuva Tiedonantajassa 1977 julkaistusta artikkelista]. Wordpress-blogi Mesikämmen (Web Archive 2016).</ref> Eskelinen ja järjestön sihteeri Pertti Riutta tuomittiin vuonna 1984 [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimmassa oikeudessa]] ehdottomaan vankeuteen vakoilusta [[Ranska]]n hyväksi Suomen ulkosuhteita vahingoittavalla tavalla, sillä he olivat toimittaneet [[DGSE|Ranskan tiedustelupalvelulle]] [[Neuvostoliitto]]a koskeneita havaintoja. Toiminta oli liittynyt Riutan vuonna 1978 perustamaan ”Pohjantähti”-nimiseen salaiseen sotilaalliseen organisaatioon, joka oli tarkoitettu vastarintaliikkeeksi Suomen mahdollisen neuvostomiehityksen varalle.<ref name="rentola">Rentola, Kimmo: ”Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949–1991”, ''Ratakatu 12 – Suojelupoliisi 1949–2009''s. 171–174. (Toimittanut Matti Simola.) WSOY, Helsinki 2009.</ref><ref>Kotonen, Tommi: ''Politiikan juoksuhaudat: Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana'', s. 150–152, 154–156. Atena, Jyväskylä 2018.</ref>



Versio 14. huhtikuuta 2024 kello 08.06

Tämä artikkeli kertoo suomentajasta ja tietokirjatoimittajasta (s. 1936). Muista samannimisistä katso Heikki Eskelinen.

Heikki Juhani Severi Eskelinen (s. 1936[1] Tampere) on suomalainen historiantutkija, tietokirjatoimittaja ja suomentaja. Oppiarvoltaan hän on filosofian tohtori. Ansioistaan suomentajana hänelle myönnettiin vuonna 1999 J. A. Hollon palkinto.[2]

Eskelinen työskenteli vuodesta 1955 toimittajana Aamulehdessä ja 1961–1983 WSOY:n ja Otavan kustannustoimittajana.[3] Hän on suomentanut ruotsista, tanskasta, norjasta, saksasta, ranskasta ja englannista.[4]

Itsenäisyyden puolesta

Eskelinen valittiin vuonna 1974 oikeistolaisen Itsenäisyyden Puolesta -järjestön puheenjohtajaksi.[5] Eskelinen ja järjestön sihteeri Pertti Riutta tuomittiin vuonna 1984 korkeimmassa oikeudessa ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi Suomen ulkosuhteita vahingoittavalla tavalla, sillä he olivat toimittaneet Ranskan tiedustelupalvelulle Neuvostoliittoa koskeneita havaintoja. Toiminta oli liittynyt Riutan vuonna 1978 perustamaan ”Pohjantähti”-nimiseen salaiseen sotilaalliseen organisaatioon, joka oli tarkoitettu vastarintaliikkeeksi Suomen mahdollisen neuvostomiehityksen varalle.[6][7]

Julkaisuja

Kirjoittajana

  • Keski-Suomea käsittelevä kirjallisuus vuoteen 1955. Jyväskylä: , 1962.
  • He edustavat meitä: Kansanedustajat kertovat itsestään. WSOY, 1966.
  • Itsenäisyytemme vuosikymmenet. Yhtyneet kuvalehdet, 1966. (Täydennetty laitos: Otava, 1970.)
  • Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–69. Otava, 1970.
  • Tammivaalit. Otava, 1971.
  • Paikallisen kansanvallan puolesta: Maalaiskuntien Liitto / Suomen Kunnallisliitto 1921–1971. Suomen Kunnallisliitto, 1974.
  • Pohjoismaisen kansanvallan asialla: Georg C Ehrnrootille 27.7.1976 = För nordisk folkstyre: till Georg C Ehrnrooth 27.7.1976. Libertas, 1976.
  • Varo vallankumousta. Toimite (puhekokoelma). 1977
  • Varo sosialismia. Toimite (puhekokoelma). 1978
  • Sata vuotta suomalaista henkivakuutustoimintaa: Vakuutusyhtiö Kaleva 1874–1974. Keskinäinen vakuutusyhtiö Kaleva, 1978.
  • Me syytämme: Ihmiskohtaloita sosialismissa. Antologia. Kustannuspiste Oy, 1980. 951-95489-7-1.
  • Russian Karelia in search of a new role. Joensuu University, 1994.
  • Me tahdoimme suureksi Suomenmaan: Akateemisen Karjala-Seuran historia I. Tausta, organisaatio, aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922–1939. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-25056-2.
  • Fidel Castro: Vallankumouksen kaupparatsu. Fenix, 2007. 978-951-8621-79-2.

Suomennoksia

  • Egypti, faraoiden maa. Valitut palat, 2004.

Lähteet

  1. Suomi, Juhani (toim.): Urho Kekkosen päiväkirjat 3: 1969–74, s. 463. Otava, 2003. ISBN 951-1-18858-5.
  2. Väitös: "Me tahdoimme suureksi Suomenmaan" (Eskelinen) 2004. Web Archive: Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 14.2.2017. Viitattu 27.8.2021.
  3. Moberg, Timo: Heikki Eskelinen: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan. (Kirja-arvostelu.) Turun Sanomat, 12.9.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.12.2014.
  4. Liikkanen, Ritva: Heikki Eskelinen on 10000 sivun mies. Helsingin Sanomat, 10.4.1999. Artikkelin verkkoversio.
  5. Kuva Tiedonantajassa 1977 julkaistusta artikkelista. Wordpress-blogi Mesikämmen (Web Archive 2016).
  6. Rentola, Kimmo: ”Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949–1991”, Ratakatu 12 – Suojelupoliisi 1949–2009s. 171–174. (Toimittanut Matti Simola.) WSOY, Helsinki 2009.
  7. Kotonen, Tommi: Politiikan juoksuhaudat: Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana, s. 150–152, 154–156. Atena, Jyväskylä 2018.