Ero sivun ”Uusiutuvat luonnonvarat” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 46.132.111.107) ja palautettiin versio 14641403, jonka on tehnyt Anr: test |
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
* [[Kestävä kehitys]] |
* [[Kestävä kehitys]] |
||
{{Tynkä/Maantiede}}Suuren paineen ja lämmön simuloimista voidaan käyttää fossiilisten polttoaineiden uusimiseen, mutta tämä tekniikka on vielä tutkimus asteella. |
|||
{{Tynkä/Maantiede}} |
|||
[[Luokka:Luonnonvarat]] |
[[Luokka:Luonnonvarat]] |
||
[[Luokka:Energia]] |
[[Luokka:Energia]] |
Versio 5. helmikuuta 2023 kello 11.29
Uusiutuvat luonnonvarat ovat mitä tahansa luonnonvaroja, joiden voidaan katsoa uusiutuvan.
Luonnonvaroilla täytyy olla jokin mekanismi, jolla niitä syntyy lisää. Uusiutuvia luonnonvaroja ovat esimerkiksi happi, makea vesi ja biomassa: happea tulee ilmakehään lisää kasvien yhteyttäessä, makeaa vettä saadaan sateen kautta ja biomassaa kasvien kasvaessa.
Uusiutuvista luonnonvaroista voi kuitenkin tulla uusiutumattomia, jos niiden varastoja kulutetaan nopeammin kuin ne uusiutuvat. Esimerkiksi pohjavettä voidaan kuluttaa pohjavesivarastosta eli akviferista nopeammin kuin se täyttyy uudelleen. Silloin varasto vähitellen tyhjenee.
Esimerkiksi fossiiliset polttoaineet kuten hiili, öljy ja maakaasu sekä monet mineraalit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, koska mikään mekanismi ei lyhyellä aikavälillä tuota niitä lisää. Esimerkiksi maaöljy on syntynyt muinaisista eliöistä, jotka ovat suuressa paineessa muuttuneet nestemäisiksi hiilivedyiksi. Ihmisen toiminnan kannalta tämä prosessi on niin hidas, että kun öljyä käytetään, se kuluu vähitellen loppuun.
Katso myös
Suuren paineen ja lämmön simuloimista voidaan käyttää fossiilisten polttoaineiden uusimiseen, mutta tämä tekniikka on vielä tutkimus asteella.