Ero sivun ”Karfentaniili” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Täsmennystä botin avulla: Toleranssi korvattiin linkillä Toleranssi (lääkeaineoppi) |
Linkitin hyperventilaation. T: ~~~~ Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Karfentaniili onkin tarkoitettu käytettäviksi vain eläimiin, koska sen äärimmäinen teho tekee siitä epäkäytännöllisen ihmiskäyttöön. Siksi voimakkain ihmisille annettava kipulääke on [[sufentaniili]], joka on karfentaniilia 10–20 kertaa tehottomampi (silti 500–1 000 kertaa morfiinia voimakkaampaa). Sen [[Vastalääke|vastalääkkeenä]] käytetään [[diprenorfiini]]a, joka on [[opioidi-antagonisti]].{{Lähde}} |
Karfentaniili onkin tarkoitettu käytettäviksi vain eläimiin, koska sen äärimmäinen teho tekee siitä epäkäytännöllisen ihmiskäyttöön. Siksi voimakkain ihmisille annettava kipulääke on [[sufentaniili]], joka on karfentaniilia 10–20 kertaa tehottomampi (silti 500–1 000 kertaa morfiinia voimakkaampaa). Sen [[Vastalääke|vastalääkkeenä]] käytetään [[diprenorfiini]]a, joka on [[opioidi-antagonisti]].{{Lähde}} |
||
[[Aerosoli]]na levitettynä karfentaniili vaikuttaa parissa [[Sekunti|sekunnissa]] ja [[Nukutus|nukuttaa]] kohteen 2–6 tunnin ajaksi. Ihmisillä se vaikuttaa [[Hengitys|hengitykseen]] ja aiheuttaa [[hypoventilaatio]]n tai [[Hengityspysähdys|hengityspysähdyksen]], joka riippuu kohteen altistuksesta aerosolille ja opioidi-[[Toleranssi (lääkeaineoppi)|toleranssista]]. Hengityksen lamautuminen johtaa [[Kuolema|kuolemaan]], jollei kohteelle anneta [[tekohengitys]]tä.{{Lähde}} |
[[Aerosoli]]na levitettynä karfentaniili vaikuttaa parissa [[Sekunti|sekunnissa]] ja [[Nukutus|nukuttaa]] kohteen 2–6 tunnin ajaksi. Ihmisillä se vaikuttaa [[Hengitys|hengitykseen]] ja aiheuttaa [[hyperventilaatio|hypoventilaatio]]n tai [[Hengityspysähdys|hengityspysähdyksen]], joka riippuu kohteen altistuksesta aerosolille ja opioidi-[[Toleranssi (lääkeaineoppi)|toleranssista]]. Hengityksen lamautuminen johtaa [[Kuolema|kuolemaan]], jollei kohteelle anneta [[tekohengitys]]tä.{{Lähde}} |
||
Yhdysvaltain terveysviranomaisten{{selvennä}} mukaan karfentaniili voi imeytyä ihon läpi, mutta puhdasta ainetta tarvitaan suuri määrä ja altistusajan pitää olla pitkä. Täten ihon läpi imeytymistä ei pidetä kovin todennäköisenä altistusreittinä. Todennäköisimpänä altistusreittinä pidetään ilmaan pölähtäneen jauheen joutumista hengitysteihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cdc.gov/niosh/topics/fentanyl/risk.html | Nimeke = Fentanyl: Preventing Occupational Exposure to Emergency Responders | Julkaisija = Centers for Disease Control and Prevention | Ajankohta = 30.8.2017 | Viitattu = 17.11.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.acmt.net/cgi/page.cgi/The_ACMT_Connection.html/The_ACMT_Connection/ACMT_Statement_on_Fentanyl_Exposure | Nimeke = ACMT Statement on Fentanyl Exposure | Julkaisija = American College of Medical Toxicology | Ajankohta = 12.7.2017 | Viitattu = 17.11.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ems1.com/opioids/articles/291433048-Fact-or-fiction-Transdermal-fentanyl-exposure/ | Nimeke = Fact or fiction: Transdermal fentanyl exposure | Tekijä = Sarah Calams | Julkaisu = EMS1.com | Ajankohta = 26.7.2017 | Viitattu = 17.11.2017}}</ref> |
Yhdysvaltain terveysviranomaisten{{selvennä}} mukaan karfentaniili voi imeytyä ihon läpi, mutta puhdasta ainetta tarvitaan suuri määrä ja altistusajan pitää olla pitkä. Täten ihon läpi imeytymistä ei pidetä kovin todennäköisenä altistusreittinä. Todennäköisimpänä altistusreittinä pidetään ilmaan pölähtäneen jauheen joutumista hengitysteihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cdc.gov/niosh/topics/fentanyl/risk.html | Nimeke = Fentanyl: Preventing Occupational Exposure to Emergency Responders | Julkaisija = Centers for Disease Control and Prevention | Ajankohta = 30.8.2017 | Viitattu = 17.11.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.acmt.net/cgi/page.cgi/The_ACMT_Connection.html/The_ACMT_Connection/ACMT_Statement_on_Fentanyl_Exposure | Nimeke = ACMT Statement on Fentanyl Exposure | Julkaisija = American College of Medical Toxicology | Ajankohta = 12.7.2017 | Viitattu = 17.11.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ems1.com/opioids/articles/291433048-Fact-or-fiction-Transdermal-fentanyl-exposure/ | Nimeke = Fact or fiction: Transdermal fentanyl exposure | Tekijä = Sarah Calams | Julkaisu = EMS1.com | Ajankohta = 26.7.2017 | Viitattu = 17.11.2017}}</ref> |
||
Versio 5. tammikuuta 2023 kello 19.53
| |
Karfentaniili
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 4-((1-oksopropyyli)-fenyyliamino)- 1-(2-fenyylietyli)- 4-piperidiinikarboksyyli happo metyyli esteri | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C24H30N2O3 |
| Moolimassa | 394,512 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 7,7 tuntia |
| Ekskreetio | Virtsa |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | ? |
Karfentaniili (R-33799) on täyssynteettinen fentanyylijohdos, joka on voimakkain tunnetuista käytössä olevista opioideista. Se syntetisoitiin ensi kerran 1974 Belgiassa.[1] Se on voimakkuudeltaan noin 10 000 kertaa[2] morfiinia ja sata kertaa fentanyylia voimakkaampaa; 1 mikrogramma riittäisi ihmisen kivunlievitykseen. Sitä markkinoidaan nimellä Wildnil suurten eläinten tainnuttamiseen.[3] Aine on luokiteltu Suomessa aikaisemmin lääkeaineeksi, mutta marraskuusta 2017 lähtien se on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Karfentaniilia ei ole luokiteltu huumausaineeksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleissopimuksessa.[4]
Karfentaniili onkin tarkoitettu käytettäviksi vain eläimiin, koska sen äärimmäinen teho tekee siitä epäkäytännöllisen ihmiskäyttöön. Siksi voimakkain ihmisille annettava kipulääke on sufentaniili, joka on karfentaniilia 10–20 kertaa tehottomampi (silti 500–1 000 kertaa morfiinia voimakkaampaa). Sen vastalääkkeenä käytetään diprenorfiinia, joka on opioidi-antagonisti.lähde?
Aerosolina levitettynä karfentaniili vaikuttaa parissa sekunnissa ja nukuttaa kohteen 2–6 tunnin ajaksi. Ihmisillä se vaikuttaa hengitykseen ja aiheuttaa hypoventilaation tai hengityspysähdyksen, joka riippuu kohteen altistuksesta aerosolille ja opioidi-toleranssista. Hengityksen lamautuminen johtaa kuolemaan, jollei kohteelle anneta tekohengitystä.lähde?
Yhdysvaltain terveysviranomaistenselvennä mukaan karfentaniili voi imeytyä ihon läpi, mutta puhdasta ainetta tarvitaan suuri määrä ja altistusajan pitää olla pitkä. Täten ihon läpi imeytymistä ei pidetä kovin todennäköisenä altistusreittinä. Todennäköisimpänä altistusreittinä pidetään ilmaan pölähtäneen jauheen joutumista hengitysteihin.[5][6][7]
Aikuisen ihmisen tappava annos karfentaniilia on noin 0,03 milligrammaa. Esimerkiksi aikuisen tappava annos heroiinia on 30 milligrammaa.[4] Yliannostuksen vaara on ihmisille siis suuri.lähde?
Vuonna 2017 Suomen poliisi tiedotti, että ainetta on myyty Suomessa mahdollisesti heroiinina, ja sitä on löytynyt vainajista Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella.[4]
Moskovan teatterikaappaus
Vuonna 2002 tapahtuneessa Moskovan teatterikaappauksessa kaappaajien tainnutukseen väitetään käytetyn Kolokol-1 -aerosolia, joka sisältää joko karfentaniilia tai vastaavaa 3-metyylifentanyyliä.[8]
Lähteet
- ↑ Stanley TH, Egan TD, Van Aken H: A Tribute to Dr. Paul A. J. Janssen: Entrepreneur Extraordinaire, Innovative Scientist, and Significant Contributor to Anesthesiology. Anesth Analg, 2008, 106. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Fentanyl#Non-pharmaceutical fentanyls
- ↑ De Vos V: Immobilisation of free-ranging wild animals using a new drug. The Veterinary Record, 1978, 103. vsk, nro 4, s. 64–8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.9.2010.
- ↑ a b c Fariinisokerilla jatkettu tappava huume leviää Suomessa – voi imeytyä ihon läpi Yle Uutiset. 17.7.2017. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ Fentanyl: Preventing Occupational Exposure to Emergency Responders 30.8.2017. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ ACMT Statement on Fentanyl Exposure 12.7.2017. American College of Medical Toxicology. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ Sarah Calams: Fact or fiction: Transdermal fentanyl exposure EMS1.com. 26.7.2017. Viitattu 17.11.2017.
- ↑ Wax PM, Becker CE, Curry SC. Unexpected "gas" casualties in Moscow: a medical toxicology perspective. Ann Emerg Med 2003;41:700–5. PMID 12712038
Aiheesta muualla
- Karfentaniili ja muut väärinkäyttöön levinneet fentanyylijohdannaiset: työturvallisuus Lääkärilehti 6.4.2018.
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Carfentanil (englanniksi)