Ero sivun ”Mikroprosessori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
203 608 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 44: Rivi 44:


1980-luvulla kehittyi [[VLSI]]-tekniikan käyttö, jonka myötä 2000-luvulla voidaan sijoittaa miljardeja transistoreja piirille, joka on pinta-alaltaan yhtä suuri LSI-mikropiiri.<ref name="ebmp" />
1980-luvulla kehittyi [[VLSI]]-tekniikan käyttö, jonka myötä 2000-luvulla voidaan sijoittaa miljardeja transistoreja piirille, joka on pinta-alaltaan yhtä suuri LSI-mikropiiri.<ref name="ebmp" />

nykyään mikroprosessorin korvaa nvme siru.


== Merkittäviä mikroprosessoreja ==
== Merkittäviä mikroprosessoreja ==

Versio 12. tammikuuta 2022 kello 14.49

Z80-prosessorin arkkitehtuurikaavio.

Mikroprosessori tarkoittaa suoritinta, joka on integroitu yhdelle mikropiirille. Mikropiiri on puolijohdemateriaalia, esim. piitä, ja piirille voidaan integroida jopa miljoonia transistoreita. Mikroprosessori sisältää suorittimen lisäksi myös muistia (rekistereitä[1]) ja jotkut mikroprosessorit sisältävät nopeaa välimuistia.

Lukuesityksiin laskentaoperaatioissa eli aritmetiikkaan mikroprosessorit käyttävät kaksi- eli binäärijärjestelmää ja perustuvat Boolen algebraan.[2] Mikroprosessori sisältää aritmeettisen, loogisen ja kontrollipiirin suorittimen toiminnoille.[3] Mikroprosessori voi sisältää aritmeettis-loogisen yksikön ja kontrolliyksikön lisäksi kellon tai ajoituslaitteen.[4]

Nimitystä mikrokontrolleri käytetään usein laskentateholtaan matalatasoisista mikroprosessoreista, joihin on integroitu monia liityntätoimintoja, mutta josta voi olla poistettu toimintoja sen mahduttamiseksi yhdelle mikropiirille. Järjestelmäpiirit integroivat prosessorin lisäksi myös muita toimintoja. Digitaalinen signaaliprosessori on signaalien käsittelyyn erikoistunut prosessori. Grafiikkaprosessori on grafiikan käsittelyyn erikoistunut prosessori.

Historiaa

Bipolaaritransistoreilla pystyttiin 1960-luvulla rakentamaan suorittimia, mutta ne olivat monimutkaisia.[5] Ennen mikroprosessoria käytössä oli diskreettiä transistori-transistori logiikkaa (TTL).[6] MOSFET-transistorilla voitiin lopulta rakentaa mikropiirejä tiheämmin ja pienemmillä valmistuskustannuksilla ja tekniikka otti vähitellen johtoaseman.[5] Ennen varsinaista mikroprosessoria oli kehitysaskel, jossa vain suorittimen aritmeettis-looginen yksikkö (ALU) oli yhdellä piirillä kuten useissa minitietokoneissa käytettiin.[7][2] 1960-luvun lopulla yhdellä MOS-piirillä voi olla yli 100 logiikkaporttia, joista jokainen koostui useista transistoreista: nämä olivat LSI-piirejä (engl. large scale integration).[5] Ensimmäinen MOS-LSI -piirejä käyttävän tietokoneen kehitti vuonna 1967 Autonetics, jonka yleiskäyttöinen D200-tietokone oli suunniteltu avioniikkaan ja navigaatioon.[5] D200 oli 24-bittinen, rakennettu 24 MOS-piiristä ja käytti neljää eri kellovaihetta.[5]

Termi "mikroprosessori" on peräisin Viatron Computer Systemsin ilmoituksesta lokakuussa 1968, jossa sitä kuitenkin käytettiin kuvaamaan älykästä päätettä, jonka toiminta koostui useista mikropiireistä.[5] Nykyinen käyttö on lyhenne termistä micro-processing unit (MPU), joka on tietokoneen kaikki keskeiset logiikkatoiminnot suorittava laite.[8] Vuonna 1951 Maurice Wilkes kutsui mikroprosessoriksi tietokonetta, joka käytti mikro-ohjelmointia.[8]

Pelkän ALU-yksikön sisältävän piirin kehitti Lee Boysel Fairchild Semiconductorilla vuonna 1968 ennen kuin hän lähti perustamaan Four-Phase Systemsin.[5] Vuonna 1969 Boysel kehitti Four-Phase Systemsin AL1:n, joka oli 8-bittinen bit-slice -prosessori sekä ALU.[9][10][11] AL1 yhdisti ALU-yksikön sekä rekistereitä samalle piirille, mutta kontrollipiiri oli ulkoinen.[5] AL1 ei ollut myynnissä erikseen vaan osa yhtiön muita tuotteita: kolmen piirin yhteiskäytöllä rakennettiin 24-bittinen tietokone ja lisänä oli muita piirejä.[11][5] Piiriä käytettiin myöhemmin Texas Instrumentsin ja Intelin välisessä kiistassa esimerkkinä patentin kumoamiseen.[9][12] AL1 oli esitelty aiemmin Computer Design -lehden artikkelissa huhtikuussa 1970.[9] Four-Phase Systemsin kuvauksessa suorittimen piirilevy koostui kolmesta AL1-piiristä, kolmesta Random Logic (RL)-piiristä ja kolmesta ROM-piiristä.[9] Boyselin kehitystyötä oli aiemmin esitelty muun muassa Electronic Design -lehdessä helmikuussa 1970 ja Electronics-lehdessä.[9]

Intel 4004

1970-luvun alussa mikroprosessoria kehitti yhtä aikaa usea eri projekti. Kolme projektia sai mikroprosessorin valmiiksi lähes samaan aikaan: Intelin 4004, Texas Instrumentsin TMS 1000 ja Garrett AiResearchin Central Air Data Computer (MP944[13][14]). Central Air Data Computer sisälsi kolme suoritinta ja koostui 28 piiristä.[5] Central Air Data Computer oli 20-bittinen tietokone, joka käsitteli F-14 -lentokoneen sensorien tietoja ja tuotti tietoa instrumenteille.[5] TMS 1000:tta käytettiin laskimessa vuonna 1972 ja myytiin teollisuudelle vuonna 1974.[15]

Vuonna 1971 Texas Instrumentsilla oli TMS1802 -piiri, joka oli laskimiin suunnattu mikrokontrolleri: 1802 aloitti TI:n suositun 0100-sarjan.[5][16][17] Laskimiin suunnattuja piirejä oli myös muita samaan aikaan kuten Mostek MK6010 ja General Instrument G250.[5] Laskimiin suunnatut piirit toimivat laskimissa, mutta eivät voineet tehdä muuta: käskyjen suorittaminen ulkoisesta ROM-muistista teki mahdolliseksi hyödyntämisen yleiskäyttöisessä tietokoneessa.[5]

Busicom tilasi Inteliltä laskimeen useamman piirin sarjan, joka yksinkertaistettiin 4-bittiseksi Intel 4004:ksi ja sen apupiireiksi IO:lle.[5] Samaan aikaan kehitettiin useita muita piirejä elektronisiin laskimiin.[5] Busicom luovutti 4004:n oikeudet Intelille, joka aloitti sen markkinoimisen marraskuussa 1971.[5]

Computer Terminal Corp (CTC) tilasi Inteliltä yksittäisen MOS-piirin, joka perustui Datapoint 2200 -päätteen arkkitehtuuriin.[5] Piirin suunnitelma oli valmis kesällä 1970, jonka jälkeen projekti jäädytettiin: tästä tuli myöhemmin 8-bittinen Intel 8008.[5] Intel julkaisi 8008:n huhtikuussa 1972.[5] CTC oli pyytänyt myös Texas Instrumentsia suunnittelemaan prosessorin Datapoint 2200:aan, johon TI esitti kolmen piirin ratkaisua, mutta ryhtyi työstämään yhden piirin ratkaisua huhtikuussa 1970.[5] TI:n suunnitelma oli nimellä TMX 1795, josta tuli TMC 1795 kun se oli valmistumassa.[5] TI julkaisi 8-bittisen piirinsä kesäkuussa 1971, mutta sille ei ollut kiinnostusta.[5]

Texas Instruments haki mikroprosessorin patenttia elokuussa 1971.[18] Gary Boonelle myönnettiin 4. syyskuuta 1973 Yhdysvaltain patentti nro 3.757.306 yhden piirin suorittimen mikroprosessoriarkkitehtuurista.[18] Vuosina 1971 ja 1976 Intel ja Texas Instruments lisensoivat laajasti ristiin toistensa patentteja Intelin maksaessa Texas Instrumentsille mikroprosessorin patenttilisenssistä.lähde?

Ensimmäiset prosessorit tunnettiin lyhenteellä MPU (engl. micro-processor unit) ja ne vaativat oheispiirejä kokonaisen järjestelmän rakentamiseksi.[10] Yhden piirin ratkaisuja tiettyyn sovellutukseen kutsutaan mikrokontrollereiksi (MCU).[10][16] Mikrokontrollerit voivat sisältää vähemmän komponentteja, jotta koko toiminnallisus mahtuu yhdelle piirille.[16] Toisen sukupolven 8-bittisiä suunnitelmia sanotaan olleen Intel 8080 ja Motorola 6800, jotka vuonna 1974 aloittivat laajamittaisen hyväksynnän MPU-konseptille.[10]

Mikrotietokoneiden vallankumouksen sanotaan alkaneen Intel 4004 suorittimen julkaisusta.[19] Ei ole kuitenkaan selvää koska ensimmäinen mikroprosessori kehitettiin koska on eri määritelmiä mikä mikroprosessori on: mikäli se voi koostua useista LSI-piireistä Autonetics D200 olisi ensimmäinen.[5] Gilbert Hyatt hankki vuonna 1990 patentin yhden piirin mikroprosessorille, jonka Texas Instruments tyrmäsi vuonna 1996 lakitaistelun jälkeen.[5] Boyselin AL1 ALU tyrmäsi Texas Instrumentsin vaateet vuonna 1995.[5][9][12]

Vuosina 1971–1974 transistorimäärä oli rajallinen ja suorittimet eivät olleet riittävän nopeita suurille tietomäärille.[20]

Vuosina 1975–1976 julkaistiin useita uusia mikroprosessoreita ja muun muassa bit-slice (BSP) prosessorit esiteltiin.[21] Bittisiivuja käsitteleviä prosessoreita pystyi kytkemään rinnakkain muodostamaan "suuremman" suorittimen.[22]

Vuosina 1977–1979 mikroprosessorit nähtiin jo merkittävänä tuotantona ja ohjelmistotyökalut kehittyivät.[23]

1980-luvulla kehittyi VLSI-tekniikan käyttö, jonka myötä 2000-luvulla voidaan sijoittaa miljardeja transistoreja piirille, joka on pinta-alaltaan yhtä suuri LSI-mikropiiri.[3]

nykyään mikroprosessorin korvaa nvme siru.

Merkittäviä mikroprosessoreja

Merkittäviä varhaisia mikroprosessoreja 1970-luvulla:

Vuosi mikroprosessori
1971 Intel 4004; TMC 1795
1972 Fairchild PPS-25; Intel 8008; Rockwell PPS-4
1973 Burroughs Mini-D; National Semiconductor IMP-16; NEC µCOM
1974 General Instrument CP1600; Intel 4040, 8080; Mostek 5065; Motorola 6800; National IMP-4, IMP-8, ISP-8A/500, PACE; Texas Instruments TMS 1000; Toshiba TLCS-12
1975 Fairchild F8; Hewlett Packard BPC; Intersil 6100; MOS Technology 6502; RCA CDP 1801; Rockwell PPS-8; Signetics 2650
1976 RCA CDP 1802; Signetics 8x300; Texas Instruments TMS 9900; Zilog Z80
1977 Intel 8085
1978 Intel 8086; Motorola 6801, 6809
1979 Intel 8088; Motorola 68000; Zilog Z8000

Kehitys

Kuten mikropiireille yleisesti, eri valmistustekniikoita ovat olleet muun muassa PMOS, HMOS, CMOS ja NMOS.

Ensimmäinen kaupallinen mikroprosessori (Intel 4004, 1971) oli valmistettu PMOS-tekniikalla.[24] 1970-luvun alkupuolella PMOS-tekniikka oli dominoiva kunnes NMOS paransi suorituskykyä 1970-luvun loppupuolella.[24] Ensimmäinen CMOS-prosessori (Intersil 6100) julkaistiin vuonna 1975, mutta CMOS ei valloittanut markkinoita ennen 1980-luvun puoliväliä.[24] Eräitä mikroprosessoriarkkitehtuureita (muun muassa Intel 80286) markkinoitiin ensin NMOS-versiona ja myöhemmin toteutettiin CMOS:lla alhaisemman virran käyttökohteisiin.[24]

Mikroprosessorien suorituskyvyn nostaminen kellotaajuutta nostamalla on vaikeutunut.[25]

Muita korvaavia kehityssuuntia ovat moniytimellisyys, monisäikeistys ja moniprosessointi.

Vastauksena monimutkaistuville suorittimille esitettiin RISC-arkkitehtuuria (erona CISC-arkkitehtuurille), jonka sanottiin olevan entistä tärkeämpää VLSI-tekniikan myötä:[26]

  • toteutusmahdollisuus: suuri määrä asioita riippuu kyvystä suunnitella suoritin yhdelle mikropiirille
  • suunnitteluaika: suunnittelun vaikeus on tärkeä tekijä VLSI-tekniikkaa käyttävän tietokoneen menestykselle
  • nopeus: kustannustehokkuuden kannalta algoritmin suoritusnopeus on merkittävä tekijä
  • parempi piirialan käyttö: RISC-arkkitehtuurilla vapautettava piiriala voidaan käyttää parantamaan kiinnostavuutta esimerkiksi välimuistia kasvattamalla

Sekä CISC- että RISC-arkkitehtuureilla on etunsa että haittansa.[27]

Käyttökohteet

Mikroprosessorin tultua markkinoille siihen perustuvat tietokoneet kattoivat laajan hintahaarukan henkilökohtaisista tietokoneista täysiin moniprosessointijärjestelmiin.[28] Mikroprosessorit yleistyivät lopulta kaikissa tietokoneluokissa.[29]

Vuonna 2009 valmistetuista prosessoreista 98% oli sulautettuihin järjestelmiin.[30] 8-bittisten prosessorien myynti on pysynyt merkittävänä.[30] Hintojen laskun myötä myös uusia käyttökohteita tulee.[30]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Von Neumann Architecture computerscience.gcse.guru. Viitattu 10.7.2018.
  2. ↑ a b Christopher Saint & Judy Lynne Saint: Integrated circuit britannica.com. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Microprocessor britannica.com. Viitattu 19.1.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Microprocessor and Microcomputer Technology, s. 4. Macmillan Press, 1981. ISBN 978-1-349-16651-0. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Ken Shirriff: The Surprising Story of the First Microprocessors spectrum.ieee.org. 30.8.2016. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  6. ↑ 1963: Standard Logic IC Families Introduced computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Inside the vintage 74181 ALU chip: how it works and why it's so strange righto.com. Viitattu 30.7.2017.
  8. ↑ a b David Laws: Who Invented the Microprocessor? computerhistory.org. 20.9.2018. Viitattu 25.10.2021. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f Ross Bassett: When is a Microprocessor not a Microprocessor? The Industrial Construction of Semiconductor Innovation (PDF) artefactsconsortium.org. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d 1971: Microprocessor Integrates CPU Function onto a Single Chip computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  11. ↑ a b Four-Phase Systems AL1 Processor – 8-bits by Lee Boysel cpushack.com. 15.8.2014. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  12. ↑ a b Court room demonstration system 1969 AL1 microprocessor computerhistory.org. 3.4.1995. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  13. ↑ World's First Microprocessor firstmicroprocessor.com. Viitattu 30.8.2017.
  14. ↑ http://firstmicroprocessor.com/documents/ap1-26-97.pdf
  15. ↑ The Most Widely Used Computer on a Chip The TMS 1000 smithsonianchips.si.edu. Viitattu 25.1.2017.
  16. ↑ a b c 1974: General-Purpose Microcontroller Family is Announced computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Nigel Tout: The Arrival of the "Calculator-on-a-Chip" vintagecalculators.com. 2015. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  18. ↑ a b Computing systems cpu Google. Viitattu 30.7.2017.
  19. ↑ The Microcomputer Revolution for Historians jstor.org. Viitattu 25.7.2017.
  20. ↑ The Early Years 1971–1974 AntiqueTech. Viitattu 3.10.2017.
  21. ↑ The Explosion 1975–1976 AntiqueTech. Viitattu 3.10.2017.
  22. ↑ CPU of the Day: A 2-bit slice of the past: 3002 The Cpushack Museum. Viitattu 3.10.2017.
  23. ↑ Pre-IBM PC 1977–1979 AntiqueTech. Viitattu 3.10.2017.
  24. ↑ a b c d Nadine Collaert: High Mobility Materials for CMOS Applications, s. 1. Woodhead Publishing. ISBN 978-0-08-102062-3. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  25. ↑ Why has CPU frequency ceased to grow? Intel. Viitattu 8.1.2017.
  26. ↑ David A. Patterson: The Case for the Reduced Instruction Set Computer (PDF) inst.eecs.berkeley.edu. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
  27. ↑ Lecture 2 RISC Architecture (PDF) philadelphia.edu.jo. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
  28. ↑ C. Gordon Bell: The Mini and Micro Industries researchgate.net. 1984. doi:10.1109/MC.1984.1658955. (englanniksi)
  29. ↑ Gordon Bell: Bell’s Law For The Birth And Death Of Computer Classes (PDF) gordonbell.azurewebsites.net. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  30. ↑ a b c Michael Barr: Real men program in C embedded.com. 1.8.2009. Viitattu 25.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta mikroprosessori.
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikroprosessori&oldid=20227014”