Mikrokontrolleri
Sivulta puuttuu 
Mikrokontrolleri eli mikro-ohjain on mikropiiri eli IC-piiri, jossa on mikroprosessori ja joitain muisti- ja liityntälohkoja. Mikrokontrollereita käytetään sulautetuissa järjestelmissä, eli melkeinpä kaikissa taskulamppua monimutkaisemmissa elektroniikkalaitteissa. Esimerkiksi television, pesukoneen, mikroaaltouunin ja digitaalisen lämpömittarin ohjaustoiminnot ovat usein mikrokontrollerilla toteutettuja.
Mikrokontrollerissa on yleensä suorittimen lisäksi jotain seuraavista:
- ohjelmamuistia
- datamuistia
- I/O-nastoja.
Lisäksi joissakin malleissa voi olla:
- A/D-muunnin
- keskeytysohjain
- ajastinpiiri
- reaaliaikakello
- väylälogiikkaa (RS232, I²C, ...)
- vahtikoira-piiri (engl. watchdog timer), joka pitää huolen siitä, että ohjelma jumiutuessaan käynnistetään uudelleen.
Kyseessä on siis pieni tietokone, joka ei välttämättä tarvitse muuta kuin virtalähteen toimiakseen. Mikrokontrollerin sisältävän laitteen piirilevy on helpompi, edullisempi ja nopeampi valmistaa kuin samat toiminnot logiikkapiirien avulla toteuttavan laitteen piirilevy. Mikrokontrolleria käyttämällä voidaan siis laskea laitteen hintaa, ja lisäksi tulee mahdolliseksi tehdä muutoksia laitteen toimintaan jälkikäteen muuttamalla pelkästään mikrokontrollerin ohjelmaa. Tämä on suuri etu elektroniikkateollisuudelle, mutta myös elektroniikan harrastajalle. Mikrokontrollerit ovatkin keränneet ympärilleen suuren joukon harrastajarakentelijoita.
Sisällysluettelo
Eri valmistajien mikrokontrollereita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- TI MSP430 − erityisesti pienen tehonkulutuksen sovelluksiin suunniteltu 16-bittinen mikrokontrolleriperhe.
- Microchip PIC − harrastelijoiden suosima kontrolleriperhe, johon löytyy runsaasti materiaalia Internetistä.
- Atmel AVR
- ARM − suosittu myös matkapuhelinlaitteissa[1]
- Freescale (ex. Motorola Semiconductor)
- 8-bittiset
- 16-bittiset
- 32-bittiset
- PowerQuicc - PowerPC-ytimiin perustuvat tietoliikenneorientoituneet mikrokontrollerit
- Intel 8051 - Intel ei enää jatka sen tuotantoa. Tämä arkkitehtuuri on saatavilla monilta muilta valmistajilta, esimerkiksi Infineonilta, Hitachilta ja Atmelilta, myös integroituna muihin piireihin.
Valmiita kehitysvälinepaketteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikrokontrollerisovellusten kehitykseen sopivia, valmiita kehitysvälinepaketteja on saatavilla useita, kuten Picaxe, joka soveltuu muun muassa opetuskäyttöön johtuen mahdollisuudesta ohjelmointiin tietokoneella sarjakaapelin välityksellä.[2]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ARM (englanniksi)
- Freescale (englanniksi)
- Microcontroller.com (englanniksi)
