Ero sivun ”Talas-Eera” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) kh. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Erik Karppinen''', tunnettu lempinimellä '''Talas-Eera''' ([[10. tammikuuta]] [[1859]] [[Paltamo]] – [[2. kesäkuuta]] [[1903]] [[Paltamo]]) oli [[Suomi|suomalainen]], [[paltamo]]lainen voimamies, josta on [[kansanperinne|kansanperinteessä]] säilynyt monia tarinoita. |
'''Erik Karppinen''', paremmin tunnettu lempinimellä '''Talas-Eera''' ([[10. tammikuuta]] [[1859]] [[Paltamo]] – [[2. kesäkuuta]] [[1903]] [[Paltamo]]) oli [[Suomi|suomalainen]], [[paltamo]]lainen voimamies, josta on [[kansanperinne|kansanperinteessä]] säilynyt monia tarinoita. |
||
Talaksen torpassa Paltamon Pehkolanlahdessa syntynyt aikaansa nähden isokokoinen (pituus 190 senttiä, paino 150 kiloa) Talas-Eera suoritti kolmivuotisen asepalvelun [[Oulu]]ssa, ja jo tällöin hänen suuret ruumiinvoimansa herättivät huomiota. Asepalvelun jälkeen hän asui enimmäkseen kotitorpassaan ja toimi muun muassa toripoliisina [[Kajaani]]ssa sekä souti tervatynnyreitä [[Oulu]]un. Talas-Eera pystyikin helposti käsittelemään jopa 150 kiloa painavia tervatynnyreitä. Samoin toripoliisina hänen suuret voimansa auttoivat järjestyksenpidossa. |
Talaksen torpassa Paltamon Pehkolanlahdessa syntynyt aikaansa nähden isokokoinen (pituus 190 senttiä, paino 150 kiloa) Talas-Eera suoritti kolmivuotisen asepalvelun [[Oulu]]ssa, ja jo tällöin hänen suuret ruumiinvoimansa herättivät huomiota. Asepalvelun jälkeen hän asui enimmäkseen kotitorpassaan ja toimi muun muassa toripoliisina [[Kajaani]]ssa sekä souti tervatynnyreitä [[Oulu]]un. Talas-Eera pystyikin helposti käsittelemään jopa 150 kiloa painavia tervatynnyreitä. Samoin toripoliisina hänen suuret voimansa auttoivat järjestyksenpidossa. |
||
Versio 26. joulukuuta 2019 kello 14.01
Erik Karppinen, paremmin tunnettu lempinimellä Talas-Eera (10. tammikuuta 1859 Paltamo – 2. kesäkuuta 1903 Paltamo) oli suomalainen, paltamolainen voimamies, josta on kansanperinteessä säilynyt monia tarinoita.
Talaksen torpassa Paltamon Pehkolanlahdessa syntynyt aikaansa nähden isokokoinen (pituus 190 senttiä, paino 150 kiloa) Talas-Eera suoritti kolmivuotisen asepalvelun Oulussa, ja jo tällöin hänen suuret ruumiinvoimansa herättivät huomiota. Asepalvelun jälkeen hän asui enimmäkseen kotitorpassaan ja toimi muun muassa toripoliisina Kajaanissa sekä souti tervatynnyreitä Ouluun. Talas-Eera pystyikin helposti käsittelemään jopa 150 kiloa painavia tervatynnyreitä. Samoin toripoliisina hänen suuret voimansa auttoivat järjestyksenpidossa.
Rehellisellä pelillä Eeraa voitti painissa tuskin kukaan. 1890-luvulla sirkuspainija Jacksonin ja Talas-Eeran ottelu päättyi tasapeliin, mutta Jackson huijasi; hän oli näet öljynnyt ihonsa niin, ettei Talas-Eera saanut hänestä kunnolla otetta.
Ansiotulojen ja kunnollisen ruoan puute aiheutti sen, että Talas-Eera kuoli vain 44-vuotiaana nälkään tai pilaantuneen viljan aiheuttamaan sairauteen.
Talas-Eeran vanhemmat velipuolet Heikki (s. 1843) ja Samuel (s. 1846) olivat 1860-luvulla mukana Kiveksen rosvoissa, jotka ryöstivät tervansoutajia Oulujärvellä. Myös Patju-Heikki oli poikkeuksellisen vahva. Hänet voitti tappelussa perimätiedon mukaan vain hänen veljensä Eera. Välillä Eerankin nimeen liitettiin etuliite patju (Patju-Eera), mutta tämä liite kuuluu enemmän Heikin nimeen. Paltamo-Seura pystytti 1972 Talas-Eeralle muistomerkin hänen haudalleen Paltaniemen vanhalla hautausmaalla. Myöhemmin myös Talaksen torpan sijaintipaikalla Pehkolanniemessä paljastettiin Talas-Eeran muistolaatta.[1][2][3]
Talas-Eera oli päähenkilönä kirjailija Hannu Mäkelän vuonna 1981 kirjoittamassa radiokuunnelmassa Voimamies. Kuunnelmassa Heikki Määttäsen esittämä idealistinen kansakoulunopettaja alkaa kerätä kainuulaisilta tietoja Talas-Eerasta laatiakseen hänen elämästään isänmaallisen sankarieepoksen. Voimamies paljastuu kuitenkin traagiseksi hahmoksi, jolla oli ongelmia alkoholin kanssa ja joka kuoli nälän riuduttamana.[4]
Kirjallisuutta
- Talas-Eera : Kainuun voimamiesten kuningas ; koottu tarkasti H. W. Claudelinin sanomalehti Kalevassa vuosina 1935-1936 ilmestyneestä kirjoitussarjasta. Paltamo seura, Paltamo 1980
- Heikkinen, Reijo & Lackman, Matti: Korpikansan kintereillä. Kainuun työväenliikkeen historia. Leivän lähteet, 1986
- Hannu Mäkelä : radiokuunnelma ja näytelmä Voimamies, 1981, 1982