Talas-Eera
Erik (Erkki)[1] Karppinen, tunnettu myös lempinimellä Talas-Eera (10. tammikuuta 1859 Paltamo – 2. kesäkuuta 1903 Paltamo) oli suomalainen, paltamolainen voimamies, josta on kansanperinteessä säilynyt monia tarinoita.
Talaksen torpassa Paltamon Pehkolanlahdessa syntynyt aikaansa nähden isokokoinen (pituus 190 senttiä, paino 150 kiloa) Talas-Eera suoritti kolmivuotisen asepalvelun Oulussa, ja jo tällöin hänen suuret ruumiinvoimansa herättivät huomiota. Asepalvelun jälkeen hän asui enimmäkseen kotitorpassaan ja toimi muun muassa toripoliisina Kajaanissa sekä souti tervatynnyreitä Ouluun. Talas-Eera pystyikin helposti käsittelemään jopa 150 kiloa painavia tervatynnyreitä. Samoin toripoliisina hänen suuret voimansa auttoivat järjestyksenpidossa.
Rehellisellä pelillä Eeraa voitti painissa tuskin kukaan. Häntä pyydettiin vuonna 1896 Pietariinkin sikäläiselle turnausklubille täysin ylöspidoin, mutta hän ei vastannut. Eera sai painioppia Kajaanin konstaapelita Samuli Mustoselta. Latviassa vuonna 1862 syntyneen, Pietarissa tohtori V. Krajevskin oppia saaneen sirkuspainija Charles Jacksonin ja Talas-Eeran ottelu ranskalaisessa painissa 6. joulukuuta 1901 Kajaanissa päättyi tasapeliin[1], mutta Jackson huijasi; hän oli näet öljynnyt ihonsa niin, ettei Talas-Eera saanut hänestä kunnolla otetta.
Ansiotulojen ja kunnollisen ruoan puute aiheutti sen, että Talas-Eera kuoli vain 44-vuotiaana nälkään tai pilaantuneen viljan aiheuttamaan sairauteen.
Talas-Eeran vanhemmat velipuolet Heikki (s. 1843) ja Samuel (s. 1846) olivat 1860-luvulla mukana Kiveksen rosvoissa, jotka ryöstivät tervansoutajia Oulujärvellä. Myös Patju-Heikki oli poikkeuksellisen vahva. Hänet voitti tappelussa perimätiedon mukaan vain hänen veljensä Eera. Välillä Eerankin nimeen liitettiin etuliite patju (Patju-Eera), mutta tämä liite kuuluu enemmän Heikin nimeen. Paltamo-Seura pystytti 1972 Talas-Eeralle muistomerkin hänen haudalleen Paltaniemen vanhalla hautausmaalla. Myöhemmin myös Talaksen torpan sijaintipaikalla Pehkolanniemessä paljastettiin Talas-Eeran muistolaatta.[2][3][4]
Talas-Eera oli päähenkilönä kirjailija Hannu Mäkelän vuonna 1981 kirjoittamassa radiokuunnelmassa Voimamies. Kuunnelmassa Heikki Määttäsen esittämä idealistinen kansakoulunopettaja alkaa kerätä kainuulaisilta tietoja Talas-Eerasta laatiakseen hänen elämästään isänmaallisen sankarieepoksen. Voimamies paljastuu kuitenkin traagiseksi hahmoksi, jolla oli ongelmia alkoholin kanssa ja joka kuoli nälän riuduttamana.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Koskela, Kimmo: Atleettien mittelö. (J. F Blomqvistin mukaan 1924) Kainuulainen, lokakuu 2022, s. 8–9. Paltamo: (puolueista riippumaton kotiseutulehti).
- ↑ http://www.paltamo.fi/kylayhdistykset/pehkolanlahti/talaseera.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://personal.inet.fi/palvelu/kari.moilanen/karppiset/kangas7.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://personal.inet.fi/palvelu/kari.moilanen/karppiset/kangas8.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Voimamiehen myytti murtuu, Helsingin Sanomat Radio ja Tv 18.8.2013[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Talas-Eera : Kainuun voimamiesten kuningas ; koottu tarkasti H. W. Claudelinin sanomalehti Kalevassa vuosina 1935-1936 ilmestyneestä kirjoitussarjasta. Paltamo seura, Paltamo 1980
- Heikkinen, Reijo & Lackman, Matti: Korpikansan kintereillä. Kainuun työväenliikkeen historia. Leivän lähteet, 1986
- Hannu Mäkelä : radiokuunnelma ja näytelmä Voimamies, 1981, 1982
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yle Kainuu : Kainuun tuntemattomat suuruudet, osa 8 : Talas-Eera, esitetty 8.11.2011 (Yle Areena)
- Talas-Eera - "Kainuun karhu", osa I, Seura, 07.10.1936, nro 41, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Talas-Eera - "Kainuun karhu", osa II, Seura, 14.10.1936, nro 42, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Nimismies H. V. Claudelinin Kaleva-lehdessä 1935-1936 ilmestynyt artikkelisarja Kainuun voimamiehestä Talas-Eerasta:
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran elämästä, osa I Esipuhe, II Suku ja lapsuus, III Sotapalvelusaika Oulussa, Kaleva, 15.09.1935, nro 212, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran elämästä, osa III Sotapalvelusaika Oulussa (jatkoa), Kaleva, 22.09.1935, nro 218, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran elämästä, osa IV "Talas-Eeran" tervansountimatkat Ouluun ja niihin kuuluvat kertomukset, Kaleva, 29.09.1935, nro 224, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran elämästä, osa V Talas-Eeran elämästä kotiseudullaan Paltamossa, Kaleva, 13.10.1935, nro 236, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran elämästä, osa VI Talas-Eera Kajaanissa: poliisina ja sirkuspainijana sekä voimamiehenä, Kaleva, 03.11.1935, nro 254, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran elämästä, osa VII Talas-Eeran loppuajat ja kuolema, Kaleva, 17.11.1935, nro 266, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun voimamiesten kuningas. Pakinaa ja juttuja Talas-Eeran Paltamon pitäjässä asuneen voimasankarin Erkki Ananpoika Karppisen elämästä, osa VIII Talas-Eeran muisto ja hänen hautansa, Kaleva, 26.01.1936, nro 20, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot