Ero sivun ”Britannian–Irakin sota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Coen (keskustelu | muokkaukset)
m, w
Rivi 1: Rivi 1:
{{korjattava|Artikkelin nimi saattaa olla virheellinen, ks. keskustelusivu}}
{{Korjattava|Artikkelin nimi saattaa olla virheellinen, ks. keskustelusivu.}}

{{Taistelu
{{Taistelu
|nimi=Englannin–Irakin sota
| nimi = Englannin–Irakin sota
|osa_sotaa=[[Toinen maailmansota|toista maailmansotaa]]
| osa_sotaa = [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]]
|kuva=BritsLookingOnBaghdad1941.jpg
| kuva = BritsLookingOnBaghdad1941.jpg
|kuvateksti=Brittijoukkoja [[Bagdad]]issa 11. kesäkuuta 1941
| kuvateksti = Brittijoukkoja Bagdadissa 11. kesäkuuta 1941
|päivämäärä=[[18. huhtikuuta]] [[1941]] – [[30. toukokuuta]] [[1941]]
| päivämäärä = [[18. huhtikuuta]] [[1941]] – [[30. toukokuuta]] [[1941]]
|paikka=[[Irak]]
| paikka = [[Irak]]
|casus=Kansallismielinen vallankaappaus Irakissa ja uhka maan liittymisestä akselivaltoihin
| casus = Kansallismielinen vallankaappaus Irakissa ja uhka maan liittymisestä akselivaltoihin
|aluemuutokset=
| aluemuutokset =
|vaikutukset=Irak jäi brittien sotilaalliseen valvontaan
| vaikutukset = Irak jäi brittien sotilaalliseen valvontaan
|lopputulos=Britannian voitto
| lopputulos = Britannian voitto
|taistelija1=[[Kuva:Flag of Iraq 1924.svg|25px]] [[Irak]]<br>[[Kuva:Flag of Germany 1933.svg|25px]] [[natsi-Saksa|Saksa]]<br>[[Kuva:Flag of Italy (1861-1946) crowned.svg|25px]] [[Italian kuningaskunta (1861–1946)|Italia]]
| taistelija1 = [[Kuva:Flag of Iraq 1924.svg|25px]] [[Irak]]<br>[[Kuva:Flag of Germany 1933.svg|25px]] [[natsi-Saksa|Saksa]]<br>[[Kuva:Flag of Italy (1861-1946) crowned.svg|25px]] [[Italian kuningaskunta (1861–1946)|Italia]]
|taistelija2=[[kuva:Flag of the United Kingdom.svg|25px]] [[Yhdistynyt kuningaskunta]]<br>[[Kuva:British Raj Red Ensign.svg|25px]] [[Brittiläinen Intia]]<br>[[Kuva:Palestine-Mandate-Ensign-1927-1948.svg|25px]] [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiina]]
| taistelija2 = [[kuva:Flag of the United Kingdom.svg|25px]] [[Yhdistynyt kuningaskunta]]<br>[[Kuva:British Raj Red Ensign.svg|25px]] [[Brittiläinen Intia]]<br>[[Kuva:Palestine-Mandate-Ensign-1927-1948.svg|25px]] [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Palestiina]]
|komentaja1=[[Kuva:Flag of Iraq 1924.svg|25px]] [[Rašid Ali al-Kailani]]
| komentaja1 = [[Kuva:Flag of Iraq 1924.svg|25px]] [[Rašid Ali al-Kailani]]
|komentaja2=[[kuva:Flag of the United Kingdom.svg|25px]] [[Edward Quinan]]
| komentaja2 =[[kuva:Flag of the United Kingdom.svg|25px]] [[Edward Quinan]]
|vahvuus1=Viisi divisioonaa
| vahvuus1 = Viisi divisioonaa
|vahvuus2=Noin kaksi divisioonaa
| vahvuus2 = Noin kaksi divisioonaa
|tappiot1=2 500 kaatunutta
| tappiot1 = 2&nbsp;2500 kaatunutta
|tappiot2=1 200 kaatunutta, kadonnutta ja haavoittunutta
| tappiot2 = 1&nbsp;200 kaatunutta, kadonnutta ja haavoittunutta
|huomautus=
| huomautus =
|muut_taistelut=
| muut_taistelut =
}}
}}

'''Englannin–Irakin sota''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana käyty [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Irak]]in kansallismielisen hallituksen välinen sota, jonka seurauksena uhka Irakin liittymisestä [[akselivallat|akselivaltojen]] puolelle väistyi. Sota käytiin 18. huhtikuuta – 30. toukokuuta [[1941]].
'''Englannin–Irakin sota''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana käyty [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Irak]]in kansallismielisen hallituksen välinen [[sota]], jonka seurauksena uhka Irakin liittymisestä [[akselivallat|akselivaltojen]] puolelle väistyi. Sota käytiin 18. huhtikuuta – 30. toukokuuta 1941.


== Sodan syyt ja tapahtumat ==
== Sodan syyt ja tapahtumat ==
===Tausta===
===Tausta===
Irak oli Britannian itsehallinnollinen [[mandaattialue]] vuodesta 1920 aina vuoteen 1932, jolloin itsenäinen Irakin kuningaskunta perustettiin. Maahan jäi kuitenkin vuonna 1930 solmitun sopimuksen nojalla suuri määrä brittiläisiä maa- ja ilmavoimien joukkoja. Britit halusivat sotilaallisella läsnäolollaan varmistaa intressinsä Irakin tärkeiden öljyvarojen suhteen. Irakilaiset nationalistit halusivat brittiläiset joukot pois maastaan, koska katsoivat näiden läsnäolon kyseenalaistavan Irakin täyden itsenäisyyden. Tämä liittyi laajempaan arabinationalistiseen liikehdintään, joka vastusti brittiläistä ja ranskalaista siirtomaa- tai mandaattivaltaa arabimaissa.
Irak oli Britannian itsehallinnollinen [[mandaattialue]] vuodesta 1920 aina vuoteen 1932, jolloin itsenäinen Irakin kuningaskunta perustettiin. Maahan jäi kuitenkin vuonna 1930 solmitun sopimuksen nojalla suuri määrä [[Britannian armeija|brittiläisiä maa-]] ja [[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|ilmavoimien9] joukkoja. Britit halusivat sotilaallisella läsnäolollaan varmistaa intressinsä Irakin tärkeiden öljyvarojen suhteen. Irakilaiset [[nationalismi|nationalistit]] halusivat brittiläiset joukot pois maastaan, koska katsoivat näiden läsnäolon kyseenalaistavan Irakin täyden [[itsenäisyys|itsenäisyyden]]. Tämä liittyi laajempaan arabinationalistiseen liikehdintään, joka vastusti brittiläistä ja [[ranska]]laista [[siirtomaa]]- tai mandaattivaltaa arabimaissa.


Toisen maailmansodan puhjettua Irakissa esiintyi runsaasti myötätuntoa Britannian vihollisia kohtaan. Brittiläismielinen pääministeri Nuri as-Said katkaisi Irakin diplomaattisuhteet [[natsi-Saksa]]n kanssa, mutta ei kansan mielialojen vuoksi voinut antaa brittien vaatimaa sodanjulistusta.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjettua Irakissa esiintyi runsaasti myötätuntoa Britannian vihollisia kohtaan. Brittiläismielinen pääministeri Nuri as-Said katkaisi Irakin diplomaattisuhteet [[natsi-Saksa]]n kanssa, mutta ei kansan mielialojen vuoksi voinut antaa brittien vaatimaa sodanjulistusta.


Maaliskuusta 1940 tammikuuhun 1941 Irakin uutena pääministerinä toimi kansallismielinen ja kiihkeän englantilaisvastainen juristi [[Rašid Ali al-Kailani]]. Hän kieltäytyi katkaisemasta Irakin diplomaattisuhteita Italian kanssa ja muodosti salaisia yhteyksiä Saksaan. Britannian ja Yhdysvaltain painostuksen vuoksi Irakin sijaishallitsija, alaikäisen kuningas Faisal II:n holhooja emiiri Abdullah, yritti erottaa al-Kailanin. Seurauksena oli vakava sisäpoliittinen kriisi, ja pääministeri erosi lopulta vapaaehtoisesti estääkseen tilanteen kärjistymisen väkivaltaisuuksien tasolle.
Maaliskuusta 1940 tammikuuhun 1941 Irakin uutena pääministerinä toimi kansallismielinen ja kiihkeän englantilaisvastainen juristi [[Rašid Ali al-Kailani]]. Hän kieltäytyi katkaisemasta Irakin diplomaattisuhteita [[Italia]]n kanssa ja muodosti salaisia yhteyksiä Saksaan. Britannian ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] painostuksen vuoksi Irakin sijaishallitsija, alaikäisen kuningas Faisal II:n holhooja emiiri Abdullah, yritti erottaa al-Kailanin. Seurauksena oli vakava sisäpoliittinen kriisi, ja pääministeri erosi lopulta vapaaehtoisesti estääkseen tilanteen kärjistymisen väkivaltaisuuksien tasolle.


===Irakin vallankaappaus===
===Irakin vallankaappaus===
Saksan [[Afrika Korps]] -joukot saavuttivat menestystä Pohjois-Afrikan sotanäyttämöllä, ja Saksa antoi Irakin nationalisteille epämääräisiä lupauksia tuesta, mikäli Irakissa alkaisi brittiläisvastainen kapina. 1. huhtikuuta 1941 al-Kailani ja ''Kultaisena neliönä'' tunnettu irakilaisten upseerien salaliitto suorittivat vallankaappauksen. Al-Kailani palasi pääministerin tehtäviin. Emiiri Abdullah ja joukko muita brittiläismielisiä poliitikkoja pakeni maasta, ja Faisal II:lle nimitettiin uusi sijaishallitsija. Al-Kailanin johtaman ”kansallisen puolustushallituksen” tavoite oli saada brittijoukot pois Irakista joko rauhanomaisesti tai tarpeen vaatiessa väkivalloin. Sen mukaisesti hallitus pyrki rajoittamaan brittien liikkumismahdollisuuksia Irakissa vastoin vuoden 1930 sopimusta.
Saksan [[Afrika Korps]] -joukot saavuttivat menestystä [[Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa|Pohjois-Afrikan sotanäyttämöllä]], ja Saksa antoi Irakin nationalisteille epämääräisiä lupauksia tuesta, mikäli Irakissa alkaisi brittiläisvastainen kapina. 1. huhtikuuta 1941 al-Kailani ja ''Kultaisena neliönä'' tunnettu irakilaisten upseerien salaliitto suorittivat [[vallankaappaus|vallankaappauksen]]. Al-Kailani palasi pääministerin tehtäviin. Emiiri Abdullah ja joukko muita brittiläismielisiä poliitikkoja pakeni maasta, ja Faisal II:lle nimitettiin uusi sijaishallitsija. Al-Kailanin johtaman ”kansallisen puolustushallituksen” tavoite oli saada brittijoukot pois Irakista joko rauhanomaisesti tai tarpeen vaatiessa väkivalloin. Sen mukaisesti hallitus pyrki rajoittamaan brittien liikkumismahdollisuuksia Irakissa vastoin vuoden 1930 sopimusta.


===Sotatoimet===
===Sotatoimet===
Brittien näkökulmasta tilanne oli hyvin uhkaava. Persianlahden öljyn pelättiin joutuvan saksalaisten hallintaan, minkä lisäksi Irakin uusi tilanne uhkasi brittien strategista asemaa Egyptissä, mukaan lukien elintärkeän [[Suezin kanava]]n hallintaa. Huhtikuun lopulla britit vastasivat al-Kailanin toimenpiteisiin lähettämällä Irakiin lisäjoukkoja, joiden tarkoitus oli varmistaa [[Basra]]n satamakaupungin pysyminen heidän hallussaan. 1. toukokuuta Irakin armeija hyökkäsi Habbaniyassa sijaitsevaan [[Royal Air Force|Britannian kuninkaallisten ilmavoimien]] tukikohtaan. Seurauksena oli laajamittaisia taisteluita Irakin armeijan ja brittiläis-intialaisten Iraq Force -joukkojen välillä. Al-Kailani sai hieman tukea Saksan ja Italian ilmavoimilta, mutta kuukauden kestänyt sota päättyi brittien voittoon.
Brittien näkökulmasta tilanne oli hyvin uhkaava. [[Persianlahti|Persianlahden]] öljyn pelättiin joutuvan saksalaisten hallintaan, minkä lisäksi Irakin uusi tilanne uhkasi brittien [[strategia|strategista]] asemaa [[Egypti]]ssä, mukaan lukien elintärkeän [[Suezin kanava]]n hallintaa. Huhtikuun lopulla britit vastasivat al-Kailanin toimenpiteisiin lähettämällä Irakiin lisäjoukkoja, joiden tarkoitus oli varmistaa [[Basra]]n satamakaupungin pysyminen heidän hallussaan. 1. toukokuuta Irakin armeija hyökkäsi Habbaniyassa sijaitsevaan [[Royal Air Force|Britannian kuninkaallisten ilmavoimien]] tukikohtaan. Seurauksena oli laajamittaisia taisteluita Irakin armeijan ja brittiläis-intialaisten Iraq Force -joukkojen välillä. Al-Kailani sai hieman tukea Saksan ja Italian ilmavoimilta, mutta kuukauden kestänyt sota päättyi brittien voittoon.


Al-Kailani pakeni maasta ja britit nostivat valtaan itselleen myötämielisen hallituksen. Uusi pääministeri oli Jamil al-Midfai, kokenut poliitikko ja aiempi brittiläisvastainen arabinationalisti, josta oli tullut al-Kailanin vastustaja.
Al-Kailani pakeni maasta ja britit nostivat valtaan itselleen myötämielisen hallituksen. Uusi pääministeri oli Jamil al-Midfai, kokenut poliitikko ja aiempi brittiläisvastainen arabinationalisti, josta oli tullut al-Kailanin vastustaja.

Versio 30. toukokuuta 2012 kello 16.22

Englannin–Irakin sota
Osa toista maailmansotaa
Brittijoukkoja Bagdadissa 11. kesäkuuta 1941
Brittijoukkoja Bagdadissa 11. kesäkuuta 1941
Päivämäärä:

18. huhtikuuta 194130. toukokuuta 1941

Paikka:

Irak

Casus belli:

Kansallismielinen vallankaappaus Irakissa ja uhka maan liittymisestä akselivaltoihin

Lopputulos:

Britannian voitto

Vaikutukset:

Irak jäi brittien sotilaalliseen valvontaan

Osapuolet

Irak
Saksa
Italia

Yhdistynyt kuningaskunta
Brittiläinen Intia
Palestiina

Komentajat

Rašid Ali al-Kailani

Edward Quinan

Vahvuudet

Viisi divisioonaa

Noin kaksi divisioonaa

Tappiot

2 2500 kaatunutta

1 200 kaatunutta, kadonnutta ja haavoittunutta

Englannin–Irakin sota oli toisen maailmansodan aikana käyty Britannian ja Irakin kansallismielisen hallituksen välinen sota, jonka seurauksena uhka Irakin liittymisestä akselivaltojen puolelle väistyi. Sota käytiin 18. huhtikuuta – 30. toukokuuta 1941.

Sodan syyt ja tapahtumat

Tausta

Irak oli Britannian itsehallinnollinen mandaattialue vuodesta 1920 aina vuoteen 1932, jolloin itsenäinen Irakin kuningaskunta perustettiin. Maahan jäi kuitenkin vuonna 1930 solmitun sopimuksen nojalla suuri määrä brittiläisiä maa- ja [[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|ilmavoimien9] joukkoja. Britit halusivat sotilaallisella läsnäolollaan varmistaa intressinsä Irakin tärkeiden öljyvarojen suhteen. Irakilaiset nationalistit halusivat brittiläiset joukot pois maastaan, koska katsoivat näiden läsnäolon kyseenalaistavan Irakin täyden itsenäisyyden. Tämä liittyi laajempaan arabinationalistiseen liikehdintään, joka vastusti brittiläistä ja ranskalaista siirtomaa- tai mandaattivaltaa arabimaissa.

Toisen maailmansodan puhjettua Irakissa esiintyi runsaasti myötätuntoa Britannian vihollisia kohtaan. Brittiläismielinen pääministeri Nuri as-Said katkaisi Irakin diplomaattisuhteet natsi-Saksan kanssa, mutta ei kansan mielialojen vuoksi voinut antaa brittien vaatimaa sodanjulistusta.

Maaliskuusta 1940 tammikuuhun 1941 Irakin uutena pääministerinä toimi kansallismielinen ja kiihkeän englantilaisvastainen juristi Rašid Ali al-Kailani. Hän kieltäytyi katkaisemasta Irakin diplomaattisuhteita Italian kanssa ja muodosti salaisia yhteyksiä Saksaan. Britannian ja Yhdysvaltain painostuksen vuoksi Irakin sijaishallitsija, alaikäisen kuningas Faisal II:n holhooja emiiri Abdullah, yritti erottaa al-Kailanin. Seurauksena oli vakava sisäpoliittinen kriisi, ja pääministeri erosi lopulta vapaaehtoisesti estääkseen tilanteen kärjistymisen väkivaltaisuuksien tasolle.

Irakin vallankaappaus

Saksan Afrika Korps -joukot saavuttivat menestystä Pohjois-Afrikan sotanäyttämöllä, ja Saksa antoi Irakin nationalisteille epämääräisiä lupauksia tuesta, mikäli Irakissa alkaisi brittiläisvastainen kapina. 1. huhtikuuta 1941 al-Kailani ja Kultaisena neliönä tunnettu irakilaisten upseerien salaliitto suorittivat vallankaappauksen. Al-Kailani palasi pääministerin tehtäviin. Emiiri Abdullah ja joukko muita brittiläismielisiä poliitikkoja pakeni maasta, ja Faisal II:lle nimitettiin uusi sijaishallitsija. Al-Kailanin johtaman ”kansallisen puolustushallituksen” tavoite oli saada brittijoukot pois Irakista joko rauhanomaisesti tai tarpeen vaatiessa väkivalloin. Sen mukaisesti hallitus pyrki rajoittamaan brittien liikkumismahdollisuuksia Irakissa vastoin vuoden 1930 sopimusta.

Sotatoimet

Brittien näkökulmasta tilanne oli hyvin uhkaava. Persianlahden öljyn pelättiin joutuvan saksalaisten hallintaan, minkä lisäksi Irakin uusi tilanne uhkasi brittien strategista asemaa Egyptissä, mukaan lukien elintärkeän Suezin kanavan hallintaa. Huhtikuun lopulla britit vastasivat al-Kailanin toimenpiteisiin lähettämällä Irakiin lisäjoukkoja, joiden tarkoitus oli varmistaa Basran satamakaupungin pysyminen heidän hallussaan. 1. toukokuuta Irakin armeija hyökkäsi Habbaniyassa sijaitsevaan Britannian kuninkaallisten ilmavoimien tukikohtaan. Seurauksena oli laajamittaisia taisteluita Irakin armeijan ja brittiläis-intialaisten Iraq Force -joukkojen välillä. Al-Kailani sai hieman tukea Saksan ja Italian ilmavoimilta, mutta kuukauden kestänyt sota päättyi brittien voittoon.

Al-Kailani pakeni maasta ja britit nostivat valtaan itselleen myötämielisen hallituksen. Uusi pääministeri oli Jamil al-Midfai, kokenut poliitikko ja aiempi brittiläisvastainen arabinationalisti, josta oli tullut al-Kailanin vastustaja.

Malline:Link FA