Lestadiolaisuus sai vakiintunutta kannatusta Toholammilla 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suuntaukseen kuuluivat muun muassa pitäjän tunnetut henkilöt kuten kanttori H. W. Pöyhtäri sekä maanviljelijä Aleksi Kivelä. Lestijärvelle lestadiolaisuus saapui 1920-luvulla.[3]
Pikkuesikoisuuden kriisi kosketti 1930-luvulla kosketti myös Toholampia, sillä Pöyhtärillä oli kiinteät sukuyhteydet himankalaiseen Sakari Ainaliin. Toholampilaisten irtautuessa vanhoista johtajistaan he kiinnittyivät keskusyhdistykseen. Toholammin ja Lestijärven rauhanyhdistys perustettin vuonna 1947. Rauhanyhdistyksen toimitalo on rakennettu vuonna 1982. Lestijärvellä lestadiolaisuuden kannatus on keskittynyt pääosin Syrin kylälle.[3]