Tobol

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tobol
ven. Тобо́л, kaz. Тобыл, Tobyl
Kuvassa on kohta, missä Tobol yhtyy Irtyšiin. Kuva on vuodelta 1912.
Kuvassa on kohta, missä Tobol yhtyy Irtyšiin. Kuva on vuodelta 1912.
Alkulähde Turgain tasanko
51°28′0″N, 61°0′31″E [a]
Laskupaikka Irtyšjoki, Tobolsk
58°9′14″N, 68°12′55″E
Maat Kazakstan ja Venäjä
Pituus 1591 [1][2] km
Virtaama 805 [2] /s
Valuma-alue 426000 [1][2] km²
Toboljoen valuma-alue (keltainen).
Toboljoen valuma-alue (keltainen).

Tobol (ven. Тобо́л, Tobol ja kaz. Тобыл, Tobyl) on Kazakstanissa ja Venäjällä virtaava Irtyšjokeen sen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolen arolla.[1][2]

Joen lähteet sijaitsevat Turgain ylätasangolla (ven. Тургайское плато) ja se virtaa sieltä 1591 kilometriä kunnes se yhtyy Irtyšjokeen 643 kilometriä [1]. Yläjuoksulla joki virtaa Qostanayn alueella Kazakstanissa keskijuoksulle asti. Siellä se ylittää valtiorajan ja siirtyy Venäjällä Kurganin ja Tjumenin alueille, missä se virtaa Länsi-Siperian alangolla kohti koillista. Alangolla joki alkaa mutkitella muodostaen paikoin makkarajärviä.[2][3]

Suurimmat Tobolin sivujoet ovat Ui, Iset, Tura ja Tavda, jotka yhtyvät jokeen vasemmalta, ja Ubagan, joka yhtyy siihen oikealta. Tobolin varrella sijaitsevat Lisakovskin, Rudnyin, Qostanayn, Kurganin ja Jalutorovskin kaupungit. Lähellä joen suuta sijaitsee Tobolskin kaupunki. Joki on liikennöintikelpoinen Irtyškistä alkaen 437 kilometrin matkalta ylävirtaan päin, mikä on noin neljäsosa Tobolin pituudesta. Yläjuoksulla harrastetaan esimerkiksi koskenlaskua. Tobolin vesireitti jatkaa Irtyšin jälkeen yhtymällä Objokeen ja Ob laskee lopuksi Obinlahteen, joka sijaitsee Pohjoisen jäämeren Karanmeressä [4].[1][2]

Tobol ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 426 000 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen, mikä tekee 14,5 % koko Objoen valuma-alueesta [1]. Taulukossa on lueteltu suurimmat sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Toboliin
(km suusta)
nimi nimi
(ven. )
pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
lähde
6,7 Zeimka Заимка 12 1
7,1 Suklemka Суклемка 66 240 1
26 nimetön 18 1
53 Turba Турба 29 1
63 Atalyk Аталык 21 1
85 Šestakovka Шестаковка 50 211 1
116 Tavda Тавда 719 88100 1
123 Nerda Нерда 142 1760 1
171 nimetön 12 1
184 Iska Иска 210 2800 1
190 Varvarinskaja Варваринская 45 1
232 Jazevka Язевка 43 1
260 Tura Тура (Долгая) 1030 80400 1
278 Tap Тап 189 2580 1
289 Jurpa Юрга 127 1640 1
343 Kulitšek Куличек 23 1
370 Botšanka Бочанка 66 572 1
400 Koktjul Коктюль 44 1
437 Iset Исеть 606 58900 1
457 Dalpaja Долгая 16 1
457 Uk Ук 55 997 1
464 Berezovka Березовка 22 1
490 Tšernaja Черная 14 1
494 Uporovka Упоровка 12 1
520 Nijap Нияп 77 1180 1
526 Jemurtja Емуртла 106 3430 1
579 Sujer Суерь 134 10600 1
667 Ik Ик 92 1730 1
671 Nižni Utjak Нижний Утяк 34 1
688 Tšernaja Черная 20 1
692 Sredni Utjak Средний Утяк 29 1
742 Utjak Утяк 29 1
746 Jurpamyš Юргамыш (Исток) 132 3340 1
760 Borovuška Боровушка 12 1
768 Tšernaja Черная 37 1
782 Talitsa Талица 23 1
816 Kurtamytš Куртамыш 124 2350 1
848 Vadotok Nižnjaja Alabuga водоток Нижняя Алабуга
(старица Цыганка)
42 1
868 Gorkorenskaja Горькореченская 22 1
882 Alabura Алабуга 60 887 1
909 Ubagan Убаган 376 50700 1
976 Kotšerdyk Кочердык
(Большой Кочердык)
66 1390 1
994 Ui Уй 462 34400 1
1257 Ajat Аят 117 13300 1
1418 Želkuar Жилкуар
(Джилкуар, Синташты, Синташта)
152 5100 1
1589 Kairakty Кайракты 41 1
1591 Bozbije Бозбие (Бузбия) 35 1110 1
1594 Kokpektysai Кокпектысай (Кокпекты) 37 682 1

Lähteet: 1 = [1]

Vuodenajat ja virtaamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toboljoki virtaa Siperiassa arovyöhykkeellä ja sen alajuoksu yhtyy Irtyšjokeen metsäaron alueella. Toboljoen valuma-alueella vallitsee Uralvuorten itäpuolella mannermainen ilmasto ja siellä sataa kausiluonteisesti alkukesästä alkaen enemmän, mutta sitten syksyllä vähemmän. Jokeen päätyvästä vedestä suurin osa saadaan keväällä lumen sulamisesta. Keväällä onkin joessa eniten vettä ja joen vedenpinta alenee kesän aikana Toboljoen sivujoissa lähes olemattomaksi. Kevättulva alkaa yläjuoksulla huhtikuun puolivälissä ja päättyy kesäkuun puolivälissä. Alajuoksulla tulvakausi loppuu elokuun alussa. Ilmasto on hieman kosteampaa joen alajuoksulla, missä sademäärät ovat vastaavasti suuremmat. Talvella joki on jäässä. Se jäätyy lokakuun ja marraskuun vaihteessa ja jäät lähtevät huhtikuun loppupuoliskolla tai toukokuun alussa.[2][5]

Eräs virtaaman mittauspiste sijaitsee keskijuoksulla 898 kilometriä Tobolin suusta, missä keskivirtaamaksi (MQ) on saatu 26,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Tobolin suulla keskivirtaama on 805 m³/s, keskialivirtaama (MNQ) 348 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) 6 350 m³/s. Veden keskimääräinen sameus ilmaistaan kiintoaineen määränä vedessä ja se on Tobolilla 260 grammaa kuutiometrissä. Vesi kuljettaa kiintoainetta mukanaan 1 600 tonnia vuodessa.[2]

  1. Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian Тобол-artikkelin tietolaatikosta!
  • Luhr, James F. (toimittaja): Maapallo. (alkuperäisteos Earth, 2003) Suomentanut Tikkanen, Matti (päätoimittaja). Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8
  1. a b c d e f g Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Река Тобол (venäjäksi), viitattu 16.8.2018
  2. a b c d e f g h Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, s. Тобол. (Suuri Neuvostoliiton ensiklopedia) Moskova. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 16.8.2018). (venäjäksi)
  3. Luhr, James F.: Maapallo, hakuviite Ob, 2003, s.233
  4. Luhr, James F.: Maapallo, hakuviite Karanmeri, 2003, s.400
  5. Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.8.2018). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]