Iset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iset
ven. Исеть
Näkymä joelle Kamensk-Uralskin Kolmen luolan luota.
Näkymä joelle Kamensk-Uralskin Kolmen luolan luota.
Alkulähde Isetin tekojärvi
57°0′8.57″N, 60°25′17.31″E [1]
Laskupaikka Tobol
56°35′55″N, 66°17′22″E [2]
Maat Venäjä
Pituus 606 [3][4] km
Alkulähteen korkeus 250 [a] m
Virtaama 73,0 [5] m³/s
Valuma-alue 58900 [3][4] km²
Toboljoen valuma-alue (keltainen)
Toboljoen valuma-alue (keltainen)
Verhne-Isetskin järvenselkä Jekaterinburgista nähtynä.
Isetjoen kulku Jekaterinburgissa on rakennettu virkistysalueeksi (Plotinka).
Revun kosket Isetin yläjuoksulla, missä jauhettiin aikoinaan viljaa.

Iset (ven. Исе́ть) on Venäjällä Uralin federaatiopiirissä Sverdlovskin-, Kurganin- ja Tjumenin alueella virtaava Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.[4]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen lähteet sijaitsevat Jekaterinburgin ympäristössä ja joen lähteeksi on mainittu Isetin tekojärvi. Joki virtaa 606 kilometriä kunnes se yhtyy Pamjatnojen kylässä [2] (ven. Памятное) Toboljokeen 437 kilometriä [3] ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Joen korkeusero lähdejärvestä suistoon, joka on 50,8 metriä mpy., on noin 200 metriä. Joen keskimmääräiseksi kaltevuudeksi saadaan silloin 0,33 metriä kilometrille. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki.[3][4][b][a]

Joen pääuoma saa nykyään alkunsa Sverdlovskin alueella sijaitsevan Jekaterinburgin ulkopuolelle nostetusta Isetin tekojärvestä. Jo ennen joen saapumista kaupunkiin, virtaa se kolmen muun tekojärven eli Melkojeen (ven. Мелкое), Verhne-Isetskin (ven. Верхне-Исетский) ja kaupungin keskustan järven läpi. Heti kaupungin ulkopuolella se kulkee Nižne-Isetckin (ven. Нижне-Исетский) tekojärven läpi. Sverdlovskin alueella se virtaa matkallaan Aramilin ja Kamensk-Uralskin kautta. Kurganin aluerajan ylitettyään se saapuu ensin Kataiskiin. Joki on laskeutunut ensin Uralvuorten itärinteiltä alas Länsi-Siperian alangolle, missä sen alkaa Kurganin alueella meanderoida sitä enemmän, mitä lähemmäksi suistoa se lähestyy. Joki virtaa alangolla aluksi itään kulkien ensin Dalmatovon ja sitten Šadrinskin läpi. Sitten joki kääntyy koilliseen. Suistoalue sijaitsee Tjumenin alueella noin 40 kilometriä Tjumenista itään. Joki on navigoitavissa suistosta ylös aina Šadrinskiin asti.[1][4]

  • Kävelysilta Sverdlovskin alueella elokuussa 2014.
    Kävelysilta Sverdlovskin alueella elokuussa 2014.
  • ”Kiviportti” (ven. Каменные ворота) Kamensk-Uralskissa maaliskuussa 2015.
    ”Kiviportti” (ven. Каменные ворота) Kamensk-Uralskissa maaliskuussa 2015.
  • Rautatiesilta Kamensk-Uralskissa heinäkuussa 2004.
    Rautatiesilta Kamensk-Uralskissa heinäkuussa 2004.
  • Jokilaiva nähtävyyksien äärellä syyskuussa 2012.
    Jokilaiva nähtävyyksien äärellä syyskuussa 2012.

Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iset ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 58 900 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen [3], jonka pinta-ala on 2,0 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Isetin sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Isetiin
(km suusta) 		nimi nimi
(ven. ) 		pituus
(km) 		valuma-alue
(km²) 		lähde
11 Ingala Ингала (Боровая Ингала, Горлянка) 91 581 1
18 Bolšaja Ingala Большая Ингала (Ингала) 69 393 1
38 Abitser Абицер 17 1
58 nimetön 34 1
61 Ivka Ивка 14 1
76 Beškilka Бешкилька 44 1
87 Beškil Бешкиль 54 345 1
104 Juzja Юзя 38 1
114 Irjum Ирюм 85 932 1
120 nimetön 12 1
143 Mostovka Мостовка 53 530 1
161 Tšarnaja Чарная 19 1
164 Kamyševka Камышевка 12 1
173 Boris Борис 15 1
175 Tersjuk Терсюк 59 726 1
204 Kyzylbaika Кызылбайка 25 1
207 Ik Ик 59 960 1
218 Miass Миасс 658 21800 1
228 Itškina Ичкина 86 1300 1
257 Osinovka Осиновка 22 1
281 Barneva Барнева 97 2900 1
294 Kanaš Канаш (Колой) 30 313 1
319 Kanaš Канаш 25 1
339 Krutiška Крутишка 30 1
346 Suvaryš Суварыш 64 1310 1
353 Tetša Теча 243 7600 1
387 Kataika Катайка 22 1
402 Sinara Синара 148 6690 1
423 Grjaznuha Грязнуха 13 1
445 Kamenka Каменка 57 715 1
464 Kamyšenka Камышенка 32 1
509 Brusjanka Брусянка (Малая Брусянка) 39 235 1
521 Kamenka Каменка 10 111 1
524 Sysert Сысерть (Полдневая Сысерть) 76 1250 1
537 Bobrovka Бобровка 15 1
551 Aramilka Арамилка 32 1
555 Istok Исток 18 1
569 Patrušiha Патрушиха 26 283 1
593 Rešetka Решетка 26 178 1

Lähteet: 1 = [3]

Vuodenajat ja virtaamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki virtaa Uralvuoriston itäpuolella, missä ilmasto on mannermainen. Siellä sataa, kun ilmamassat tuovat kosteaa ilmaa Atlantintilta Uralin yli tai suoraan Pohjoiselta jäämereltä. Itä- ja kaakkoistuulet ovat pääsääntöisesti kuivia. Idästä saapuu alueelle korkeapaineita, jotka lukkiutuessaan alueelle aiheuttavat kesäisin pitkiä hellejaksoja ja talvella pakkaskausia. Uralin itäpuolen sateet ovat vähäisempiä kuin länsipuolella. Talvella joki jäätyy marraskuussa ja jäät lähtevät huhtikuussa.[6]

Joen keskivirtaamaa on havainnoitu mittauspisteessä, joka sijaitsee 105 kilometriä joen suistosta. Se on keskimmäärin 73,08 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Suurin joen virtaama saadaan keväisin, kun talven lumet sulaavat. Ennätys on mitattu huhtikuussa 1947, jolloin se oli 910 m³/s, vaikka keskiylivirtaama on 245,3 m³/s. Kevättulva laantuu kesäkuussa ja kesäsateet ylläpitävät joen uomassa vettä. Syksyllä sateet laantuvat kohden talvea ja kun vesi sataa lumena, voidaan joessa mitata pieniä alivirtaamia. Pienin alivirtaana 3,95 m³/s on tammikuulta 1937, vaikka keskialivirtaama onkin 21,3 m³/s.[5]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Lähdekorkeus ja suistokorkeus on otettu saksankielisen wikipedian Isset-artikkelin tietolaatikosta!
  2. ↑ Tieto on saatu venäjänkielisen wikipedian Исеть-artikkelista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Isetin lähde Jekaterinburg (paikka kartalla) Google Earth Maps. Google Inc.. Viitattu 1.9.2018. (englanniksi),(venäjäksi)
  2. ↑ a b Isetin suisto Tobolissa (paikka kartalla) Google Earth Maps. Google Inc.. Viitattu 1.9.2018. (englanniksi),(venäjäksi)
  3. ↑ a b c d e f Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Исеть (venäjäksi), viitattu 31.8.2018
  4. ↑ a b c d e Исеть (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 31.8.2018
  5. ↑ a b R-ArticNET: Iset' At Isetskoye, 1999
  6. ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.8.2018). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Исеть
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iset&oldid=21362441”