Tura (joki)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo joesta. Tura on myös Evenkian hallinnollinen keskus.
Tura
ven. Тура́
Rika Tura.jpg
Alkulähde Keski-Ural
58°23′23″N, 59°20′5″E [a]
Laskupaikka Tobol
57°12′41″N, 66°57′11″E
Maat Venäjä
Pituus 1030 [1][2] km
Alkulähteen korkeus 400 [b] m
Virtaama 177 [2] /s
Valuma-alue 80400 [1][2] km²
Tura watershed 2 layers en.svg
Tura yhtyy Toboliin sen alajuoksulla.
Joen mutkaa yläjuoksulla Kamenkan kohdalla.

Tura (ven. Тура́ tai ven. Долгая eli Dolgaja eli Pitkäjoki) on Venäjällä Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.[2][c]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tura saa alkunsa Uralin keskiosasta ja ja se virtaa Länsi-Siperian alangolla kohti kaakkoa ja itää [3][4]. Joen pituus on 1 030 kilometriä kunnes se yhtyy Tjumenin alapuolella Pokrovskojen kylässä (ven. Покровское) Toboljokeen 260 kilometriä ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki.[1][2]

Joen yläjuoksi on vuoristossa metsämaata, joka alemmaksi laskettuaan joutuu peltojen ja metsämaiden täplittämälle seuduille. Alavilla mailla on runsaasti soita, jotka ovat Länsi-Siperian alangon taigalla yleisiä. Samalla joen syvyys vähenee ja uoman kaltevuus tasoittuu. Joki ja sen tulvatasangon yleispiirre on sedimenttien runsaus ja joen mutkitteleva luonne. Joen uoma on siirtynyt ja muodostanut uusia uomia vanhojen katkettua. Tästä on ollut seurauksena makkarajärviä, joita voi olla useita rinnakkain. Joki on silti liikennöintikelpoinen 753 kilometrin matkalla joen suusta.[2][5]

Joen varrella sijaitsevat Verhnjaja Turan, Nižnjaja Turan, Verhoturjen, Turinskin ja Tjumenin kaupungit sekä Turinskaja Slobodan piirikeskus. 1700-luvun loppupuolelle saakka Turan kautta kulki Euroopan-puoleisen Venäjän ja Siperian välinen tärkein vesireitti.[4][3]

Sivujoet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tura ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 80 400 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen [1], jonka pinta-ala on 2,7 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Turan sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):

yhtyy Turaan
(km suusta)
nimi nimi
(ven. )
pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
lähde
97 Pyšma Пышма 603 19700 [6]
295 Nitsa Ница 262 22300 [7]
643 Tagil Тагил 414 10100 [8]
777 Salda Салда 182 3670 [9]
951 Malaja Imennaja Малая Именная 47 1
977 Kamenka Каменка 12 1
1016 Tura Тура 18 1

Lähteet: 1 = [1]

Vuodenajat ja virtaamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa vallitsee mannermainen ilmasto. Alueelle tulee joskus vuorten yli Atlantilta ja joskus Pohjoiselta jäämereltä sateita. Itäiset tuule muodostavat alueelle korkeapaineen lukkoja, jotka tuovat seudulle kesällä helleaaltoja ja talvella pakkasjaksoja, jotka jatkuvat toisinaan pitkäänkin. Joki jäätyy lokakuun lopussa tai marraskuussa ja sen jäät lähtevät huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Vähäsateisina jaksoina joen virtaamat ovat vähäisiä. Talvella kertynyt lumi kuitenkin kasvattaa virtaamaa keväisin, kun se alkaa sulaa huhtikuussa. Tämä synnyttää joessa tulvan, joka kestää heinäkuulle saakka. Tämän jälkeen joen vedenpinta laskee alas ja joen pohjasta erottuu monin paikoin kivet. Joen virtaamista on tallella vuosien mittauksia kohdasta, joka on noin 184 kilometriä joen suistosta. Joen keskivirtaama (MQ) on 177 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), ylikeskivirtaama (MHQ) 3330 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 8,6 m³/s. Joen vettä onkin padottu talous- ja tuotantokäyttöön kolmeen tekojärveen, joiden yhteispinta-ala on 23 neliökilometriä. Ne sijaitsevat Verhnjaja Turassa, Nižnjaja Turassa ja Verhoturjessa.[2][3][5][10]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian Тура (река)-artikkelin tietolaatikosta!
  2. Lähdekorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tura (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!
  3. Määritelmä on otettu venäjänkielisen wikipedian Тура (река)-artikkelista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Тура (Долгая) (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
  2. a b c d e f g Тура (Долгая) (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 27.8.2018
  3. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26, s. 319. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  4. a b Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  5. a b Ust'-Nitsinskoye, Sverdlovskin alue, Venäjä Google Earth Maps. 2018. Google Inc.. Viitattu 27.8.2018.
  6. Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Пышма (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
  7. Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Ница (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
  8. Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Тагил (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
  9. Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Салда (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
  10. Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.8.2018). (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Тура (река)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tura (joki).