Tilintarkastuskertomus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tilintarkastuskertomus on tilintarkastajan, yhteisön tilinpäätöksen hyväksyvälle toimielimelle (yhtiökokoukselle, valtuustolle) osoittama, päivätty ja allekirjoitettu asiakirja yhteisön hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilintarkastuksesta ja sen tuloksista. Tilintarkastuskertomus kirjoitetaan tehdyn tilintarkastuksen perusteella ja se käsitellään yhteisön tilinpäätöksen hyväksyvän toimielimen kokouksessa yhdessä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa.[1][2] Tilintarkastajalla tarkoitetaan HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksyttyä yhteisöä.[3]

Tilintarkastuksesta sekä tilintarkastuskertomuksesta ja sen sisällöstä on säädetty tilintarkastuslaissa[1] ja kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa (ISA-standardit).[4][2] Kuntien ja kuntayhtymien osalta näiden yhteisöjen erityispiirteet huomioon ottavia säännöksiä on myös kuntalaissa.[5] Tilintarkastusta ohjaa hyvä tilintarkastustapa.[6]

Tilintarkastuslain tarkoittamat yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilintarkastuskertomus on annettava niiden yhteisöjen tilintarkastuksesta, jotka ovat kirjanpitovelvollisia ja joille tilintarkastuslain mukaan on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus.[7] Näitä yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt sekä kunnat ja kuntayhtymät. Tilintarkastuslaki ei koske valtiota, jonka tilintarkastuksen hoitaa Valtiontalouden tarkastusvirasto.[8]

Tilintarkastuskertomusta koskevat säännökset tilintarkastuslaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastajan on annettava päivätty ja allekirjoitettu tilintarkastuskertomus kultakin yhteisön tilikaudelta. Tilintarkastuskertomuksessa tulee yksilöidä sen kohteena oleva tilinpäätös sekä ilmoittaa, mitä tilinpäätössäännöstöä tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu. Tilintarkastuskertomuksessa on lisäksi ilmoitettava kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattamisesta.[9]

Tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajan on annettava lausunto siitä:

  • antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
  • täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset
  • onko toimintakertomus laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti
  • ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia.[9]

Tilintarkastajan on myös huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä kohtaan tai rikkonut yhteisöä koskevaa lakia taikka yhteisön yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä. Tilintarkastuskertomuksessa on myös annettava tarpeelliset lisätiedot seikoista, joihin tilintarkastaja kiinnittää erityistä huomiota.[9]

Tilintarkastajan lausunto voi olla vakiomuotoinen, varauman sisältävä tai kielteinen. Jos tilintarkastaja ei voi antaa lausuntoa, tästä on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa.[9]

Vakiomuotoinen ja mukautettu tilintarkastuskertomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus tarkoittaa, että tilintarkastajalla ei ole ollut huomauttamista millään tilintarkastuksen osa-alueella ja annetut lausunnot ovat vakiomuotoisia.[2] Oikean ja riittävän kuvan osalta esimerkiksi: ”Tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti.”[10]

Mukautettu tilintarkastuskertomus tarkoittaa, että tilintarkastajalla on ollut olennaista huomauttamista jollain tilintarkastuksen osa-alueella. Mukauttamista voi olla esimerkiksi kielteisen lausunnon antaminen tilinpäätöksen antamasta oikeasta ja riittävästä kuvasta. Mukauttamista voi olla myös huomautuksen antaminen siitä, ettei yhteisön hallitus ole toiminut lain mukaan.[2] Tilinpäätöksessä todettujen virheiden ja puutteiden tulee olla olennaisia, jotta ne johtavat mukautettuun tilintarkastuskertomukseen. Olennaista vähäisemmistä virheistä ja puutteista raportoidaan tilintarkastuspöytäkirjassa.

Kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastuskertomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta on näiden yhteisöjen erityispiirteet huomioon ottavia säännöksiä kuntalaissa. Kuntalain mukaan tilintarkastajan on tarkastettava:

  • onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti
  • antavatko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta
  • ovatko valtionosuuksien perusteista annetut tiedot oikeita
  • onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.[5]

Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus.[5][11]

Kuntalakiin tilintarkastuslakia täydentävinä erityispiirteinä kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastukseen ja tilintarkastuskertomukseen sisältyvät yhtiöitä laajempi hallinnon tarkastus, valtionosuuksien perusteista annettavien tietojen tarkastus sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille viranhaltijoille tilintarkastuksen ja tilintarkastuskertomuksen perusteella.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilintarkastuslaki (18.9.2015/1141) 3 luku finlex.fi. Viitattu 16.11.2020.
  2. a b c d Riitta Laine: Näin luet osakeyhtiön tilintarkastuskertomusta Tilisanomat. 23.5.2018. Viitattu 16.11.2020.
  3. Tilintarkastuslaki (18.9.2015/1141) 1:2 § finlex.fi. Viitattu 16.11.2020.
  4. Riitta Laine: ISA-standardit pienissä tilintarkastustoimeksiannoissa 13.2.2019. Suomen tilintarkastajat. Viitattu 16.11.2020.
  5. a b c Kuntalaki (10.4.2015/410) 123 ja 125 § finlex.fi. Viitattu 16.11.2020.
  6. Mitä on hyvä tilintarkastustapa ? Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 16.11.2020.
  7. Tilintarkastuslaki (18.9.2015/1141) 1:1 § ja 2:2 § finlex.fi. Viitattu 16.11.2020.
  8. Tilintarkastus Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 16.11.2020.
  9. a b c d Tilintarkastuslaki (18.9.2015/1141) 3:5 § finlex.fi. Viitattu 16.11.2020.
  10. Kesko Oyj: Tilintarkastuskertomus vuodelta 2018 kesko.fi. Viitattu 16.11.2020.
  11. Turun kaupungin tilintarkastuskertomus vuodelta 2019 Turun kaupunki. Viitattu 16.11.2020.
  12. Pasi Leppänen: Kunnallinen tilintarkastus - nykytila, muutos ja kehitysnäkymät - Sivut 100-106 ja sivu 109 2015. Tampereen yliopisto. Viitattu 16.11.2020.