Tieteen politisoituminen
Tieteen politisoituminen tarkoittaa tieteen yhdistymistä politiikan pyrkimyksiin. Tieteen ja politiikan suhde on ollut historian saatossa monimutkainen ja jatkuvassa muutoksessa. Perinteisesti tiede ja politiikka on pyritty irrottamaan toisistaan erillisiksi alueiksi, mutta tieteentutkimuksessa on 1970-luvulta lähtien ryhdytty kyseenalaistamaan arvovapauden ja epäpoliittisuuden todellista mahdollisuutta. Tästä näkökulmasta aiheesta on kirjoittanut muiden muassa filosofi Bruno Latour.[1]
Muun muassa 1950-luvulla lukuisat fyysikot olivat aktiivisia kannanottajia keskustelussa ydinaseista. Sittemmin tutkijat ovat usein ottaneet kantaa muun muassa ympäristöpolitiikan kysymyksissä ja väestönkasvuun liittyvissä ongelmissa.[1] Fyysikko William Happer on pitänyt tieteen politisoitumista vääjäämättömänä hallitusten rahoittaessa tieteellistä tutkimusta. Hän on katsonut kansanterveyden, kansallisen turvallisuuden ja työllisyyden edistymisen ilmentävän "normaalia politisoitumista", mutta nostanut esimerkiksi vahingollisesta tieteen politisoitumisesta Neuvostoliiton vainot ja Trofim Lysenkon työn.[2] 2020-luvulla tutkijoiden poliittisuutta on puolustettu muun muassa Nature-lehden pääkirjoituksessa poliitikkojen haastettua tieteellisten tutkimusten tuloksia muun muassa ilmastonmuutosta ja koronapandemiaa koskevissa asioissa. Esimerkiksi Donald Trumpin ja Jair Bolsonaron esittämiä näkemyksiä näistä aiheista on kritisoitu tieteellisen tiedon väheksynnästä.[1] Yhdysvalloissa useiden muiden tekijöiden ohella tieteen politisoitumisen on arvioitu lisänneen sekä COVID-19-tartuntojen että -kuolemien määrää suhteessa verrokkimaihin.[3]
Esimerkkeinä tieteen politisoitumisesta on esitelty myös muiden muassa eugeniikka[4] ja älykäs suunnittelu.[5] 1950-luvulla tupakkateollisuus aloitti pyrkimyksen poliittiseen vaikuttamiseen tuomalla esiin sanomaa epävarmuudesta tupakoinnin haittoihin viitanneista tieteellisistä havainnoista.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Esa Väliverronen, Tieteen vastaisku: näkökulmia tieteen ja politiikan suhteeseen Politiikasta.fi 30.11.2020, viitattu 7.12.2023
- ↑ William Happer, Harmful Politicization of Science Hoover Institution, viitattu 7.12.2023
- ↑ Dorit Reiss, Politicization of Science American Bar Association 14.6.2021, viitattu 7.12.2023
- ↑ Peter Weingart, German Eugenics between Science and Politics The University of Chicago Press 1989, viitattu 7.12.2023
- ↑ Politicization Of Science In The United States Union for Reform Judaism 2005, viitattu 7.12.2023
- ↑ Allan M. Brandt, Inventing Conflicts of Interest: A History of Tobacco Industry Tactics American Journal of Public Health 01/2012, viitattu 7.12.2023