Terhi (nimi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terhi
Nimipäivä  
– suomenkielinen 6. helmikuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 6. helmikuuta
Muunnelmia Terhikki
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä Kalevala

Terhi on suomalainen naisen etunimi, joskin se esiintyy myös hyvin harvinaisena sukunimenä. Etunimi otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950 helmikuun 6. päivälle. Pidempi muoto Terhikki on ollut kalenterissa jo vuodesta 1929 lähtien. Ensimmäisen kerran Terhiä ehdotettiin nimivaihtoehdoksi vuonna 1879 yhdessä muodon Terhe kanssa.[1]

Nimen taustalla on Kalevalassa mainittu utua seulova Terhenetär eli Terhenneiti.[1] Sanana terhen tarkoittaa utua tai auerta.[2] Terhi on myös lemmikkikasveihin kuuluva kasvilaji.[3] Lounaismurteissa terhi voi tarkoittaa yleisemminkin karkealehtisiin kuuluvia kasveja.[1]

Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Terhi on annettu noin 8 280 naiselle ja muutamalle miehelle. Heistä yli puolet on 1960- ja 1970-luvuilla syntyneitä. Nimi Terhikki on annettu 1 562 naiselle ja ainakin seitsemälle miehelle.[4] Sukunimenä Terhi on kuudella henkilöllä.[4]

Tunnettuja Terhejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etunimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukunimenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarlo Terhi (1872–1921), kuoronjohtaja, laulunopettaja, runoilija ja kirjailija

Kuvitteellisia Terhejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita Terhejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 250. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04127-4.
  2. Sadeniemi, Matti et al: Nykysuomen sanakirja: S–Ö, s. 640. Porvoo – Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-02767-7.
  3. Retkeilykasvio, s. 352. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  4. a b Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 6.2.2021.