Tarvo (saari)
| Tarvo | |
|---|---|
 Siltayhteys saarelle |
|
| Merialue | Itämeri |
| Vesialue | Tarvonsalmi |
| Valtio | |
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Kunta | Espoo ja Helsinki |
Tarvo on pienehkö kallioinen saari Helsingin ja Espoon rajalla, Laajalahden pohjoisrannalla Ison Huopalahden suulla.
Tarvon pohjoisimman kärjen kautta kulkee Helsingistä länteen johtava moottoritie, Turunväylä, jota sen rakennusvaiheesta saakka on yleisesti nimitetty myös Tarvontieksi. Saaren yhdistää Helsingin puoleiseen mantereeseen maapenger, jota pitkin moottoritie kulkee, kun taas Espoon puolella tie ylittää salmen siltaa myöten. Moottoritieltä ei kuitenkaan ole liittymää saareen, mutta tiepenkerellä aivan sen vieressä on Helsingin puolelta Munkkiniemestä Tarvoon johtava ajotie, Ritokalliontien loppupää.
Tarvon saaren kautta kulkee myös venäläisten vuonna 1915 rakennuttama tykkitie[1] Helsingin Munkkiniemestä Espoon puolelle Laajalahteen, jossa sijaitsi osa Helsinkiä ympäröinyttä linnoitusvyöhykettä (Krepost Sveaborg). Tämä tie siltoineen (Itäinen ja Läntinen Tarvonsilta) on nykyisin kevyen liikenteen väylänä. Sen alkuperäisiä siltoja ei enää ole, mutta nykyisin niiden paikalla saaren molemmin puolin on ponttonisillat. Vastapäätä saarta, Pellavaniemellä (Espoon puolella), sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan rakennuttama, nykyisin museona toimiva ateljeehuvila Tarvaspää.
Aikoinaan saarella asui kalastajia. Nykyään siellä on kaksi 1920-luvulla rakennettua huvilaa. Niistä toisessa oli aikoinaan ravintola, myöhemmin 1970-luvulta lähtien Helsingin kaupungin vanhusten virkistyskeskus. Kieltolain aikana saari tuli tunnetuksi pirtun salakauppapaikkana.
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren nimenä Tarvo on, hieman vaihtelevin kirjoitusasuin, ollut käytössä viimeistään 1700-luvun alusta, mahdollisesti jo keskiajalta saakka. Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Vaikka Helsingin seudun asutus on vanhastaan ruotsinkielistä, pidetään kuitenkin todennäköisimpänä, että nimi on suomenkielistä alkuperää ja johtuu alun perin härkää, hirveä tai muuta suurta eläintä tarkoittavasta, lähinnä kansanrunoista tunnetusta sanasta tarvas. Aiheena nimeen on mahdollisesti ollut saaren sijainti kapeahkossa salmessa, jolloin hirvet ovat voineet ylittää lahden Tarvon saaren kautta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaija Hackzell: Rakas Vanha Munkkiniemi, Helsingin vanhoja kortteleita 6. Helsingin Sanomat, 2001. ISBN 951-97555-5-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pro Ruukinranta: Tarvaspää, Akseli Gallen-Kallelan museo proruukinranta.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tarvo (saari) Wikimedia Commonsissa
