Täplätupsukas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Täplätupsukas
koiras
koiras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Villakkaat Lymantriidae
Suku: Orgyia
Laji: antiqua
Kaksiosainen nimi

Orgyia antiqua
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Commons-logo.svg Täplätupsukas Commonsissa

Täplätupsukas, aikaisemmalta nimeltään tupsutoukkakehrääjä, (Orgyia antiqua) on villakkaisiin kuuluva, alun perin Euroopasta kotoisin oleva yökkösmäisiin kuuluva perhoslaji. Ihmisen toimien seurauksena laji on levinnyt muun muassa Kanadaan[1].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orgyia antiqua MHNT.CUT.2012.0.356.Gières.jpg
Lajin naaras on siivetön, eikä juuri muistuta perhosta.

Aikuisena perhosena täplätupsukkaan sukupuolet ovat erinäköiset. Koiraan siipiväli on noin 25–35 mm. Koiraan siivet ovat väriltään kellertävän ruskeat ja niissä on selvärajainen valkea täplä. Etusiiven poikki kulkevat sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat muuta siipeä tummemman ruskeat. Takasiivet ovat tasaisen ruskeat. Koiraan tuntosarvet ovat kookkaat ja tuuhean kaksoiskampamaiset. Naaras on miltei täysin siivetön, noin 20 mm pitkä ja muistuttaa harmaan karvan peittämää pussia.[2][3]

Toukka, joka lienee lajin yleisimmin luonnossa vastaantuleva elämänvaihe, on musta ja sen pinnassa on keltareunaisia, punaisia nystyjä. Lisäksi toukan etupäässä on kaksi pitkää, mustaa, eteenpäin suuntautunutta karvatupsua ja selkäpuolella neljä kirkkaankeltaista, pensselimäistä karvatupsua.[4] Toukasta sojottavat karvatupsut varoittavat lintuja sen syömäkelvottomuudesta.[5]. Täysikasvuinen toukka on 25–38 mm pitkä.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holarktinen laji, joka esiintyy laajalti Euroopassa ja on levinnyt myös muualle [1]. Suomessa lajia tavataan erittäin yleisesti koko maassa ainakin keskiseen Lappiin saakka.[6] Lentoaika Suomessa on yleensä kesäkuusta elokuun loppuun.[7]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täplätupsukkaan toukka on helppo tunnistaa.

Yöperhosmaisesta ulkoasustaan huolimatta koiraat lentävät päivisin ja pääasiassa aurinkoisina päivinä. Ne lentävät nopeasti 2–3 metrin korkeudella maanpinnasta ja voivat harvakseltaan kerääntyä öisin valonlähteiden ympärille[8][9].

Naaras ei sen sijaan liiku. Kotelovaiheen päätyttyä aikuistunut naaras kiipeää kotelokoppansa päälle ja houkuttelee koiraita luokseen tuottamillaan feromoneilla.[5] Parittelun jälkeen naaras munii 200–300 munaa kotelolle ja sen viereen. Munimisen päätyttyä naaras kuolee. Munat talvehtivat. Keväällä, heti kuoriuduttuaan täplätupsukkaan toukat kiipeävät ylöspäin, tuottavat pitkän silkkirihman, johon tuuli tarttuu ja levittäytyvät ympäristöönsä tuulen mukana[5]. Toukat elävät yksin ja koteloituvat harmaan kotelokopan sisään kasvien varsille.[9][3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukalle kelpaavat useiden eri kasvilajien lehdet[6][8], mikä onkin eduksi uusien elinalueiden valloittamiselle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nelson E. Carter: Status of forest pests in New Brunswick in 2003 (pdf) Government of New Brunswick. Viitattu 25.11.2008.
  2. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  3. a b Norges sommerfugler (norjaksi)
  4. Kimmo Silvonen: toukka
  5. a b c Seppo Parkkinen (päätoim.): Suomen luonto:Perhoset. Weilin + Göös, 1996. ISBN 951-35-6354-5.
  6. a b Täplätupsukas Keskisuomalainen. Viitattu 25.11.2008.
  7. Perhoswiki
  8. a b Ian Kimber: The Vapourer Orgyia antiqua UKMoths. Viitattu 25.11.2008.
  9. a b Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 449–451

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]