Täplätupsukas
| Täplätupsukas | |
|---|---|
 koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Villakkaat Lymantriidae |
| Suku: | Orgyia |
| Laji: | antiqua |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Orgyia antiqua |
|
| Katso myös | |
Täplätupsukas, aikaisemmalta nimeltään tupsutoukkakehrääjä, (Orgyia antiqua) on villakkaisiin kuuluva, alun perin Euroopasta kotoisin oleva yökkösmäisiin kuuluva perhoslaji. Ihmisen toimien seurauksena laji on levinnyt muun muassa Kanadaan[2].
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikuisena perhosena täplätupsukkaan sukupuolet ovat erinäköiset. Koiraan siipiväli on noin 25–35 mm. Koiraan siivet ovat väriltään kellertävän ruskeat ja niissä on selvärajainen valkea täplä. Etusiiven poikki kulkevat sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat muuta siipeä tummemman ruskeat. Takasiivet ovat tasaisen ruskeat. Koiraan tuntosarvet ovat kookkaat ja tuuhean kaksoiskampamaiset. Naaras on miltei täysin siivetön, noin 20 mm pitkä ja muistuttaa harmaan karvan peittämää pussia.[3][4]
Toukka, joka lienee lajin yleisimmin luonnossa vastaantuleva elämänvaihe, on musta ja sen pinnassa on keltareunaisia, punaisia nystyjä. Lisäksi toukan etupäässä on kaksi pitkää, mustaa, eteenpäin suuntautunutta karvatupsua ja selkäpuolella neljä kirkkaankeltaista, pensselimäistä karvatupsua.[5] Toukasta sojottavat karvatupsut varoittavat lintuja sen syömäkelvottomuudesta.[6] Täysikasvuinen toukka on 25–38 mm pitkä.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Holarktinen laji, joka esiintyy laajalti Euroopassa ja on levinnyt myös muualle[2]. Suomessa lajia tavataan erittäin yleisesti koko maassa ainakin keskiseen Lappiin saakka.[7] Lentoaika Suomessa on yleensä kesäkuusta elokuun loppuun.[8]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yöperhosmaisesta ulkoasustaan huolimatta koiraat lentävät päivisin ja pääasiassa aurinkoisina päivinä. Ne lentävät nopeasti 2–3 metrin korkeudella maanpinnasta ja voivat harvakseltaan kerääntyä öisin valonlähteiden ympärille[9][10].
Naaras ei sen sijaan liiku. Kotelovaiheen päätyttyä aikuistunut naaras kiipeää kotelokoppansa päälle ja houkuttelee koiraita luokseen tuottamillaan feromoneilla.[6] Parittelun jälkeen naaras munii 200–300 munaa kotelolle ja sen viereen. Munimisen päätyttyä naaras kuolee. Munat talvehtivat. Keväällä, heti kuoriuduttuaan täplätupsukkaan toukat kiipeävät ylöspäin, tuottavat pitkän silkkirihman, johon tuuli tarttuu ja levittäytyvät ympäristöönsä tuulen mukana[6]. Toukat elävät yksin ja koteloituvat harmaan kotelokopan sisään kasvien varsille.[10][4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukalle kelpaavat useiden eri kasvilajien lehdet[7][9], mikä onkin eduksi uusien elinalueiden valloittamiselle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Täplätupsukas – Orgyia antiqua Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Nelson E. Carter: Status of forest pests in New Brunswick in 2003 (pdf) Government of New Brunswick. Viitattu 25.11.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Kimmo Silvonen: toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Seppo Parkkinen (päätoim.): Suomen luonto:Perhoset. Weilin + Göös, 1996. ISBN 951-35-6354-5.
- ↑ a b Täplätupsukas Keskisuomalainen. Arkistoitu 9.12.2008. Viitattu 25.11.2008.
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ian Kimber: The Vapourer Orgyia antiqua UKMoths. Viitattu 25.11.2008.
- ↑ a b Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 449–451
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen perhostutkijain seura: täplätupsukas (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen perhostutkijain seura: villakkaiden määritys (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Perhoset: Täplätupsukas
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)