Syntymäpäivävaikutus

Syntymäpäivävaikutus on tilastollinen ilmiö, jossa kuolleisuus näyttää väestötasolla kasvavan syntymäpäivänä tai sitä edeltävän ja seuraavan viikon aikana.

Tutkimuksia

Lähes kolmen miljoonan vuosina 1969–1990 kuolleen kalifornialaisen tutkimusaineistossa havaittiin kuolleisuuden saavuttavan huippunsa miehillä viikko ennen syntymäpäivää ja naisilla viikko sen jälkeen. Vastaavassa yli kaksi miljoonaa vuosina 1969–1992 Sveitsissä luonnollisesti kuollutta kattaneessa tutkimuksessa todettiin kuolleisuus syntymäpäivänä 17 % odotusarvoa suuremmaksi. Vuonna 2012 uudessa sveitsiläisessä tutkimuksessa havaittiin yli 60-vuotiailla 13,8 % suurempi kuolleisuus syntymäpäivänä kaikkiin muihin päiviin suhteutettuna.

Joissain tutkimuksissa on keskitytty tarkastelemaan tunnetuista henkilöistä koostuneita aineistoja. Tunnettuja syntymäpäivinään kuolleita ovat olleet muiden muassa William Shakespeare, Ingrid Bergman ja Betty Friedan. Kuolleisuutta on muissa tutkimuksissa tarkasteltu laajemmin myös merkittävien yhteisöllisten juhlien, kuten joulun aikaan. Tutkimukset vuosilta 1973 ja 1985 viittasivat kuolleisuuden merkitsevään kasvuun joulun jälkeen verrattuna sitä edeltäneisiin viikkoihin. Myös suomalaista aineistoa tarkasteltaessa havaittiin vuonna 1993 naisten kuolleisuuden suurentuneen joulun jälkeen. Samanlainen kuolleisuuden kasvu havaittiin vuoden 1990 tutkimuksessa Yhdysvaltoihin muuttaneiden kiinalaisten naisten kuolleisuudessa sadonkorjuujuhlan jälkeen. Tällaiset muutokset ovat kuitenkin olleet melko vähäisiä eikä niitä ole todettu kaikissa tutkimuksissa.

Selityksiä

Mahdollisia hypoteeseja syntymäpäivävaikutuksen selittämiseksi on tarjottu monia. Ihmiset saattavat esimerkiksi juoda tavallista enemmän alkoholia syntymäpäiviä juhliessaan, mikä altistaa onnettomuuksille ja alkoholimyrkytykselle. Yhdysvalloissa, jossa alkoholin käytön ikäraja on 21 vuotta, onkin havaittu kohonnut kuolleisuus 21-vuotispäivää seuraavana päivänä. Syntymäpäivävaikutuksen taustalla on arveltu voivan olla myös psykologisia syitä, kuten eksistentiaalista ahdistusta; stressin tiedetään kuormittavan ihmisen elimistöä. Myös virheiden syntymä- tai kuolinpäivän merkinnässä on arvioitu voivan vaikuttaa tilastoihin.

Monissa tutkimuksissa havaittu matalampi kuolleisuus ennen merkittäviä yhteisöllisiä juhlapäiviä ja kasvanut kuolleisuus niiden jälkeen on yritetty selittää myös sillä hypoteesilla, että ennestään heikossa kunnossa olleet henkilöt saattaisivat "kerätä voimia" juhlapyhien viettämistä varten. Vuoden 1990 tutkimuksen perusteella yhteisöllisten juhlapäivien vaikutus niiden jälkeiseen kuolleisuuteen on ollut suurin juhlien järjestämisestä pääasiallisen vastuun kantaneilla. Olisi kuitenkin liioiteltua tämän pohjalta väittää, että ihminen voisi näin vaikuttaa kuolemansa ajankohtaan.