Swahilit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Swahilit
Väkiluku 200 000–400 000
Merkittävät asuinalueet
Kenia
Tansanian lippu Tansania
Kielet swahili
Uskonnot Islam

Swahilit ovat Kenian ja Tansanian rannikkoa ja saaristoa asuttava kansa. Swahileita on arviolta 200 000–400 000. Swahilien nimitys tulee arabian rannikon asukasta tarkoittavasta sanasta. Swahilit puhuvat swahilin kieltä, joka kuuluu bantukieliin. Swahilia puhuvat myös monet muut kansat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Swahilit polveutuvat afrikkalaisista, arabeista ja persialaisista. Bantut ja kuušilaiset kansat tulivat Itä-Afrikkaan 1000 eaa. ja 1000 jaa. välisenä aikana. 900-luvulla arabit perustivat kauppa-asemia Mogadishuun ja Kilwaan. Arabeja ja myöhemmin persialaisia tuli alueelle norsunluun, nahkojen ja orjien takia. Swahilien kansa muodostui näiden ryhmien sekoittuessa 1100-lukuun mennessä.[1] Swahileilla oli useita pieniä kuningaskuntia, joista merkittävin oli keskittynyt Kilwaab, josta vietiin maailmalle norsunluuta, orjia ja puutavaraa sisämaasta. Vastaavasti alueelle tuotiin muun muassa puuvillaa, lasia ja astioita Intiasta, Arabiasta ja Kiinasta saakka. Swahilien kukoistusaika päättyi portugalilaisten saapumiseen 1400-luvun lopussa. Swahilien kuningaskunnat joutuivat portugalilaisten alaisuuteen vuoteen 1509 mennessä. 1600-luvun lopussa omanilaiset arabit ajoivat portugalilaiset pois alueelta. He hallitsivat suurinta osaa rannikosta vuoteen 1699 mennessä. Vuosina 1822–1837 swahilien asuttamaa rannikkoa hallittiin osana Omania. Tänä aikana myös Omanin pääkaupunki siirrettiin Masqatista Sansibarin saarelle nykyisen Tansanian rannikolle. Sansibarista tuli tärkeä kaupan keskus.[2] Tämä johtui etenkin orjakaupasta. Swahilit ottivat arabien ohella osaa orjien myymiseen. Sansibarin kukoistus hiipui orjakaupan hiipumisen myötä ja vuoteen 1900 mennessä nykyiset Tansanian ja Kenian alueet olivat Saksan ja Ison-Britannian hallussa. Kenia, Tansania ja Sansibar itsenäistyivät 1960-luvulla ja vuonna 1964 Sansibar liitettiin Tansaniaan.[3]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Swahilien puhumassa swahilin kielessä on runsaasti vaikutteita arabiasta. Kielessä on yli 20 000 lainasanaa arabiasta ja useita esimerkiksi englannista, persiasta ja portugalista. Swahilia puhuvat muutkin kuin swahilit ja yhteensä sillä on noin 30 000 000 puhujaa, varsinaisten swahilien muodostaessa näin vähemmistön sen puhujista.[3]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanga-kankaita myynnissä torilla lähellä Arushaa.

Swahilit elävät muiden kansojen seassa. Swahileja pidetään usein kaupunkilaisina, vaikka tämä onkin ollut enemmän totta menneisyydessä kuin nykytilanteessa. Kaupungeissa swahilit toimivat muun muassa kauppiaina ja erilaisissa käsityöammateissa. Swahileilla ei enää ole hallitsevaa asemaa Itä-Afrikan kaupankäynnissä. Kaupunkien ulkopuolella swahileita elää lähinnä pienissä kalastus- ja maanviljelyskylissä.[4] Maanviljelijät kasvattavat pääasiassa kookosta, hirssiä, riisiä ja erilaisia hedelmiä ja kasviksia. Kalastusta harjoittavat naiset kalastavat matalassa vedessä kahlaamalla verkkojen kanssa. Miehet kalastavat myös pidemmällä merellä kalastusveneiden avulla.[5]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri swahiliryhmät voivat olla varsin erilaisia suhteessa toisiinsa ja myös swahilin määritelmä on hankala. Swahilien keskuudessa arvostetuimpia ovat ne, jotka voivat jäljittää sukunsa varhaisimpiin arabisiirtolaisiin. Historiallisesti tällaiset suvut olivat johtoasemassa myös kaupungeissa ja he pukeutuivat arabien mallin mukaisesti. Pukeutumisessa on edelleen arabivaikutteita ja esimerkiksi naiset käyttävät usein naaman peittävää huntua. Naiset työskentelevät yleensä yhtä paljon kuin miehet, mutta varakkaimmat naiset saattavat jäädä kokonaan kotiin. Tätä pidetään statussymbolina.[5] Swahilit ovat pääasiassa muslimeja.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Giles, Bridget: Peoples of East Africa. The Diagram Group, 1997. ISBN 0-8160-3484-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Giles 1997, s. 98
  2. Giles 1997, s. 99
  3. a b Giles 1997, s. 100
  4. Giles 1997, s. 101
  5. a b Giles 1997, s. 102
  6. Giles 1997, s. 103

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]