Susanna Hast
Susanna Hast (s. 1981) on suomalainen kirjailija, tutkija ja lauluntekijä. Hän on syntynyt Ruotsissa, viettänyt lapsuutensa Rovaniemellä ja asuu Helsingissä.[1] Hänen esikoisromaaninsa Ruumis/huoneet (2022) voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022.[2] Koulutukseltaan Hast on yhteiskuntatieteiden tohtori ja taiteellisen tutkimuksen dosentti[1].
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Susanna Hast on syntynyt Ruotsissa, mutta kasvanut Rovaniemellä Muurolan kylässä. Hast väitteli Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 2012. Hän erikoistui opinnoissaan kansainvälisiin suhteisiin. Väitöskirjassaan Hast tutki etupiirin käsitettä kansainvälisen politiikan teoriassa, erityisesti suhteessa Venäjän ulkopolitiikkaan.[3] Hast on tutkinut muun muassa Tšetšenian sotaa empatian näkökulmasta sekä kielen militarisoitumista. [4]
Sittemmin hän on siirtynyt tutkijaksi Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun, jossa hän työskentelee taiteellisen tutkimuksen dosenttina sekä tuntiopettajana tanssinopettajan ja teatteriopettajan maisteriohjelmissa. [2] Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Kehot sodassa, kehot tanssissa Hast tutki brasilialaisen taistelulajin capoeiran koreografian, rytmin ja liikkeen yhteyttä tunteisiin sekä suomalaisen sotilaallisen kadettikoulutuksen kehollista ryhmäytymistä.[3]
Hastin teos Ruumis/huoneet (2022) perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin. Hän on käyttänyt teoksestaan autofiktion sijasta määritelmää autoteoreettinen, sillä hän kertoo, ettei teoksessa ole keksittyjä asioita, vaan tavoitteena on löytää totuus. Hän on luonnehtinut teostaan myös lyyriseksi esseeksi, jossa on omaelämäkerran, esseen ja runon piirteitä.[1] Hast kertoo keksineensä rikostutkijan hahmon teokseensa saadakseen etäisyyttä traumaattisten tapahtumien käsittelyyn.[5]
Teos voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2022. Perusteluissa mainittiin, että teoksessa henkilökohtaista tasoa tukee yhteiskunnallinen, kirjallinen ja filosofinen aineisto. Hastin romaani ei siten käsittele vain yhtä uhria, vaan muuttumatonta, alistavaa ja väkivaltaista rakennetta. [1]
Ruumis/huoneet kertoo lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja traumatisoitumisesta. Teoksessa kertoja lähestyy lapsuudessa kokemaansa traumaattista tapahtumaa rikostutkijan analyyttisyydellä. Väkivallan kuvausten sijaan teoksessa keskitytään tunteisiin ja yhteiskunnan mekanismeihin. [4] Hast tutkii romaanissaan, miten voidaan selvittää rikos, jolla ei ole todistajia sekä miten kirjoittaa sellaisesta, jota ei muista[4]. Hastin julkaisema albumi Soft Is The Sky (2020) on Ruumis/huoneet -romaanin rinnakkaisteos[5].
Hast on puhunut siitä, kuinka hän kokee olevansa tutkijan ja taiteilijan hybridi. Taiteen ja tieteen yhdistäminen näkyy Hastin töissä esimerkiksi siten, että hän käyttää tanssia tutkimustapana ja -kohteena.[3] Tanssin lisäksi Hast hyödyntää töissään spoken wordia ja musiikkia [6]. Hast on opetellut kitaransoittoa sen myötä, kun hän alkoi kirjoittamaan lauluja. Myös musiikissaan Hast yhdistää tutkijan ja taiteilijan roolit. Hastin työstämä sodasta ja empatiasta kertova sähkökirja sisältää myös lauluja.[7]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruumis/huoneet. Helsinki: S&S, 2022. ISBN: 9789515257451
- Spheres of Influence in International Relations: History, Theory and Politics. New York: Routledge, 2016. ISBN: 9781472421548
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hast & Cast: Man State War (2018)
- Susanna Hast: soft is the sky (2020)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kirjat | Susanna Hast voitti HS:n kirjallisuuspalkinnon omakohtaisella romaanilla: ”Mikä tässä maailmassa mahdollistaa sen, että niin käy kuin minulle kävi” Helsingin Sanomat. 17.11.2022. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ a b » Susanna Hast kustantamo.sets.fi. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ a b c Susanna Hast rohkaisee ajattelemaan toisin Ulkopolitiikka. 11.3.2021. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ a b c Susanna Hast väsyi peittelemään traumaansa: ”Yhteiskunnassa on jotain mätää, jos seksuaalisen väkivallan uhri tuntee syyllisyyttä” Yle Uutiset. 19.3.2023. Viitattu 10.5.2023.
- ↑ a b Kirjallisuus | Susanna Hast joutui lapsena seksuaalisen väkivallan uhriksi ja unohti koko asian vuosiksi: Nyt hän ymmärtää, miksi väkivalta niin usein toistuu Helsingin Sanomat. 24.9.2022. Viitattu 12.5.2023.
- ↑ Taideyliopiston dosentti Susanna Hast: Sodalle on vaihtoehtoja, mutta uskallammeko tutkia niitä? Taideyliopisto. 1.6.2022. Viitattu 12.5.2023.
- ↑ Taideteoksia myötätunnosta Voima. 13.3.2017. Viitattu 12.5.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
