Surimi
Surimi on elintarvike, jota valmistetaan kala- tai lihamassasta, joka puristetaan muotoon ja maustetaan uudeksi elintarvikkeeksi. Surimiin käytetään esimerkiksi kummeliturskaa tai alaskanseitiä. Siitä valmistetaan rapupuikkoja (rapujäljitelmä) ja Aasiassa myös monen muun tyyppisiä tuotteita.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Surimi syntyi alun perin 1200-luvulla, kun japanilaiset kokit jauhoivat ja suolasivat ylijäämäkalaa. 1960-luvulla japanilainen kemisti havaitsi, että lisäämällä perinteiseen surimin valmistusmenetelmään sokeria sen pystyi stabiloimaan, pakastamaan ja näin takaamaan sen säilyvyyden. Hänen keksintönsä käynnisti nykyään miljardin dollarin maailmanlaajuisen teollisuudenalan. Surimi on suosittu osa japanilaista, eteläkorealaista, ranskalaista, thaimaalaista ja espanjalaista ruokakulttuuria. Sitä voidaan maustaa ja muokata muistuttamaan erilaisia mereneläviä, kuten hummeria, kampasimpukoita ja rapuja.[2]
Perinteisesti kamabokoksi kutsuttu surimin valmistusmenetelmä on ensimmäisen kerran mainittu vuonna 1528 kirjoitetussa japanilaisessa keittokirjassa.[3]
Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koostumukseltaan äyriäisten lihaa muistuttavaa surimia voidaan valmistaa monista eri kalalajeista. Se maustetaan ravulla, katkaravulla, kampasimpukalla tai hummerilla. Se muotoillaan, kypsennetään ja leikataan ja tarjoillaan erilaisina annoksina ja tyyleinä, kuten ravunsaksia muistuttavina tuotteina, tankoina, paloina tai silppuna. Se on myös esikypsennetty ja käyttövalmis, joten sitä on kätevä käyttää missä tahansa reseptissä, jossa tarvitaan äyriäisten makua.[2]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kala jauhetaan hienoksi ja sekoitetaan sen jälkeen muiden ainesosien, kuten tärkkelyksen, suolan, ravunlihan ja kananmunan valkuaisen kanssa.[2] Valmistuksen jälkeen surimimassa annostellaan muotteihin ja ulkopinnalle maalataan ohut kerros oranssia elintarvikeväriä, jotta se jäljittelisi ravun luonnollista värisävyä.[4]
Ravintoarvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravitsemuksellisesti surimi eroaa aidosta ravunlihasta. Aidossa ravunlihassa on lähes kolme kertaa enemmän proteiinia kuin surimissa. Lisäksi surimissa on enemmän sokeria ja vähemmän natriumia kuin aidossa ravunlihassa. Gluteeniyliherkkien tulisi välttää surimia, sillä se on usein käsitelty tärkkelyksellä ja muilla gluteenipohjaisilla sakeuttamisaineilla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ USDA Glossary (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 12.5.2012
- ↑ a b c Let Me Tell You About Surimi Seafood Nutrition Partnership. 5.11.2019. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Imitation Crab Meat encyclopedia.com. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ a b The Real Story Behind Imitation Crab Southern Living. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
