Kummeliturska
| Kummeliturska | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläimet Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Kummeliturskat Merlucciidae |
| Suku: | Merluccius |
| Laji: | merluccius |
| Kaksiosainen nimi | |
 Kummeliturskan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Kummeliturska (Merluccius merluccius) on Atlantin itäosissa elävä turskakala. Pyydystetyt kummeliturskat ovat tyypillisesti noin 45 sentin mittaisia, mutta kala voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa jopa 15 kiloa.
Tieteellinen nimi on yhdistelmä latinan sanoista Mer, meri ja lucius, hauki.[3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sukukypsyyden saavuttavien urosten pituus on 26–27 cm ja naaraiden 26–40 cm. Urosten suurin havaittu pituus on 140 cm ja naaraiden 100 cm.[1] Urokset voivat kutea jo neljävuotiaana, naaraat tyypillisesti vasta kymmenvuotiaina.[4]
Kummeliturskan ruumis on pitkä ja melko hoikka verrattuna muihin saman suvun lajeihin. Väri on selkäpuolelta teräksenharmaa, vaaleampi sivuilta ja hopeanvalkoinen vatsasta. Pää on suhteessa suuri. Suomut ovat pienet, kylkiviivalla niitä on 127–156.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kummeliturskaa tavataan Norjasta ja Islannista aina Mauritaniaan ja Kanariansaarille asti. Sitä on myös Välimeressä ja Mustanmeren etelärannikolla. Lajin levinneisyysraja Itämerellä on Kattegat. Sitä on löydetty 30–1 075 metrin syvyydestä, mutta useimmiten se pysyttelee 70–400 metrin syvyydessä. Aikuiset kalat pysyttelevät päiväsaikaan pohjan tuntumassa mutta nousevat uimaan öisin.[1]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiset kummeliturskat syövät pienempiä kaloja, myös omaa lajiaan, ja sardelleja, sardiineita, sillejä, turskaa sekä kalmareita. Nuoret yksilöt elävät lähinnä krilleillä ja katkoilla.[1]
Kutuaika on pitkä ja osuu eri aikaan eri merialueilla. Kummeilturskat kutevat Välimerellä joulu–kesäkuussa, Biskajanlahdella helmi–toukokuussa, Länsi-Islannin edustalla huhti–heinäkuussa ja touko–elokuussa. Kolmeen ikävuoteen asti poikaset elävät mutaisilla pohjilla ja siirtyvät rannikkoa kohti kolmevuotiaina.[5]
Kalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kummeliturska on suosittu valkolihainen ruokakala.[6] Maailmassa pyydystetään vuosittain 100–150 tuhatta tonnia kummeliturskaa (elopaino).[5] Britteinsaarilla sitä suositellaan kestävämpänä vaihtoehtona turskalle klassisessa fish 'n' chips -annoksessa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Fernandes, P., Cook, R., Florin, A.-B., Lorance, P. & Nedreaas, K.: Merluccius merluccius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Kummeliturska – Merluccius merluccius (suomenkielisen nimen lähde) Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 14.10.2025.
- ↑ Merluccius merluccius (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Merluccius merluccius species Information Sheet helcom.fi. 2019. Viitattu 14.10.2025.
- 1 2 3 Merluccius merluccius (Linneaus, 1758) Fisheries and Aquaculture. FAO. Viitattu 14.10.2025.
- ↑ Halstrattua kummeliturskaa mtvuutiset.fi. Viitattu 14.10.2025.
- ↑ Top 5 sustainable seafood swaps Marine Conservation Society. Viitattu 14.10.2025.