Suomyrttikasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomyrttikasvit
Morella cerifera (syn. Myrica cerifera)
Morella cerifera (syn. Myrica cerifera)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Fagales
Heimo: Suomyrttikasvit Myricaceae
Kunth, nom. cons.
Synonyymit
  • Canacomyricaceae Doweld
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Suomyrttikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Suomyrttikasvit Commonsissa

Suomyrttikasvit[1] eli norkkomyrttikasvit (Myricaceae) on pieni kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Fagales-lahkoon, ja on siten pyökki- ja koivukasvien sukulainen. Suomyrttikasvit eivät ole kovin läheistä sukua myrttikasveille (Myrtaceae), sillä ne kuuluvat eri kasvilahkoihin.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomyrttikasvit ovat puuvartisia kasveja, joiden juurissa on usein typpeä yhteyttäviä bakteereita. Kasveja peittävät aromaattiset rauhaset. Lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat yksinkertaisia, harvoin syvään pariliuskaisia. Kukat ovat yksineuvoisia ja sijaitsevat kaksi- tai yksikotisesti. Emikukissa on yhdislehtinen sikiäin, joka on kehänalainen, ja jossa on yksi siemenaihe pohjaistukassa. Hedelmä on luumarja. Siemen on paksukuorinen, ja siinä on enintään niukka endospermi eli siemenvalkuainen.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon levinneisyys on hajanainen ja lajeja kasvaa Amerikassa, Länsi-Euroopassa (Suomessakin yksi: suomyrtti), Itä-Afrikassa ja Itä-Aasiassa (kartta alempana).[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomyrttikasvit kuuluvat yhdessä jalopähkinäkasvien (Juglandaceae) ja Rhoipteleaceae-heimon kanssa yhteiseen kladiin Fagales-lahkossa. Kladin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa puusolukon kiteitä sisältävät soluketjut, kilpimäiset rauhaskarvat, lehtien korvakkeettomuus, yksi kukka kunkin suojuslehden hangassa ja vain yksi siemenaihe kussakin emikukassa.[2]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomyrttikasvien 57 lajia kuuluvat neljään sukuun:[2]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. a b c d Stevens 2001–, viitattu 9.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]