Suomumustesieni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomumustesieni
Coprinus comatus 1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Agaricaceae
Suku: Mustesienet Coprinus
Laji: comatus
Kaksiosainen nimi
Coprinus comatus
(O. F. Müll.) Pers.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Suomumustesieni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Suomumustesieni Commonsissa

Suomumustesieni (Coprinus comatus) on mustesieniin kuuluva, nuorena hyvä ruokasieni.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomumustesieni on keskikokoinen helttasieni. Lakki on 2-6 cm leveä ja 5-15 cm korkea, aluksi munamainen, sen jälkeen tasapaksu lieriö, myöhemmin kellomainen ja lopulta reunoilta repeilevä ja mustemaiseksi nesteeksi hajoava. Lakin yläpinta on pohjaväriltään valkea ja kookkaiden, vaaleanruskeiden tai hieman punertavien suomujen peittämä. Heltat ovat hyvin tiheät, ohuet, nuorena harmaanvalkoiset, vanhemmiten hieman punertavat ja sulavat lopulta mustemaiseksi itiömassaksi. Aivan vanhana jalan nokkaan jää vain riekaleisen lakin laki. Sienen 10-15 cm pitkä jalka on valkoinen ja solakka, mutta muuten kiiltävän sileä. Jalassa on kalvomainen, helposti irtoava rengas. Myös jalka irtoaa helposti lakista. Malto on valkoista, haurasta ja ohutta. Tuoksu ja maku ovat mietoja.

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomumustesienet kasvavat etenkin piha- ja puistonurmilla, puutarhoissa, kaatopaikoilla ja joutomailla heinäkuusta marraskuulle. Ne kasvavat tyypillisesti tiheinä ryhminä ravinteikkassa multamaassa asutuksen lähellä, mutta on huomioitava, että suomumustesieni kerää herkästi ympäristömyrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia. Suomumustesieni on yleinen lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta, Etelä-Suomessa se on hyvin yleinen.

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomumustesieni on hyvä, joidenkin lähteiden mukaan jopa herkullinen ruokasieni niin kauan kuin heltat ovat vielä valkoiset. Se soveltuu hyvin ruoanlaittoon sen parsamaisten ominaisuuksien takia. Suomumustesieni on kypsennettävä välittömästi poimimisen jälkeen, koska se sulaa nopeasti mustemaiseksi itiömassaksi jääkaapissakin. Toisin kuin monet muut mustesienilajit, esimerkiksi harmaamustesieni, suomumustesieni ei sisällä kopriinia, joka aiheuttaa alkoholin kanssa antabus-reaktion.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 27.8.2008
  2. C Crawford Mechem: Toxicity, Mushroom - Disulfiramlike Toxins eMedicine. Viitattu 4.9.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.