Harmaamustesieni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harmaamustesieni
Coprinus atramentarius3.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Psathyrellaceae
Suku: Coprinopsis
Laji: atramentaria
Kaksiosainen nimi
Coprinopsis atramentaria
(Bull.) Redhead, Vilgalys & Moncalvo[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Harmaamustesieni Commonsissa

Harmaamustesieni (Coprinopsis atramentaria vanh. Coprinus atramentarius) on Coprinopsis-sukuun kuuluva lyhytikäinen helttasieni. Se on nuorena hyvä ruokasieni, mutta se sisältää antabuksen tavoin vaikuttavia aineita, joten sitä ei pidä nauttia alkoholin kanssa.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaamustesienen heltat tummuvat vanhemmiten.

Harmaamustesieni nousee maasta munanmuotoisena ja laakenee vanhemmiten kellomaiseksi. Sen ruskeanharmaa lakki on enimmillään 7 cm korkea, sileäpintainen ja suippohuppuinen. Nuorella sienellä jalka on lähes kokonaan lakin sisällä. Täysikasvuisen sienen korkeus on 7–12 cm ja leveys 4–8 cm. Heltat ovat nuorella sienellä vaaleat, mutta itiöiden kypsyessä helttojen väri tummenee. Vanhemmiten heltat sulavat mustaksi nesteeksi. Harmaamustesieni muuttuu maasta noustuaan vain parissa päivässä hyllyväksi mustaksi limaksi.

Samankaltaisia lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaita mustesieniä on useita, joten harmaamustesienen varsinaisia näköislajeja saattaa olla vaikea tunnistaa. Eräs näköislaji on nipukkamustesieni (Coprinus acuminatus).

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaamustesieni kasvaa kesällä ja syksyllä tyypillisesti suurissa ryhmissä nurmikoilla, lehdoissa, lahokannoilla ja puutarhoissa. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu Lappia myöten.

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaamustesieni on nuorena hyvä ruokasieni, joka ei vaadi esikäsittelyä. Vanhat yksilöt eivät kelpaa syötäväksi. Harmaamustesieniä käytettäessä tulee kuitenkin huomioida se, että harmaamustesieni sisältää antabuksen tavoin vaikuttavaa harvinaista aminohappoa, kopriinia (C8H14N2O4, CAS-numero 58919-61-2), joten sen kanssa ei tule nauttia alkoholijuomia. Kopriini estää yhtä etyylialkoholin aineenvaihduntaan osallistuvaa entsyymiä. Jos sieniaterialla tai vielä muutaman vuorokauden kuluttua sen jälkeen nautitaan alkoholia, krapula seuraa 15 minuutin – 2 tunnin viiveellä. Oireita ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, kasvojen ja ylävartalon punotus, kutina ja päänsärky. Vakavammat oireet, kuten tajuttomuus sekä hengitys- tai sydänpysähdys, ovat hyvin harvinaisia. Oireet ovat yksilöllisiä ja riippuvat siitä minkä verran syödään sientä ja juodaan alkoholia. Yleensä oireet häviävät 2–4 tunnin kuluessa.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.