Henkivakuutusyhtiö Suomi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suomi-yhtiö)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi eli Suomi-yhtiö on suomalainen henkivakuutusyhtiö, joka toimi vuosina 1890–2017. Vuodesta 2005 alkaen yhtiö oli run off -tilassa eikä myöntänyt lainkaan uusia vakuutuksia. Vuosina 2014–2016 Suomi-yhtiö toteutti kolme merkittävää vakuutuskannan luovutusta siirtäen kaikki vakuutuksensa ja asiakkaansa muille toimijoille. Yhtiö lopetti tämän jälkeen toimintansa vuonna 2017 ja purkautui vuonna 2018 vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisuusliikkeen eri suuntien kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi-yhtiö perustettiin fennomania-aatteen hengessä vuonna 1890. Yhtiön perustava yhtiökokous pidettiin 25.1.1890. Yhtiö perustettiin alkupääoman keräämiseksi osakeyhtiön muodossa, mutta jo vuonna 1900 se muutettiin vakuutuksenottajien omistamaksi keskinäiseksi yhtiöksi. Fennomaanisen liikkeen piirissä syntyneen hajaannuksen seurauksena yhtiön jäätyä nuorsuomalaisten haltuun vanhasuomalaiset perustivat vuonna 1910 sen kilpailijaksi Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Salaman. Myös Salama perustettiin ensin osakeyhtiömuotoisena, mutta sekin muuttui keskinäiseksi yhtiöksi vuonna 1920.

Yhtiöiden kilpailu oli ennen sotia erittäin ankaraa, ja asiaan liittyi myös poliittisia erimielisyyksiä. Ne menettivät kuitenkin sotien jälkeen merkityksensä. Lopulta yhtiöt aloittivat vuonna 1969 läheisen yhteistoiminnan, jonka aikana valmisteltiin niiden täydellistä yhtymistä. Yhtiöt fuusioituivat vuoden 1971 alussa ja yhtiön nimeksi tuli Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama (Suomi-Salama).

Suomi-Salaman aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahinkovakuuttaja Pohjola ja Suomi-Salama sopivat yhteistyöstä loppuvuonna 1974. Tavoitteena oli muodostaa ”vakuutustavaratalo” ja hallinnollisesti synnytettiin yhtiökokonaisuus, josta käytettiin nimeä Pohjola-yhtiöt. Suomi-Salaman henkilökunta muutti yhtiön Lönnrotinkadulla sijainneesta, vuonna 1911 valmistuneesta jugendlinnasta Pohjolan pääkonttoriin Munkkivuoren Lapinmäentielle. Vanhaan pääkonttoriin Lönnrotinkadulle palattiin kuitenkin melko pian.

Vuonna 1987 Suomi-Salama perusti tytäryhtiön, Henkivakuutusosakeyhtiö Salaman, joka alkoi myydä etenkin joustavia yksilöllisiä eläkevakuutuksia. Vuonna 1989 yhtiöiden välistä työnjakoa tarkistettiin siten, että nimensä Salaman perustamisen yhteydessä takaisin Suomi-yhtiöksi muuttanut emo keskittyi yksityistalouksien ja tytär Salama yritysten vakuutuksiin. Sijoitussidonnaiset vakuutukset tulivat Euroopan Unionin henkivakuutusdirektiivin myötä Suomessa sallituiksi vuodesta 1994 alkaen ja Suomi-yhtiö toi sijoitussidonnaiset Pohjola Link -vakuutuksensa markkinoille jo heti samana vuonna.

Irtautuminen Pohjola-ryhmästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Suomi-yhtiö päätti Salaman osakekannan myynnistä Pohjolalle, ja Salama muuttui kaupan seurauksena 1.7.1997 Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjolaksi (Henki-Pohjola). Suomi-yhtiön lopetti uusien vakuutusten myynnin ja siirtyi run off -tilaan. Henkivakuutusliiketoimintaa jatkoi Henki-Pohjola.

Myrskyisten vaiheiden jälkeen Suomi-yhtiö päätti kuitenkin jo vuonna 1999 jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä ja aloitti vakuutusmyynnin uudelleen 1.9.2000. Suomi-yhtiö myös osti vuonna 2001 Henki-Pohjolan osakekannan takaisin itselleen ja nimenmuutoksen seurauksena tytäryhtiön nimeksi tuli Henki-Suomi. Lisäksi Suomi-yhtiö käynnisti henkivakuutusliiketoiminnan ulkomailla ostamalla Pohjolalta tytäryhtiöikseen henkivakuutusyhtiöt Virossa ja Latviassa; Suomi-yhtiö perusti myös itse yhtiön Liettuaan. Näitä yhtiöitä kutsuttiin nimellä Sesam-yhtiöt. Amerikkalaiselta omistajalta ostettiin vuonna 2001 enemmistö puolalaisesta henkivakuutusyhtiöstä, joka sai nimekseen Finlife.

Henki-Suomen koko vakuutuskanta siirrettiin kuitenkin emoyhtiöön vuoden 2003 lopussa ja Henki-Suomi purettiin. Tämän jälkeen jo alkuvuonna 2004 julkistettiin, että Suomi-yhtiö lopettaa uusien vakuutusten myynnin vuoden 2005 alusta ja Pohjola ostaa osan Suomi-yhtiön vakuutuskannasta eli ne vakuutukset, jotka oli otettu kesäkuun 1997 jälkeen. Nämä vakuutukset siirrettiin 1.1.2005 kannanluovutuksella Pohjolan perustamaan uuteen Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjolaan. Suomi-yhtiöön jäi run off -tilan alkaessa noin 300 000 vanhaa asiakasta vakuutuksineen sekä ulkomaantoiminnot. Ristiinomistusta purettiin ja Pohjola myi Suomi-yhtiön takuuosuudet Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Ilmariselle (Ilmarinen) ja Ilmarisen takuuosuudet Suomi-yhtiölle.

Suomi-yhtiön jäljellä oleva henkilökunta, kymmenkunta henkilöä muutti yhtiön omistamaan Atlas-taloon Aleksanterinkadulle. Muu henkilöstö siirtyi Henki-Pohjolan palvelukseen vuoden 2005 alusta. Suomi-yhtiö teki pitkäaikaiset ulkoistamissopimukset Pohjolan kanssa vakuutus- ja sijoituskantansa hoitamisesta. Lönnrotinkadun pääkonttori myytiin kansainväliselle kiinteistösijoittajalle. Vuonna 2005 Suomi-yhtiö myös myi kaikki omistamansa Pohjola-osakkeet silloiselle OKO:lle.

Tämän jälkeen Suomi-yhtiö keskittyi vakuutuskantansa hoitamiseen ja yhtiön hallintoa supistettiin suunnitellusti run off -tilan edetessä. Yhtiön hallintoneuvosto lakkautettiin vuonna 2007 ja edustajiston jäsenmäärä aleni vuoden 2012 vaaleissa 75:stä 40:een.

Yhtiön alasajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 finanssikriisin myötä korot ja sijoitustuotot laskivat. Suomi-yhtiö ryhtyi pohtimaan alasajonsa nopeuttamista ja vakuutusten siirtoa toimivaan yhtiöön. Ulkomaan tytäryhtiöt myytiin itävaltalaiselle Vienna Insurance Groupille, mutta kotimaisista vakuutuksista luopuminen yhdellä kertaa osoittautui tässä vaiheessa mahdottomaksi.

2010-luvulla Suomi-yhtiö päätti yrittää luopua vakuutuksistaan vakuutuskanta kerrallaan. Ryhmäeläkevakuutukset siirrettiin Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiöön (Mandatum Life) vuoden 2014 lopussa. Yksilölliset henkivakuutukset siirrettiin OP Ryhmään vuotta myöhemmin eli vuoden 2015 lopussa ja viimeinen vakuutuskanta eli yksilölliset eläkevakuutukset siirrettiin myös OP Ryhmään vuoden 2016 lopussa. Vakuutuskantojen mukana siirtyi myös vakuutuksille kuulunut Suomi-yhtiön ylimääräinen varallisuus.

Suomi-yhtiön edustajisto päätti vuonna 2016 viimeisen kannanluovutuksen hyväksyessään, että yhtiö kannanluovutuksen toteuduttua lopettaa toimintansa ja hakee toimilupansa peruuttamista. Finanssivalvonta perui Suomi-yhtiön toimiluvan yhtiön omasta hakemuksesta helmikuussa 2017. Saman vuoden yhtiökokous päätti Suomi-yhtiön asettamisesta selvitystilaan yhtiön purkamiseksi.  

Suomi-yhtiön viimeinen yhtiökokous pidettiin 13.3.2018 ja yhtiö on nyt purkautunut. Suomi-yhtiö teki ”juridista historiaa”. Se oli Suomessa ensimmäinen merkittävän kokonainen henkivakuutusyhtiö, joka hallitusti purettiin osakeyhtiölain mukaisen vapaaehtoisen selvitysmenettelyn avulla.

Toimitusjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen historia, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma, Siltala, Helsinki 2018
  • Näin me sen näimme. Aarne Souri, Jorma Hämäläinen ja Eino Halonen muistelevat Suomi-yhtiön menneitä vuosikymmeniä, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, Helsinki 2008.
  • Yrjö Niskanen sinivalkoinen vuorineuvos, A.-P. Pietilä, Gummerus, Jyväskylä 1997
  • Pohjola-yhtiöt 100 vuotta, Eino Lyytinen, WSOY, Porvoo 1991

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.