Suomi-nimen alkuperä
Suomi-nimen alkuperää ei tiedetä. Nykytiedon mukaan on kumottu tähän asti esitetyt hypoteesit sen alkuperästä.[1] Tiedetään, että Suomi on ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea ja sen suomenkielisen väestön kieltä koskeva nimitys ja laajentunut myöhemmin tarkoittamaan koko maata.[2] Sana on aikaisemmin selitetty lainasanaksi ja sen yhdeksi mahdolliseksi etymologiaksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē[2], mutta tämä teoria on kumottu[1]. Toisen kumotun selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta (merkityksessä ’väki’, ’kansa’).[2] Uusimman tutkimustiedon mukaan sanat suomi ja saame ovat samaa alkuperää.[1]
Vanhin säilynyt maininta sanasta Suomi on vuosien 741–829 välillä kirjoitetuissa Frankkien valtakunnan annaaleissa. Niissä mainitaan vuoden 811 kohdalla erään rauhansopimuksen yhteydessä Suomi-niminen henkilö.[3][4] Nykyään nimen Suomi vastineita käytetään itämerensuomalaisten kielten lisäksi saamelaiskielissä, latviassa, liettuassa ja gaelissa.[5]
Valtaosa maailman kielistä käyttää Suomesta nimitystä Finland, joka juontaa juurensa latinankieliseen termiin fenni. Ensimmäisen kerran nimitystä tiedetään käytetyn roomalaisen historioitsija Tacituksen teoksessa Germania vuonna 98. Latinaan nimitys on mahdollisesti lainattu germaanisista kielistä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rossi, Venla: 7 väärinkäsitystä suomen kielestä Helsingin Sanomat. 11.9.2022. ”Aiemmin ajateltiin, että maamme ja kielemme nimi olisi yhteydessä muun muassa sanoihin suo, suomu tai suoda. Näin helpot teoriat on kuitenkin hylätty jo aikoja sitten. Uudempi käsitys oli, että suomen taustalla olisi maata tai ihmistä tarkoittanut indoeurooppalaisen kielen sana, vaikkapa kantabalttilaisen kielen sana zeme. Sekään ei ole totta.
Viime vuosina taas uskottiin tutkija Petri Kallion teoriaan, jonka mukaan suomi olisi lainattu aikoinaan jostain luoteiseurooppalaisesta kielimuodosta. Kaikkien näiden teorioiden kohtaloksi on koitunut päivittynyt tieto kantasuomen äännejärjestelmästä ja uralilaisten kielten kantakielitasoista. Viimeiseksi Petri Kallio kumosi itse oman teoriansa.
Suomi on siis yhä mysteeri.– –” Viitattu 11.9.2022. - ↑ a b c Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1210–1211. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
Koivulehto, Jorma: Suomi. Virittäjä 3/1993, ks. myös Laurila, Vihtori: Suomen saari ja muinaisrunon saari, Kalevalaseuran vuosikirja 44, 1964. - ↑ Mikko K. Heikkilä: Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymisvuosineen, s. 44. Mediapinta, 2017. ISBN 978-952-236-859-1.
- ↑ Annesl Regni Francorum thelatinlibrary.com. Viitattu 29.7.2018.
- ↑ WordSense.eu Dictionary.
- ↑ Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland? 9.6.2010. Suomen suurlähetystö, Berliini. Viitattu 28.9.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Häkkinen, Kaisa: Tiedetäänkö, mistä nimi Suomi on peräisin? Tiede, kysymyspalsta 7.2.2011.