Suomalainen henkilökortti
.jpg)
Suomalainen henkilökortti on toinen kahdesta virallisesta henkilöllisyystodistuksesta Suomessa, toinen on Suomen passi. Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu henkilökorttiin.
Suomessa poliisin myöntämä henkilökortti toimii henkilötodistuksena ja rajoitetusti matkustusasiakirjana.
Nykyisin kaikki poliisin myöntämät henkilökortit ovat sirullisia, lukuun ottamatta alaikäisille ilman huoltajan suostumusta myönnettävää ja väliaikaista korttia. Sirulliset henkilökortit sisältävät Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenteen. Varmenne mahdollistaa henkilön luotettavan tunnistamisen ja asiakirjojen allekirjoittamisen sähköisessä asioinnissa.
Henkilökortin tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiseen henkilökorttiin on merkitty seuraavat henkilötiedot:lähde?
- sukunimi
- etunimet
- sukupuoli
- syntymäaika
- henkilötunnus
Suomalaiseen henkilökorttiin on merkitty myös:
- henkilökortin myöntämispäivä
- viimeinen voimassaolopäivä
- henkilökortin myöntänyt viranomainen
- kortin numero
- Suomen kansalaisten osalta tieto kansalaisuudesta
Suomalaisessa henkilökortissa on myös kortinhaltijan valokuva ja nimikirjoitus.[1]
Hakeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliisi myöntää henkilökortteja, alaikäisen henkilökortteja sekä väliaikaisia kortteja. Henkilökortti ja alaikäisen henkilökortti ovat voimassa viisi vuotta ja väliaikainen henkilökortti korkeintaan neljä kuukautta. Henkilökortti haetaan henkilökohtaisesti poliisilta, ja se maksetaan hakemusta jätettäessä. Henkilökorttia haettaessa on oltava mukana myös 1 valokuva, luotettava selvitys henkilöllisyydestä ja huoltajan suostumus, mikäli hakija on alle 18-vuotias.[2] Alaikäisen henkilökorttia haettaessa ei tarvita huoltajan suostumusta, mutta se ei toimi matkustusasiakirjana. Henkilökortti noudetaan mieluiten henkilökohtaisesti poliisilaitokselta, mutta sen voi myös noutaa valtuutettu asiamies tai se voidaan pyynnöstä lähettää hakijalle postitse.lähde?
Matkustusasiakirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisella henkilökortilla voi matkustaa Schengen-maissa sekä EU-maissa.[3] Lisäksi Monaco, San Marino ja Vatikaani ovat Schengen-alueen sisällä eivätkä ylläpidä rajamuodollisuuksia. Henkilökortti käy siis matkustusasiakirjana seuraaviin maihin: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari ja Viro. Pohjoismaiden välillä erillistä matkustusasiakirjaa ei tarvita, mutta henkilöllisyys on muutoin pystyttävä tarvittaessa osoittamaan esimerkiksi ajokortilla tai henkilökortilla.[4] Britanniaan ei voi matkustaa henkilökortilla kuin EU-kansalaiset, joilla on EUSS-oleskelulupa, sekä rajatyöntekijät.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Henkilökorttilaki 663/2016 finlex.fi. Edita. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ Henkilökortti suomi.fi. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ EU-kansalaisten matkustusasiakirjat Euroopan unioni. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Näin käytät henkilökorttia Poliisi. Viitattu 13.7.2022.
- ↑ Iso-Britannia: matkustustiedote Ulkoministeriö. Viitattu 13.7.2022.