Suomalainen henkilökortti

Suomalainen henkilökortti on toinen kahdesta virallisesta henkilöllisyystodistuksesta Suomessa, toinen on Suomen passi. Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu henkilökorttiin.

Suomessa poliisin myöntämä henkilökortti toimii henkilötodistuksena ja rajoitetusti matkustusasiakirjana.

Nykyisin kaikki poliisin myöntämät henkilökortit ovat sirullisia, lukuun ottamatta alaikäisille ilman huoltajan suostumusta myönnettävää ja väliaikaista korttia. Sirulliset henkilökortit sisältävät Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenteen. Varmenne mahdollistaa henkilön luotettavan tunnistamisen sähköisessä asioinnissa. 1.9.2003 asti oli mahdollista tilata myös siruton henkilökortti. Tällöin sirullista henkilökorttia kutsuttiin sähköiseksi henkilökortiksi tai HST-kortiksi (HST on lyhenne sanoista henkilön sähköinen tunnistaminen).^lähde?

Sirullisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistyttyä 1. kesäkuuta 2004 oli mahdollista liittää poliisin myöntämään henkilökorttiin myös sairausvakuutustiedot. Vuodesta 2017 sairausvakuutustietojen lisääminen henkilökorttiin ei ole enää mahdollista. Sairausvakuutustietojen liittäminen henkilökorttiin saattoi aiheuttaa muutoksia ulkomailla pidempään oleskeluun: etenkin EU-alueella työskennellessään henkilö ei tällöin yleensä kuulunut Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Niinpä Kelalla oli henkilökorttilain mukaan oikeus pyytää poliisia peruuttamaan kortti. Käytännössä poliisi myös peruutti kortin Kelan pyynnöstä. Tilalle saattoi tarvittaessa saada uuden kortin.^lähde?

Henkilökortin tiedot

Suomalaiseen henkilökorttiin on merkitty seuraavat henkilötiedot:^lähde?

• sukunimi
• etunimet
• sukupuoli
• syntymäaika
• henkilötunnus

Suomalaiseen henkilökorttiin on merkitty myös:

• henkilökortin myöntämispäivä
• viimeinen voimassaolopäivä
• henkilökortin myöntänyt viranomainen
• kortin numero
• Suomen kansalaisten osalta tieto kansalaisuudesta

Suomalaisessa henkilökortissa on myös kortinhaltijan valokuva ja nimikirjoitus.

Hakeminen

Poliisi myöntää henkilökortteja, alaikäisen henkilökortteja sekä väliaikaisia kortteja. Henkilökortti ja alaikäisen henkilökortti ovat voimassa viisi vuotta ja väliaikainen henkilökortti korkeintaan neljä kuukautta. Henkilökortti haetaan henkilökohtaisesti poliisilta, ja se maksetaan hakemusta jätettäessä. Henkilökorttia haettaessa on oltava mukana myös 1 valokuva, luotettava selvitys henkilöllisyydestä ja huoltajan suostumus, mikäli hakija on alle 18-vuotias. Alaikäisen henkilökorttia haettaessa ei tarvita huoltajan suostumusta, mutta se ei toimi matkustusasiakirjana. Henkilökortti noudetaan mieluiten henkilökohtaisesti poliisilaitokselta, mutta sen voi myös noutaa valtuutettu asiamies tai se voidaan pyynnöstä lähettää hakijalle postitse.^lähde?

Matkustusasiakirja

Suomalaisella henkilökortilla voi matkustaa Schengen-maissa sekä EU-maissa. Lisäksi Monaco, San Marino ja Vatikaani ovat Schengen-alueen sisällä eivätkä ylläpidä rajamuodollisuuksia. Henkilökortti käy siis matkustusasiakirjana seuraaviin maihin: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari ja Viro. Pohjoismaiden välillä erillistä matkustusasiakirjaa ei tarvita, mutta henkilöllisyys on muutoin pystyttävä tarvittaessa osoittamaan esimerkiksi ajokortilla tai henkilökortilla. Britanniaan ei voi matkustaa henkilökortilla kuin EU-kansalaiset, joilla on EUSS-oleskelulupa, sekä rajatyöntekijät.