Henkilötodistus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Henkilötodistus on Suomessa esimerkiksi passi tai poliisin myöntämä kuvallinen henkilökortti. Sitä käytetään henkilöllisyyden varmentamiseen. Mobiilivarmenne on yleistymässä, ja se käy esimerkiksi verkkoasioinnissa. Ajokortti ei ole virallinen henkilötodistus, vaikka se usein hyväksytään. Ajokorttia ei voi käyttää Pohjoismaiden ulkopuolella maahantuloasiakirjana. Myöskään yritykset, pankit ja viranomaiset eivät välttämättä hyväksy ajokorttia henkilötodistuksena. Henkilötodistuksesta ilmenee muun muassa:

  • koko nimi
  • syntymäaika
  • henkilötunnus
  • sukupuoli
  • kasvokuva
  • kansalaisuus

Henkilötodistusta tarvitaan esimerkiksi rajanylityksessä, maksettaessa siruttomalla pankkikortilla suuria summia (yleensä yli 50 euroa, summa on myyjän päätettävissä) ja äänestystilanteessa.

Henkilötodistuksen väärentämisen estämiseksi viranomaiset sisällyttävät todistuksiin erilaisia välineitä, jotka hankaloittavat väärentämistä ja auttavat aitojen asiapapereiden tunnistuksessa. Niitä ovat esimerkiksi hologrammit, piilotekstit, erikoispaperi ja leima.

Mobiilivarmenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mobiilivarmenne on puhelimen SIM-kortilla sijaitseva tunniste, jonka avulla voi kirjautua sisään verkkopalveluihin ja hoitaa asioita sähköisesti.[1]lähde tarkemmin? Suomessa matkapuhelimien uusimmissa SIM-korteissa on valmius mobiilivarmenteelle, jota voi käyttää sähköiseen tunnistamiseen. Varmenteen saa käyttöönsä oman operaattorin nettisivustolla tai käymässä myymälässä (Telia ja Elisa).[2] Palvelu käyttää asiakkaan valitsemaa tunnuslukua.[3]

Mobiilivarmenteen avulla voi yhdellä ja samalla tunnuksella todistaa henkilöllisyyden erilaisissa verkkopalveluissa, -kaupoissa ja -pankeissa verkkopankkitunnistautumisen sijasta. Sen käyttäjien yksilöivänä tietona käytetään varmenteissa olevaa sähköistä asiointitunnusta (SATU).[2] Palveluita on yli tuhat.[4]

Kirjauduttaessa verkkoon, esimerkiksi vahvistamaan veroehdotusta, mobiilivarmenteella tunnistautuminen alkaa antamalla matkapuhelinnumero. Verkkopalvelu lähettää varmennuspyynnön kyseisen puhelimen SIM-kortilla olevalle sovellukselle, joka pyytää käyttäjää näppäilemään salaisen tunnusluvun. Kun varmennus on näin hyväksytty, varmennusta pyytänyt verkkopalvelu saa kuittauksen ja verkkopalvelu aukeaa. SIM-kortin sisällä olevaa varmennetta ei lähetetä minnekään vaan ainoastaan tieto tunnistuksen onnistumisesta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mobiilivarmenne.fi Viitattu 22.6.2017
  2. a b Telia asiakastuki https://www.telia.fi/asiakastuki/palvelut/telia-mobiilivarmenne/telia-mobiilivarmenne Viitattu 22.6.2017
  3. Elisa mobiilivarmenne. https://elisa.fi/varmenne/
  4. Palveluovi. http://palveluovi.fi/ Viitattu 22.6.2017
  5. Arvo Vuorela: Sähköistä henkilöllisyytesi. Yle. Päivitetty 18.5.2015. Viitattu 22.6.2017