Sotaherra

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotaherra (engl. warlord) on alueellinen tai paikallinen vallanpitäjä, jonka asema nojautuu yksinomaan sotilaalliseen voimaan, ja joka on vastakkainasettelussa tai enintään nimellisessä kuuliaisuussuhteessa valtion keskushallintoon.[1] Feodaaliruhtinaita ei pidetä sotaherroina, sillä heidän valta-asemansa perustuu legitimiteettiin.

Esimerkiksi Kiinan historiassa puhutaan levottomasta sotaherrojen aikakaudesta (junfa) vuosina 1918 – 1927. Omia armeijoitaan komentaneiden sotilasjohtajien valtaan on perinteisesti yhdistetty sekasorto, raakuudet ja siviiliväestön rosvoaminen. [2] Qing-dynastian hiipumisesta aiheutunut sotaherrojen kausi päättyi Guomindangin voittoon ja valtaannousuun.

Nykymaailmassa sotaherran käsitettä on käytetty Afganistanin tai Somalian[3] kaltaisilla levottomilla alueilla esiin nousseista paikallisista tai alueellisista sotilasjohtajista.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.