Abdul Rashid Dostum

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abdul Rashid Dostum

Abdul Rashid Dostum (s. 1954, Khwaja Du Koh, Jowzjan, Afganistan) on afganistanilainen poliitikko. Vuodesta 2014 hän on toiminut presidentti Ashraf Ghanin varapresidenttinä.[1] Marraskuussa 2016 Dostum sieppasi poliittisen vastustajansa Ahmad Ishchin, jonka hän henkivartijoineen pahoinpiteli ja jonka henkivartijat myös raiskasivat. Rikoksista ei seurannut syytteitä. Toukokuussa 2017 Dostum lähti Turkkiin, hallituslähteiden mukaan saamaan hoitoa.[2]

Helmikuuhun 2008 asti Dostum toimi Afganistanin kansallisen armeijan esikuntapäällikkönä. Dostum on uzbekki ja hänellä on merkittävä vaikutusvalta maan pohjoisosissa, jossa hänelle uskolliset aseelliset joukot hallitsevat suurta osaa Afganistanin kahdesta miljoonasta uzbekista.[2]

1990-luvulla Dostum hallitsi Afganistanin pohjoisosissa omaa "pienoisvaltiotaan"selvennä.[2]

Presidentti Najibullahin militian johtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dostum nousi Afganistanin demokraattisen tasavallan aikana turvallisuusjoukoista presidentti Mohammad Najibullahin merkittävimmän militian johtajaksi. 1980-luvun puolivälissä hänen komennossaan oli 20 000 henkeä Pohjois-Afganistanissa. Militiat kapinoivat kommunistipresidentti Najibullahia vastaan vuoden 1992 alussa, mikä johti valtion hajoamiseen.

Afganistanin islamilaisen kansallisliikkeen perustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dostum perusti Junbish-i Milli-yi Islami-yi Afghanistanin (Afganistanin islamilainen kansallinen liike), joka kokosi yhteen pohjoisen lähinnä uzbekkien johtamat militiat, joitain entisen hallinnon persiaa puhuvia johtajia ja uzbekkimujahidinejä yhdeksi järjestöksi. Alkuvuodesta 1992 Junbish sai haltuunsa pohjoisen Mazar-i-Sharifin yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja hallitsi pääosaa maakunnista; Samangania, Balkhia, Jowzjania, Faryabia ja Baghlania. Liittolaistensa kanssa se oli pohjoisen voimakkain ryhmittymä 1992–1997, kunnes se hajosi sisäisiin kiistoihin.[3]

Hallitessaan "pienoisvaltiotaan" Dostum rikastui merkittävästi. Hänen hallintonsa järjesti rikollisten julkisia teloituksia, jotka toteutettiin useimmiten panssarivaunulla yliajamalla. Hänen seuraajansa nimesivät hänet paššaksi ja erään diplomaatin mukaan Dostum piti itseään uutena Timurina.lähde?

Afganistanin demokraattisen tasavallan kaatumisen jälkeen Dostum oli aluksi pääkaupunki Kabulia hallitsevan presidentti Burhanuddin Rabbanin puolella, mutta siirtyi 1994 Gulbuddin Hikmatyarin puolelle tavoitteena poistaa Rabbani vallasta, jonka jälkeisissä taisteluissa kolmannes kaupungista tuhoutui.[4]

Talibanin vallan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Taliban-liike hyökkäsi pohjoiseen. Junbish menetti kaikki alueensa vuoteen 1998 mennessä ja monet sen komentajista loikkasivat talibanien puolelle. Käännekohta oli 19. toukokuuta 1997, kun kenraali Abdul Malik Pahlawan vaihtoi puolta ja liittoutui talibanin kanssa Dostumia vastaan, pidätti Junbishin komentajat ja sen 5000 taistelijaa,[3] ja Dostum joutui pakenemaan maasta.

Vuodesta 2001−[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2001 Dostum palasi maanpaosta Turkista, solmi sopimuksen kenraali Ahmad Shah Massoudin kanssa liittyen Pohjoiseen liittoon ja avasi Yhdysvaltain sotilaallisella ja CIA:n tuella läntisen rintaman Talibania vastaan. Dostum oli yksi Pohjoisen liiton johtajista Mazar-i-Sharifin valtauksessa. Massoud sai surmansa itsemurhapommittajan iskussa ja häntä seurasi kenraali Fahim. Dostum lupasi kunnioittaa pakolaishallituksen presidentti Burhanuddin Rabbanin ohjeita.

Dostumin joukkojen haltuun jäi tuhansia antautuneita taliban-vankeja, joiden väitettiin kuolleenkenen mukaan? kun heitä kuljetettiin konteissa kuorma-autoissa Sheberghanin vankilaan Mazar-i-Sharifin länsipuolella. Ruumiit kaivettiin joukkohautoihin Dasht-i-Leilissä. Tuolloin Yhdysvaltain joukkoja johtanut kenraali Tommy Franks määräsi tutkimuksen aiheesta, mutta Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallinto lakkautti tutkimuksen. Heinäkuussa 2009 Barack Obaman hallinto määräsi tutkimaan antautuneiden kohtaloa joukkomurhan yhteydessä.[5]

Talibanhallinnon jälkeen Dostum sai seremoniallisen aseman Afganistanin kansallisen armeijan (ANA) esikuntapäällikkönä. 2. helmikuuta 2008 Dostumin joukot kaappasivat ja pahoinpitelivät hänen entisen liittolaisensa Akbar Bain, josta oli tullut hänen kilpailijansa.[6] Dostumin väitetään myös raiskanneen Bain[2]. Dostum erotettiin asemastaan armeijassa.

Dostum piileskeli tapauksen jälkeen väliaikaisesti Turkissa ja palasi Afganistaniin kesällä 2009, jolloin hänet palautettiin puolustusministerin asemaan.[5] Vuonna 2014 presidenttiehdokkaana ollut ja vaalit voittanut Ashraf Ghani valitsi Dostumin varapresidentikseen, vaikka oli aiemmin nimittänyt häntä tunnetuksi tappajaksi. Dostum esitti Ghanin vaatimuksesta anteeksipyynnön "ihmisille, jotka kärsivät väkivallasta ja sisällissodasta maassa".[2]

Ahmad Ishchin sieppaus 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2016 Dostum sieppasi Jowzjanin entisen kuvernöörin Ahmad Ishchin kesken buzkashi-pelin katsomosta ja piti häntä vangittuna viisi päivää. Ishchin mukaan Dostum ja hänen yhdeksän henkivartijaansa hakkasivat pahasti ja henkivartijat raiskasivat hänet kiväärin piipulla. Hyökkäys kuvattiin videolle. Lääketieteelliset tutkimukset tukivat kertomusta. Dostumin edustaja kiisti syytteet ja sanoi miesten pidättäneen Ishchin, koska hän teki yhteistyötä Talibanin kanssa.[2]

Dostum vältteli rangaistusta kotiarestissa aseistettujen joukkojensa ympäröimässä kartanossaan Kabulin keskustassa. Hän ei ilmaantunut kuulusteluun, eikä poliisi yrittänyt pidättää häntä syyttäjän määräyksestä huolimatta. Pidättämättömyyteen saattoi vaikuttaa poliisin pelko levottomuuksista, jotka Dostum voisi vaikutusvaltansa takia aiheuttaa. Syyttäjä kieltäytyi paljastamasta, kohdistuuko tutkinta Dostumiin. Dostumia ei ole kertaakaan syytetty mistään rikoksesta.[2]

Presidentti Ghani vakuutti hallituksen sitoutuneen laillisuusperiaatteeseen ja vastuullisuuteen ja sanoi kyllästyneensä vallanpitäjien rankaisemattomuuteen. Yhtäkään epäillyistä ei kuitenkaan ole pidätetty eikä syytetty, vaan hallitus tiettävästi painosti Dostumia lähtemään maasta. 19. toukokuuta 2017 Dostum matkusti yksityiskoneella Turkkiin, hallituslähteiden mukaan saamaan hoitoa. Dostumilla kerrotaan olevan alkoholiongelma ja diabetes. Turkin johto on tukenut Dostumia pitkään.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dostum on naimisissa. Hänellä on neljä tytärtä ja neljä poikaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Embassy of Afghanistan in Tokyo - Government www.afghanembassyjp.org. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Sune Engel Rasmussen: Vice-president leaves Afghanistan amid torture and rape claims The Guardian. 19.5.2017. Viitattu 20.5.2017. (englanniksi)
  3. a b II. Afghanistan's Civil Wars; Parties to the Conflict Afghanistan - Crisis of Impunity: The Role of Pakistan, Russia, and Iran in Fueling the Civil War. heinäkuu 2001. Human Rights Watch. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
  4. Hizb-i-Islami (Islamic Party) GlobalSecurity. Viitattu 12.9.2008.
  5. a b http://edition.cnn.com/2009/POLITICS/07/12/obama.afghan.killings/
  6. Warlord under siege after 'kidnap and torture' of former ally 11 March 2008. Independent. Viitattu 23.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]