Siinain ortodoksinen kirkko
| Siinainvuoren ortodoksinen kirkko | |
|---|---|
 Pyhän Katariinan luostari, kirkon keskus. |
|
| Suuntautuminen | ortodoksinen |
| Hallinto | autonominen kirkkokunta Jerusalemin patriarkan alaisuudessa |
| Johtaja | arkkipiispa Damianos |
| Toiminta-alue | Siinai |
| Perustettu | Autonomia myönnetty vuonna 1575 |
| Jäseniä | n. 900 |
Siinain ortodoksinen kirkko, myös Siinainvuoren ortodoksinen kirkko tai Siinain kirkko on Egyptissä Siinain niemimaalla toimiva osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Se on autonominen kirkko Jerusalemin patriarkan alaisuudessa. Sen jäsenmäärä on noin 900.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siinainvuori oli uskonnollisesti tärkeä paikkana, jossa Mooses sai Jumalalta lain, minkä vuoksi siitä tuli varhain myös kristittyjen pyhiinvaelluspaikka. 200-luvulla alueella alkoi elää kristittyjä erakkoja, jotka 300-luvulla alkoivat muodostaa yhteisöjä. Alueen tultua levottomammaksi munkkien elämästä tuli vaarallisempaa. Niinpä keisari Justinianus I päätti linnoittaa alueen pääluostarin vuonna 528 ja sijoittaa alueelle 200 perhettä Egyptistä ja Trebizondin alueelta suojelemaan ja palvelemaan luostariyhteisöä.[1]
Aluksi luostariyhteisö oli hyvin kansainvälinen slaavilais- arabi-, latinalais-, armenialais-, etiopialais-, syyrialais- ja kreikkalaistaustaisine munkkeineen. Tunnetuimpia luostarin munkeista oli sitä 600-luvun alussa johtanut Johannes Siinailainen. Samalla vuosisadalla alue päätyi islamilaiseen hallintaan. Luostari sai jatkaa toimintaansa, mutta eri heimojen hyökkäykset pakottivat sulkemaan luostarin väliaikaisesti ja munkit hakivat turvaa Kairosta ja Aleksandriasta. Tänä aikana muut kansallisuudet jättivät luostarin, jolloin siitä tuli vain kreikkalaisten yhteisö.[1]
800-luvulta lähtien luostari tunnettiin nimellä Pyhän Katariinan luostari. Se kuului alkuaan Jerusalemin patriarkaatin alaisuuteen osana Faranin hiippakuntaa. Kun Faranin piispa syrjäytettiin vuonna 681 monoteletismin harhaopin vuoksi siirtyi piispanistuin luostariin ja sen apotista eli johtajasta tuli Faranin piispa. Kun myöhemmin Raithon hiippakunta yhdistettiin myöskin luostariin tulivat kaikki Siinain niemimaan kristityt apotti-arkkipiispan alaisuuteen.[1]
Vuonna 1575 Konstantinopolin patriarkka myönsi Siinain alueelle autonomisen kirkon aseman, mikä vahvistettiin vuonna 1782. Ainoana linkkinä Jerusalemin patriarkaattiin säilyi se, että kun luostarin vanhemmat munkit ovat valinneet luostarille apotin tulee Jerusalemin patriarkan vihkiä tämä piispaksi. Jerusalemin patriarkkaa myös muistetaan luostarin liturgiassa.[1]
Jäsenmäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luostarissa elää noin parikymmentä munkkia, minkä lisäksi kirkkoon kuuluu muutamia satoja Siinain alueella eläviä beduiineja ja kalastajia. Jäsenmääräksi on esitetty noin 900 henkeä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luostarin kotisivut (englanniksi) (kreikaksi) (arabiaksi)
| ||||||||||||||||||||||
