Shrek 2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Shrek 2
Ohjaaja Andrew Adamson
Kelly Asbury
Käsikirjoittaja William Steig (alk.p. kirja)
Andrew Adamson
J. David Stem
Joe Stillman
David N. Weiss
Tuottaja Jeffrey Katzenberg
Säveltäjä Harry Gregson-Williams
Kuvaaja Guillaume Aretos
Leikkaaja Michael Andrews
Sim Evan-Jones
Pukusuunnittelija Isis Mussenden
Pääosat Mike Myers
Eddie Murphy
Cameron Diaz
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö DreamWorks SKG
Levittäjä UIP-Dunafilm
DreamWorks
Microsoft Store
Netflix
Vudu
iTunes
Ensi-ilta Yhdysvallat 19. toukokuuta 2004
Suomi 3. syyskuuta 2004
Kesto 93 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 150 000 000 dollaria[1]
Tuotto 919 838 758 dollaria[1]
Edeltäjä Shrek
Seuraaja Shrek kolmas
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Shrek 2 on vuonna 2004 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen animaatioelokuva, joka on jatko-osa menestyselokuvalle Shrek (2001).

Huhtikuussa 2004 Shrek 2 valittiin kilpailemaan Cannesin elokuvafestivaaleilla. Se oli menestys niin Yhdysvalloissa kuin maailmalla ja nousi kaikkien aikojen kolmanneksi katsotuimmaksi elokuvaksi Yhdysvalloissa. Elokuvan soundtrack-albumi oli Billboard-listalla kymmenes. Lisäksi elokuva ansaitsi lipputuloina Yhdysvalloissa noin 440 miljoonaa dollaria ja maailmanlaajuisesti lähes miljardin. Shrek 2 sai jatkoa vuonna 2007, kun Shrek kolmas julkaistiin. Neljäs osa, Shrek ja ikuinen onni ilmestyi vuonna 2010.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kuherruskuukautensa jälkeen Shrek ja Fiona joutuvat matkaamaan Kaukaiseen maahan tapaamaan Fionan vanhempia. Nämä tietenkin järkyttyvät huomatessaan tyttärensä ja tämän aviomiehen olevankin jättejä, ja etenkään kuningas Harold ei pysty sulattamaan asiaa.

Samana iltana hän jo joutuu keskusteluun Hyvän haltijattaren kanssa, joka pitää tilanteesta aivan yhtä vähän. Alun perin nimittäin Harold oli tehnyt haltijattaren kanssa sopimuksen että tämän pojan, prinssi Uljaan olisi pitänyt olla Fionan sulhanen, mutta tämän ehdittyä lohikäärmeen linnaan prinsessa oli jo poissa. Haltijatar käskee Haroldia raivaamaan jätin pois tieltä, ja pian kuningas hiippailee epämääräiseen Myrkkyomena-baariin ja palkkaa salaperäisen palkkamurhaajan hoitelemaan Shrekin pois päiviltä.

Seuraavana päivänä kuninkaan valheellisen rauhanehdotuksen ansiosta Shrek ja Aasi eksyvät metsään, jossa heitä vastaan tulee Haroldin palkkaama murhaaja – Saapasjalkakissa. Lyhyen välikohtauksen jälkeen näistä tulee kuitenkin kumppaneita, kun Shrek säästää Saapasjalkakissan hengen. Shrek tekee päätöksen lähteä Hyvän haltijattaren luo tehdäkseen Fionan onnelliseksi. Haltijatar ei edelleenkään suhtaudu Shrekiin suopeasti ja selittää, että paras tie Fionan onneen olisi, että Shrek luopuisi prinsessasta suosiolla. Shrek ei tietenkään ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen, vaan kolmikko varastaa tehtaan varastoista rohdon ikuiseen onneen.

Shrek ja Aasi juovat rohtoa, ja aamulla he huomaavat muuttuneensa – Shrek ihmiseksi ja Aasi hevoseksi – mutta ilman suudelmaa vaikutus kestää vain keskiyöhön saakka. Myöhemmin Shrek kuulee Haroldin ja Haltijattaren keskustelevan. Haltijatar antaa kuninkaalle pienen pullon, jonka tämän pitäisi juottaa Fionalle. Pullon sisällön nauttinut ihminen nimittäin rakastuu ensimmäiseen suutelemaansa henkilöön, jonka tietysti kaavaillaan olevan juuri Uljas. Kohta keskustelijat hoksaavat Shrekin vakoilevan heitä, ja hänet heitetään Aasin ja Saapasjalkakissan kanssa tyrmään.

Illalla ennen juhlien alkamista Harold tarjoaa tyttärelleen teetä, johon pullon sisältö on kaadettu. Samaan aikaan Shrekin ystävät vapauttavat tämän vankilasta ja lähtevät linnaan valtavan, elävän piparkakku-ukon kanssa aikeenaan sabotoida tanssiaiset. Vaikka he ehtivät ajoissa paikalle, Uljaan onnistuu kuitenkin suudella Fionaa. Kumma kyllä prinsessa suhtautuu häneen yhtä kylmästi kuin ennenkin, ja Harold toteaa kai antaneensa "vahingossa" väärän teen. Raivostunut Haltijatar yrittää tuhota Shrekin taikasauvallaan, mutta haarniskaan sonnustautunut kuningas suojaa jättiä, ja tappava säde kimpoaa panssarista takaisin hajottaen itse Haltijattaren kupliksi. Harold säilyy hengissä, mutta muuttuu kuitenkin sammakoksi.

Kuningas hyväksyy viimein Shrekin ja Fionan avioliiton. Samassa kirkonkello alkaa lyödä kahtatoista. Shrek ehdottaa Fionalle, että he suutelisivat, koska silloin he jäisivät ihmishahmoihinsa. Fiona torjuu ajatuksen lempeästi, ja he ja Aasi palautuvat ennalleen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisissä äänirooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Mike Myers  Shrek  
 Eddie Murphy  Aasi  
 Cameron Diaz  Fiona  
 Antonio Banderas  Saapasjalkakissa  
 John Cleese   Kuningas Harold  
 Julie Andrews   Kuningatar Lillian  

Suomenkielisissä äänirooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Samuli Edelmann  Shrek  
 Jukka Rasila  Aasi  
 Tiina Isohanni  Fiona  
 Heikki Sankari  Saapasjalkakissa  
 Jarmo Koski  kuningas Harold  
 Eeva Eloranta  kuningatar Lillian  
 Kristiina Halttu  Hyvä haltijatar  
 Mats Långbacka  prinssi Uljas  
 Ruben Stiller  ruma sisarpuoli  
 Antti Pääkkönen  taikapeili, Pinokkio 
 Markus Bäckman, Juha Muje, Taisto Oksanen, Petra Karjalainen, Jarkko Tamminen, Hannele Lauri, Kari Tamminen, Kiti Kokkonen, Hans Halmari, Vaula Hyry, Hannele Karppinen, Jenni Laakso, Teuvo Matala, Annamari Metsävainio, Ralf Öhberg, Ari Parviainen, Jenni Pettersson, Marja-Liisa Pettersson  muut roolit 

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Sanomien Päivi Valotien mielestä Shrek 2 ei yllä edeltäjänsä tasolle isoista resursseista huolimatta. Tietokoneanimointi on yhä komeaa, mutta kliinistä ja hengetöntä. Jatko-osa tuntuu sekä juonenkäänteidensä että ideoidensa puolesta vanhan toistolta. Aikuisempia katsojia kosiskellaan typerästi seksuaalissävytteisillä vitseillä uskaltamatta olla rohkeita missään merkittävässä asiassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Shrek 2 Box Office Mojo. Viitattu 7.7.2015. (englanniksi)
  2. Valotie, Päivi: Shrekin jatko-osa ei yllätä Turun Sanomat. 4.9.2004. Viitattu 18.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]