Sergei Magnitski

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sergei Leonidovitš Magnitski
Sergei Magnitski
Sergei Magnitski
Henkilötiedot
Syntynyt 8. huhtikuuta 1972
Odessa, Ukraina
Kuollut 16. marraskuuta 2009 (37 vuotta)
Matrosskaya Tishinan tutkintavankila, Moskova
Kansalaisuus Venäjän
Ammatti tilintarkastaja
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Natasha
Lapset 2 lasta
Muut tiedot
Koulutus Plekhanov Russian Economic University (käännä suomeksi)
Järjestö Firestone Duncan (edustaen Hermitage Capital Management Limited)

Sergei Leonidovitš Magnitski (ven. Сергей Леонидович Магнитский, 8. huhtikuuta 1972 Odessa, Ukraina – 16. marraskuuta 2009 Matrosskaya Tishinan tutkintavankila, Moskova, Venäjä) oli venäläinen asianajotoimisto Firestone Duncanin palveluksessa työskennellyt tilintarkastaja ja juristi. Magnitskin asiakkaanaan oli Hermitage Capital Management Limited -niminen sijoitusyhtiö, joka oli Venäjän suurin, mutta joutui viranomaisten toimenpiteiden kohteeksi. Magnitski paljasti järjestelyn, jossa viranomaisten myötävaikutuksella Hermitagen hallitsemat yritykset kaapattiin vieraaseen omistukseen ja uudet omistajat saivat perusteetta 230 miljoonan dollarin arvoiset veronpalautukset, jotka on sen jälkeen siirretty pois Venäjältä.[1][2][3]

Pidätys ja vankeusaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viranomaiset katsoivat väärinkäytökset paljastaneen Magnitskin itsensä syyllistyneen verorikoksiin ja hänet vangittiin Matrosskaya Tishinan vankilaan marraskuussa 2008.[4][5][6] Vangitsemisen aikana Magnitskilta evättiin mahdollisuus tavata tai muutoin pitää yhteyttä perheeseensä sekä hänen tapaamisiaan lakimiehensä Dmitry Kharitonovin kanssa rajoitettiin.[7] Hänen tapaustaan tutkivista sisäministeriön virkamiehistä Pavel Karpov ja Artem Kuznetsov olivat samoja, joita vastaan Magnitski oli ennen pidätystään esittänyt petossyytteitä.[8][9]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuoleman jälkeisissä tutkimuksissa kävi myös ilmi, että Magnitski oli valittanut vatsakipua useiden päivien ajan ennen kuolemaansa, mutta häneltä oli evätty lääketieteellinen hoito. Hän kuoli vankilassa, epäselvissä olosuhteissa lähes vuoden kestäneen tutkintavankeuden päätteeksi vain noin viikkoa ennen kuin hänet olisi lain mukaan ollut määrä vapauttaa pidätysajan puitteissa. Viimeiset tunti ja kahdeksantoista minuuttia Magnitski eli pakkopaidassa, eristyssellissä paikalle kutsutun sairaanhoitohenkilökunnan odottaessa oven ulkopuolella.[9] Magnitskin ruumiista löytyi merkkejä pahoinpitelystä.[6][7][9][10][11] Hänen on väitettykenen mukaan? kuolleen kidutuksen tuloksena.

Kuolinsyyksi on arvioitu hoitamattomasta haimatulehduksesta ja toksisesta šokista aiheutunutta sydämen vajaatoimintaa.[12] Viranomaisten mukaan hän kuoli sydänkohtaukseen.[13]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magnitskin kohtalo johti Yhdysvalloissa ns. Magnitski-lain säätämiseen. Sen perusteella Yhdysvallat kieltäytyy myöntämästä maahantuloviisumeja venäläisviranomaisille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.[14] Myös Euroopan parlamentissa on esitetty vaatimuksia viisumikiellon asettamisesta Magnitskin kuolemaan osallisille virkamiehille.[15] Suomessa joukko kansanedustajia teki kirjallisen kyselyn eduskunnan puhemiehelle valtioneuvoston suhtautumisesta euroopan yhteistyöelimen kehotuksiin (em. venäläisvirkamiesten) viisumikiellosta ja varojen jäädyttämisestä sekä toimenpiteistä, joihin asian vuoksi ryhdytään.[6][16]

Tuolloisen presidentti Dmitri Medvedevin marraskuussa 2009 määräämistä tutkimuksista huolimatta ketään ei ole tuomittu väärinkäytöksistä koskien Magnitsinkin kuolemaa.[9][12][17] Maaliskuussa 2013 Moskovassa alkoi rikosoikeudenkäynti Magnitskia vastaan – siitä huolimatta, että hän oli kuollut kolme vuotta aikaisemmin. Magnitskin omaiset aikovat boikotoida oikeuskäsittelyä.[5][18][19]

Maaliskuussa 2017 Magnitskin perheen asianajaja Nikolai Gorohov loukkaantui vakavasti, kun hän joko putosi tai hänet heitettiin kerrostalon neljännen kerroksen ikkunasta alas.[20] Hän kuitenkin toipui suhteellisen nopeasti ja osallistui toukokuussa oikeudenkäyntiin, jossa oikeus hylkäsi hänen esittämänsä uudet todisteet, joiden hän sanoo osoittavan, että Venäjän sisäministeriön virkamiehet ovat olleet yhteistoiminnassa järjestäytyneen rikollisuuden kanssa Magnitskin tapaukseen liittyvissä asioissa.[21]

Kanadassa Magnitski-laki hyväksyttiin lokakuussa 2017. Lain hyväksymisen jälkeen Kanada asetti pakotteet kolmellekymmenelle venäläiselle, yhdeksälletoista venezuelalaiselle (ml. Venezuelan presidentti Nicolas Maduro) ja kolmelle eteläsudanilaiselle henkilölle. Samansisältöinen laki on aiemmin otettu käyttöön Yhdysvaltojen lisäksi Isossa-Britanniassa ja Virossa.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]