Sensaatio Uutiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sensaatio Uutiset oli Helsingissä vuosina 1954–1956 ilmestynyt bulevardilehti, joka perustettiin vastustamaan pääministeri Urho Kekkosen valintaa vuoden 1956 presidentinvaaleissa.[1] Lehti aloitti ilmestymisen vuoden 1954 lopulla, aluksi nimellä Sensaatio. Nimi Sensaatio Uutiset tuli käyttöön vuoden 1955 aikana. Lehden julkaisija ja päätoimittaja oli Börje Felin.[2]

Monet lehden uutisotsikoista koskivat Kekkoseen muka liittyneitä skandaaleja:

  • Kekkosen murhaaminen salaliiton päämäärä? Vallankumous ryhmiä odotettu maahamme?” – Uutisessa väitettiin, että filosofian tohtori Keijo Alhon tarkoituksena oli ampua pääministeri Kekkonen.
  • Kekkonen tappeli ministerin kanssa. Nyrkkeilyottelu loistohotellissa keskellä yötä” – Aiheena Kekkosen ja Tauno Jalannin väitetty tappelu hotelli Kämpissä.
  • Kekkosen luovuttava presidenttiehdokkuudestaan. Hotellitappelut jatkuvat. Raahasi naista korvarenkaista
  • Kekkonen vietiin poliisiasemalle. Täysjuovuksissa ruotsalaisessa suurhotellissa
  • Ministereillä on oma bordelli Meilahdessa. Kekkonen innokas asiakas
  • Rakastunut Kekkonen häiritsee naapureita” – Tässä jutussa vihjattiin myös Kekkosen naisystävään Anne-Marie Snellmaniin.[2][1][3]
  • Kekkonen sammui lattialle pääministeri Hedtoftin hautajaisten jälkeen.
  • Kekkonen tanssi ’kuolevaa joutsenta’ Mikojanin kutsujen jälkeen.
  • Kekkonen ja Tervo perustavat uuden puolueen kommunistien myötävaikutuksella.
  • Kekkosen yöseikkailut filmataan. Käsikirjoitus on valmis, sensuuri saa paljon työtä.[4]

Sensaatio Uutisten kirjoittelu johti siihen, että filosofian tohtori Eirik Hornborg julkaisi Hufvudstadsbladetissa 8. toukokuuta 1955 mielipidekirjoituksen, jossa hän katsoi, että mikäli tiedot Kekkosen ja Tauno Jalannin hotellitappelusta pitivät paikkansa, Kekkoselta puuttui alkeellisinkin itsehillintä. Tämän vuoksi Hornborg vaati, että Kekkosen olisi maineensa puhdistamiseksi joko nostettava kanne Sensaatio Uutisia vastaan tai luovuttava presidenttiehdokkuudestaan ja vetäydyttävä politiikasta. Maalaisliittolaiset vanhemman polven poliitikot, jotka olivat syksyllä 1954 kannattaneet maanviljelysneuvos Viljami Kalliokosken valintaa puolueen presidenttiehdokkaaksi, huolestuivat Kekkosen ympärillä velloneiden huhujen vaikutuksesta koko puolueen maineeseen. Kunnallisneuvos Mikko Tarkkasen johtama maalaisliiton vanhan polven oppositio lähetti puoluejohdolle kaksi kirjelmää, joista ensimmäisessä vaadittiin Kekkosta viemään asia oikeuteen. Toisessa kirjelmässä toivottiin, että ne maalaisliittolaiset, jotka eivät moraalisista syistä voineet kannattaa Kekkosta presidentinvaalissa, saisivat asettaa omia ehdokkaitaan.[5]

Mustamaalauskampanjasta huolimatta Kekkonen ei nostanut syytettä Sensaatio Uutisia vastaan, mutta ei myöskään luopunut ehdokkuudestaan presidentinvaalissa. Kekkonen toimitti julkisuuteen tiedotteen, jossa hän kommentoi julkisuudessa liikkuneita huhuja ja syytöksiä lyhyesti ja ilmoitti, ettei hän enää aikonut puuttua asiaan.[6]

Presidentinvaalien jälkeen päätoimittaja Börje Felin lähetti Kekkoselle kirjeen, jossa hän katui ja pyysi anteeksi lehtensä julkaisemia keksittyjä ja liioiteltuja juttuja.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]