Selkäkipu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punertavana näkyvä keskimmäinen välilevy on madaltunut. Punertavilla alueilla on myös tulehduksellisia Modic-muutoksia, jotka aiheuttavat kipua ainakin geenivirheen omaavilla potilailla.

Selkäkipu tarkoittaa selän alueella esiintyvää kipua, jonka luonne voi vaihdella tylpästä jomotuksesta syvään vihlontaan[1].

Alaselän kipu on suurin vammaisuuden aiheuttaja kaikissa maailman maissa ja lisäksi kolmanneksi suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja.[2] Kyseessä on vaikeaselkoinen sairaus, jonka objektiivinen diagnosointi on hankalaa käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä[3].

Akuutti selkäkipu uusii arvioiden mukaan 60-86 prosentissa tapauksia. Kivun uusiminen on yleisintä 12 kuukauden sisällä ensimmäisen kipujakson alkamisesta. On olemassa tutkimusnäyttöä sen puolesta, että selkäkipua pitäisi hoitaa tavalla, joka tähtää kivun uusimisen estämiseen jo ensimmäisen vuoden aikana ja ennen kuin kipu ehtii kroonistua.[4]

Selkäkipu kroonistuu noin joka viidennellä potilaalla, mikä tarkoittaa sitä, että kivun paraneminen kestää yli kolme kuukautta tai että se ei parane lainkaan[5]. Kroonisesta selkäkivusta kärsivä saa oireita usein esimerkiksi imuroinnin tai lasten pukemisen kaltaisten etukumarien työasentojen yhteydessä tai paikoillaan istumisen tai seisomisen yhteydessä[3].

Lähes 90 prosentissa tapauksista kyse on epäspesifistä eli määrittämättömästä selkäkivusta, joka johtuu yleisimmin välilevyn repeämisen aiheuttamasta tulehduksesta[6] tai fasettinivelen tulehduksesta johtuvasta nivelrikosta.[5]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes 80 prosentilla ihmisistä on jossakin elämänvaiheessa päivittäisiä toimia haittaavaa alaselän kipua.[7] Lähes kymmenen prosenttia maapallon väestöstä kärsii alaselän kivusta, jota podetaan eniten Länsi-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Idässä. Alaselän kipu on suurin vammaisuuden aiheuttaja kaikissa maailman maissa ja lisäksi kolmanneksi suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Suomessa alaselkäkipu oli Yksityisen Terveystalon lääkäreiden antama toiseksi yleisin diagnoosi heti flunssan jälkeen, ja siitä johtuvia yhteenlaskettuja sairauslomapäivä oli kaikkein eniten[8]. Selkäsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä lähes puolittui kuitenkin runsaassa kymmenessä vuodessa vuosituhannen vaihteen 46 100 eläkeläisestä[7] 26 600 eläkeläiseen vuonna 2012[9].

Naisilla esiintyy työiässä nykyisin hieman enemmän selkäkipuja kuin miehillä. Eläkeiässä naisten selkäkivut lisääntyvät vielä hieman, kun taas miesten selkäkivut vähenevät selvästi[10]. Tämä saattaa liittyä siihen, että osteoporoosi on naisilla yleisempää[11][12]. Selkäkipuoireyhtymää sairasti 2000-luvun alussa 11 prosenttia suomalaisista naisista ja 10 prosenttia miehistä, kun vastaavat luvut olivat 1970-luvun lopussa 16 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä[13]. Kroonisen selkäkivun väheneminen naisilla ja vielä enemmän miehillä liittyy siihen, että osa töistä on muuttunut fyysisesti vähemmän kuormittaviksi[5]. Myös päivittäiset kotityöt ovat keventyneet, koska vanhatkin asunnot on varustettu nykyisin vesijohdolla ja keskuslämmityksellä[14]. Toisin kuin Suomessa, alaselkäkivun esiintyvyys on noussut esimerkiksi Intiassa 1,2-2,3 prosenttia vuosittain vuodesta 1990 lähtien.[15]

Noin 10-15 prosenttia nuorista urheilijoista kärsii alaselkäkivusta, mutta tietyissä lajeissa kuten voimistelussa luku on 50-86 prosenttia. Kipu johtuu useimmiten ylirasituksen aikaansaamista vauroista.[16]

Myös joillain työelämän aloilla esiintyy tavallista enemmän alaselkäkipua. Ranskassa on arvioitu, että jopa 15-45 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä kärsii selkäkivusta.[17] Myös työtehtävät, joihin sisältyy jatkuvaa etukumaraa asentoa tai nostelua voivat johtaa selkäkipuun[18].

Selkä alkaa oireilla useimmiten 40–55 vuoden iässä, mutta monet saavat ensimmäisen selkäkipujaksonsa jo kolmikymppisinä[19].

Selkäkivun syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaselän rakenteiden liian suuri yksittäinen kuormituspiikki tai toistuva haitallinen kuormitus vaurioittaa selkää. Mikroskooppisen pienikin alaselän välilevyyn, fasettinivelen, risti-suoliluunivelen tai lihas- ja sidekudoksen vaurioituminen voi aiheuttaa selkäkipua, johon liittyy monesti lihasten voimakas jännitystila[20].

Vamma syntyy usein nikamasolmun päätelevyihin, koska nikamasolmut ovat selvästi välilevyä heikompia. Suurin kuormitus kohdistuu lannerangan alaosaan eli nikamaväleihin L5–S1 lannerangan ollessa pyöristyneessä asennossa. Nivelsiteiden kantokyky pettää ensimmäisenä. Jos eteentaivutusliike jatkuu, nivelhaarakenivelten nivelkapselit venyvät ja saattavat revetä. Äärimmäinen eteentaivutus saattaa johtaa välilevyn takaosan repeytymiseen ja luupalan irtoamiseen nikamasolmusta. Kudoksen väsyminen johtaa kuormituksen sietorajan alenemiseen, mistä seuraa toistonjälkeinen kudosvaurio kuten esimerkiksi välilevyn pullistuma.[21]

Selän ylikuormitus voi syntyä esimerkiksi töissä tai urheillessa. Ylikuormitusta voidaan ehkäistä taakkojen rajoittamisella, liikkeiden ja asentojen hallinnalla, kuormitusajan rajoittamisella sekä riittävällä tauotuksella[21]. Vuonna 2016 laaditun selvityksen mukaan useimmilta kuntosaleilta löytyy selälle potentiaalisesti vaarallisia laitteita. Erityisesti istuen tehtävät selkäliikkeet saattavat vaurioittaa selkärangan välilevyjä, koska jo pelkkä istuminen nostaa niihin kohdistuvaa painetta.[22] Liian painavan repun kantaminen altistaa koululaisia selkäkivulle[23].

Välilevyn vaurioituminen ja tulehtuminen (välilevysairaus)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteessä ajateltiin pitkään, ettei välilevyllä olisi suurta merkitystä selkäkivun synnyssä. Sittemmin on havaittu, että välilevyn rappeumaan liittyvä tulehdus onkin yleinen syy pitkittyneeseen selkäkipuun[5]. Välilevyn pullistuman aiheuttamalle kivulle on usein tyypillistä, että kivun olemassaolo ja voimakkuus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon painetta siihen kohdistuu. Kipu pahenee usein esimerkiksi seistessä ja pitkään istuessa sekä helpottaa yleensä kävellessä tai jos potilas makaa selällään jalat koukussa.[24]

Välilevyn pullotus, pienet välilevyn pullistumat ja sisäiset pullistumat ovat yleisiä jo 21-vuotiailla suomalaisilla[25]. Välilevyn repeämät voivat johtua esimerkiksi ikääntymisestä johtuvasta välilevyn rappeutumisesta,[26] sidekudosheikkoutta aiheuttavista geenivirheistä tai selkärankaan kohdistuvasta liiallisesta kuormituksesta[26]. Välilevyn rappeumamuutoksia on pystytty lisäämään kokeellisesti ylikuormittamalla niitä. Säännöllisen ja sopivalla kuormitustasolla tapahtuvan liikunnan on sen sijaan havaittu suojaavan välilevyjä rappeutumiselta.[27]

Välilevyn mekaaninen vaurioituminen esimerkiksi työnteon tai onnettomuuden seurauksena saattaa käynnistää kliinisiin oireisiin ja selkäkipuun johtavan välilevyn ennenaikaisen rappeutumisen eli välilevyyn nestepitoisuuden vähenemisen[6] ja madaltumisen[28], joka voi johtaa kivulilaaseen yliliikkuvuuteen ja luupiikkien aiheuttamaan jäytävään särkyyn[29]. Välilevyjen rappeutuminen lisää myös selkäydinkanavan ahtauman[30] ja nikamasiirtymän riskiä[29].

Vaikeampien alaselkäoireiden on havaittu korreloivan parikymppisillä esiintyviin laaja-alaisempiin välilevyn pullistumalöydöksiin ja välilevyjen rappeutumiseen[31]. Vaurioitunut selkä saattaa olla myös täysin kivuton[32]. Kipua tuottavat välilevyt sisältävät enemmän neurofilamentti 200:ta, substanssi P:tä ja vasoaktiivisia neuropeptidejä aistivia hermosyitä. Nämä välittäjäaineet lähettävät kivusta kertovia kemiallisia viestejä.[33] Välilevyn repeämä aiheuttaa kipua kaikkein todennäköisimmin niillä potilailla, jotka kärsivät geneettisestä sidekudosheikkoudesta.[26]

Välilevykivun taustalla on aktiivinen tulehdusprosessi, jolloin repeytyneissä välilevyissä on havaittavissa normaalia enemmän tulehdusaineita kuten tuumorinekroositekijä alfaa (TNF) ja interleukiini-ykköstä (IL-1). Tulehdus saattaa myös aiheuttaa veritulppia hermojuuren sisäisiin verisuoniin. Revenneissä ja/tai kipeytyneissä välilevyissä esiintyy lisäksi hermosäkeiden epätyypillistä kasvua alueille, joita niiden ei kuuluisi hermottaa.[6]

Jos välilevyyn tullut repeämä eli halkeama suurenee riittävästi, välilevyn sisältä peräisin oleva hapan ja hyytelömäinen[34] massa saattaa työntyä välilevyn säikeisen syykehän läpi[35]. Tällöin muodostuu pullistuma, joka saattaa huonontaa hermojuuren verenkiertoa, aiheuttaa turvotusta, vaurioittaa hermosäikeitä ja hidastaa hermojen sähköistä viestinvälitystä.[36][37] Halkeamasta ulos työntyvä hyytelömäinen massa saattaa aiheuttaa kivuliasta painetta välilevyn uloimmassa kolmanneksessa sijaitseviin tuntohermoihin[38].

Rikkoutunut välilevy erittää myös tulehdussoluja ympäristöönsä[39], jotka saavat läheisen hermokudoksen hermot ärtymään. Oireet tuntuvat hermon hermottamalla alueella esimerkiksi voimattomuutena, aistihäiriönä tai molempina[40]. Myös tyrää pienempi pullistuma saattaa toisinaan oireilla kipuna, pistelynä, tunnottomuutena tai lihasheikkoutena lanneselässä tai alaraajoissa. Sekä tyrän että pullistuman aiheuttama kipu ja mahdollinen lihasheikkous johtuvat hermojen ärtymisestä.[32]

Välilevyn vaurioituminen saattaa johtaa myös tulehdussytokiniini TNF-alfan vapautumiseen[41][42][43][44] [45][46], mistä seuraa kipua aiheuttava ja mahdollisesti myös välilevyn rappeutumiseen johtava tulehdus[47]. Välilevyvaurion aiheuttama matala-asteinen infektiotulehdus saattaa aiheuttaa myös selkänikaman rustoisen päätelevyn Modic-muutoksia[36][37].

Välilevyn repeämä aiheuttaa hermokudoksen kasvua, joka ulottuu välilevyn ytimestä sen uloimpiin säikeisiin. Vauriokohtaan kasvava sidekudoksesta ja verisuonista koostuva[48] jyväs- eli granulaatiokudos sisältää taudinaiheuttajabakteereita tappavaa fosfolipaasi-entsyymiä sekä hermosolujen välittäjäaineena toimivaa typpioksidia. Kudosten kasaanpuristuminen ja rangan liikkeet voivat aiheuttaa välilevyn nesteen vuotamista repeämien kautta, mikä ärsyttää hermoja. Myös inflammaation vapauttamat sytokiinit, kuten prostaglandiini E2 ja interleukiini 6 ja 8 voivat herkistää hermoa.[49]

Vaurioitunut selkä saattaa olla myös täysin kivuton[32]. Kipua tuottavat välilevyt sisältävät enemmän neurofilamentti 200:ta, substanssi P:tä ja vasoaktiivisia neuropeptidejä aistivia hermosyitä. Kyseiset välittäjäaineet lähettävät kivusta kertovia kemiallisia viestejä.[33]

Välilevyn halkeamasta ulos työntyvä hyytelömäinen massa saattaa tulehduttaa myös iskias-hermon. Massan ei tarvitse tällöin ulottua edes hermoon asti, vaan riittää, että se työntyy tarpeeksi lähelle sitä.[38]

Välilevyn repeämä voi aiheuttaa jatkuvaa selkä­särkyä, joka saattaa säteillä myös jalkaan[50]. Neurologisessa statustutkimuksessa tehtyjen puutosoireiden eli tasolöydösten poissaolo ei merkitse, etteivät oireet voisi olla hermojuuriperäisiä[51].

Protruusio, prolapsi ja ekstruusio eivät näy röntgenkuvassa, minkä vuoksi ne voidaan diagnosoida ainoastaan magneettikuvauksella[52]. Annulaariset halkeamat eli fissuurat tai repeämät näkyvät T2-painotteisissa magneettikuvissa HIZ-löydöksinä (high intensity zone) eli nesteenä ja granulaatiokudoksena.

Välilevyn pullistumien luokittelu vaihtelee lääketieteellisen lähteen mukaan ja niiden nimeämisessä vallitsee myös maakohtaisia eroja. Erään lähteen mukaan protruusio tarkoittaa sitä, että välilevyn sisusmassa pullistuu taakse- eli selkäydinkanavaan päin tilanteessa, jossa välilevyn säikeissä ei ole havaittavissa repeämiä.[53] Pullistuminen ilman repeämiä aiheuttaa niin sanotun laajakantaisen pullistuman[52].

Ekstruusiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki välilevyn säikeet ovat rikkoutuneet ja välilevyn ulos työntyvä sisältö ahtauttaa selkäydintä tai painaa hermojuurikanavaa. Sekvestroituneessa pullistumassa ekstruusiopullistuma on korjautunut siten, että siitä on irronnut välilevyn ulkopuolella sijaitseva pala. Alaspäin pullottava Schmorlin hernia ei voi painaa hermojuurta tai selkäydintä. Välilevyn sisältö voi valua ulos myös välilevyssäikeisiin tulleiden repeämien kautta, jolloin välilevyyn ei synny lainkaan pullistumaa.[54]

Tyrällä viitataan usein protruusiota pahempaan pullistumaan[32] . Prolapsilla voidaan viitata joko protruusiota pahempaan pullistumaan[32] taikka protruusioon taikka kaikenlaisiin välilevyn pullistumiin[55].

Välilevyn repeytyminen voi johtua liian suuresta kuormituksesta tai välilevyn vähittäisestä rappeutumisesta. Lannerangan tyrä johtuu toisinaan tapahtumasta, jossa on jouduttu käyttämään voimakasta ponnistusta. Repeytymistä edeltävän välilevyn rappeutumisen riskitekijöitä ovat runsas istumatyö, raskas fyysinen ponnistelu, perinnöllinen alttius ja korkea ikä.[52]

Painavan taakan nostaminen etukumarassa ja kiertyneessä asennossa altistaa erityisen paljon välilevyn repeämiselle. Jos välilevy on jo valmiiksi heikentynyt, se voi revetä jopa voimakkaasti aivastaessa. Välilevy vaurioituu helposti etenkin aamulla, kun se on vielä täynnä nestettä taikka pitkän istumisrupeaman jälkeen, kun se on painunut kasaan. Myös kylmä ja veto sekä pullistumille altistava perinnöllinen sidekudosrakenne lisäävät riskiä.[56]

Yksipuolinen kuormitus, staattiset työasennot ja liiallinen istuminen rappeuttavat selän rakenteita muun muassa sen vuoksi, että ne heikentävät välilevyjen aineenvaihduntaa[57]. Pitkäaikainen yhtäjaksoinen kuormituksesta aiheutuva paine puristaa välilevystä nesteet pois, jolloin se menettää kimmoisuutensa ja iskunvaimennusominaisuutensa. Tämä johtaa esimerkiksi välilevyn iskun- ja tärinänkeston heikkenemiseen, jolloin siihen syntyy helpommin halkeamia.[38]

Välilevytyrä koostuu nikamavälilevyn ytimestä, rustosta ja rustokaasuista, luuhaarakkeen pirstaleista tai syykehäkudoksesta taikka näiden yhdistelmästä[58].

Välilevytyrän ja välilevyn pullistuman aiheuttamat oireet kestävät pitempään kuin muut alaselkäkipua aiheuttavat oireet[59]. Suurin osa välilevypullistumista paranee, ja pullistuman aiheuttamat oireet häviävät useimmiten kahden kuukauden kuluessa[60]. Jos selän liikkeissä on toimintahäiriö tai jos selkää ylikuormitetaan toipilasaikana esimerkiksi selän mekaamisella rasittamisella tai vartalon pitkäkestoisella yksipuolisella asennolla, paraneminen saattaa kestää jopa yli kolme kuukautta. Etenkin voimakas lihasponnistus saattaa lisätä voimakkaasti kipua välilevy- ja hermojuuriperäisessä selkävaivassa.[59] Jos oireet eivät lievity 6–8 viikossa, pitää harkita jatkotutkimuksia[61].

Jos pullistuma on oikein paha, se voi aiheuttaa virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä, ja virtsaputken sekä peräaukon seudun tunnottomuutta. Tällöin on hakeuduttava välittömästi lääkärin luo.[61]

Välilevyn pullistumaa hoidetaan aluksi niin sanotulla konservatiivisella hoidolla, johon kuuluu kipulääkkeitä, osittaista lepoa, fysioterapiaa sekä ergonomia- ja liikuntaohjeita. Tyräpotilas ei saa nostaa tai kantaa painavia asioita[61], ja myös liiallinen istuminen voi pahentaa tyrän tai pullistuman aiheuttamaa kipua[32]. Tietyt liikkeet ja selkärangan asennot lisäävät hermokudokseen kohdistuvaa painetta, jota voi vähentää niin sanotuilla avaavilla asennoilla.[40] Manipulaatiohoitoa, venytyksiä ja fysikaalisia hoitoja ei kuitenkaan suositella, eikä niiden vaikuttavuudesta ole näyttöä välilevyn pullistumien hoidossa[32].

Jos konservatiivinen hoito ei auta neljässä viikossa, on syytä hakeutua uudestaan lääkäriin. Noin 15 prosenttia välilevytyristä hoidetaan leikkauksella, jossa välilevystä poistetaan sen pullistuva osa. Leikkaukseen turvaudutaan esimerkiski silloin, kun tyra on niin suuri, että se aiheuttaa jalan lihasheikkoutta. Niin sanotusta mikroleikkauksesta voi toipua työkykyiseksi parhaimmillaan jo 2-3 viikossa.[52]

Välilevyvaurioita voidaan ehkäistä valistuksen avulla, jossa korostetaan, ettei pidä nostaa liian painavia taakkoja ja että elimistön pitää saada levätä selkää kuormittavan toiminnan jälkeen. Myös huono ryhti voi altistaa välilevyvaurioille.[62]

Lannerangan liikelaajuuden rajoittamista kaikissa elämän aktiviteeteissä siten, ettei alaselkä kierry haitallisesti ja että alaselän notko säilyy jatkuvasti optimaalisena, on havaittu olevan uusia nivelsidevaurioita ja välilevytyriä ehkäisevää vaikutusta. Vuonna 2006 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan vuoden mittaisella edellä mainittuihin taitoihin keskittyvällä intensiivisellä kognitiivis-behavioralistisella valmennuksella oli jonkin verran kipujaksoja vähentävää vaikutusta kontrolliryhmään verrattuna[63].

Välilevysairaus on yleinen neurologisten toimintahäiriöiden aiheuttaja myös koirilla ja etenkin mäyräkoirilla ja Beagleilla, joilla on rakenteellisesti poikkeavat välilevyt. Välilevyjen rappeutuminen altistaa koiria välilevysairaudelle, jossa tyräytyvät välilevyt puristavat selkäydintä. Tämä saattaa johtaa selkäytimen vaurioitumiseen, mistä aiheutuu kipua ja neurologisia puutosoireita. Välilevysairauden kliiniset oireet riippuvat muun muassa siitä, vaurioittaako tyrä selkäydintä sekä myös tyrän koosta, tyräytymisen nopeudesta ja voimasta sekä selkäytimeen kohdistuvan puristuksen kestosta.[64]

Synovi­aa­li­kysta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuluman synnyttämä nesterakkulan eli synovi­aa­li­kystan saattaa aiheuttaa hermopinteen painaessaan hermo­juurta[65].

Välilevyn repeämästä johtuva nikaman pääteruston ja luuaineksen tulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välilevyn repeämä saattaa johtaa krooniseen selkäsärkyyn etenkin silloin, jos sitä seuraava matala-asteinen infektio etenee välilevyn ylä- ja alapuolisten selkänikamien rustoista päätelevyä pitkin luuytimeen asti aiheuttaen luuaineeseen tulehduksellisen Modic-muutoksen. Modic-muutoksia on kuitenkin havaittu esiintyvän myös kivuttomilla henkilöillä[66] ja selkäkivun ja Modic-muutosten välisestä yhteydestä tehtyjen tutkimusten tuloksissa on ollut paljon heittelyä[36]. Tämä saattaa johtua siitä, että geneettisten tekijöiden on havaittu olevan yhteydessä Modic-muutosten aiheuttamaan kipuun. Geneettiset tekijät kyettiin kuitenkin vakioimaan vuonna 2019 julkaistussa palkitussa kaksosilla tehdyssä tutkimuksessa, jossa havaittiin ykköstyypin Modic-muutoksen ja selkäkivun välinen vahva korrelaatio.[36]

Tulehdukselliset Modic-muutokset diagnosoidaan magneettikuvauksella, koska ne eivät näy röntgenkuvassa[52]. Ykköstyypin Modic-muutoksille on tyypillistä tulehdukseen ja turvotukseen liittyvä selkänikaman suurentunut nestepitoisuus, mikä näkyy T1-magneettikuvissa tavallista vaaleampana ja T2-magneettikuvissa tavallista tummempana alueena.Ykköstyypin muutokset korreloivat kakkos- ja kolmostyypin muutoksia vahvemmin kroonisen selkäkivun ja syvien kiputuntemusten kanssa. Kakkostyypin Modic-muutoksissa on havaittavissa keltaisen rasvapitoisen aineen kertymistä nikamaan. Modic 3 -tyypin muutokset ovat harvinaisempia eikä niitä ole tutkittu yhtä paljon kuin ykkös- ja kakkostyypiin muutoksia. Niiden on kuitenkin havaittu korreloivan röntgenkuvissa näkyvän kalkista muodostuvan skleroottisen plakin kanssa.[67]

Tulehduskipu saattaa johtua siitä, että tulehdus heikentää välilevyn aineenvaihduntaa, mikä johtaa turvotuksen aiheuttamaan kivuliaaseen paineeseen. Suurin osa välilevyn soluista on riippuvaisia niistä ravinteista, jotka kulkeutuvat sinne nikaman rustoisen päätelevyn kautta. Loput ravinteet kulkeutuvat välilevyyn sen sidekudossyisessä ulkokehässä olevien verisuonten kautta, joita pitkin välilevyyn kulkeutuu myös happea. Ikääntymisen aiheuttamat luontaiset nikaman rappeumamuutokset lisäävät välilevyperäisen kivun riskiä, mutta eivät johda siihen automaattisesti[68].

Vuonna 2015 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan välilevyn pullotus ja pienet pullistumat ovat yleisiä 21-vuotiailla suomalaisilla ja vaikeammista selkäkivuista kärsivillä oli niitä tavallista enemmän[69].

Välilevy saattaa revetä, jos pitkäaikainen yhtäjaksoinen kuormituksesta aiheutuva paine puristaa välilevystä nesteet pois, koska välilevy menettää tällöin kimmoisuutensa. Tällaisessa tilanteessa välilevyn iskun- ja tärinänkesto heikkenee, jolloin siihen syntyy helpommin halkeamia. Halkeamasta ulos työntyvä massa aiheuttaa painetta välilevyn uloimmassa kolmanneksessa sijaitseviin tuntohermoihin, mikä aiheuttaa kipuaistimusta.[38]

Modic-muutokset diagnosoidaan magneettikuvan avulla[70][71], mutta niihin ei ole vielä kehitetty parantavaa hoitoa[36]. On kuitenkin havaittu, että potilaat, joiden selkänikaman ytimestä löytyy suuria ykköstyypin Modic-muutoksia tai laajoja tyypin 1, 2 tai 3 Modic-muutoksia eivät hyödy liikunnasta vaan levosta[71].

Välilevyn kuivuminen ja madaltuminen (välilevyrappeuma)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välilevyrappeumassa selän välilevyt kuivuvat ja madaltuvat, jolloin nikamat lähenevät toisiaan[72]. Tyynymäisen välilevyn madaltuminen johtuu siitä, että se litistyy ja muuttuu tiiviiksi. Välilevyn madaltuminen vähentää sitä ympäröivän nikamaparin liikkuvuutta ja välilevyn joustavuutta, mikä heikentää välilevyn kykyä suojata nikamia vaurioilta ja iskuilta. Tämä lisää nikamien välisten nivelten ja lihasten kuormitusta[73] Selässä kulkevat hermot saattavat lisäksi joutua puristuksiin välilevyn madaltumisen vuoksi[61].

Selkärangan rappeutuminen etenee vaiheittan. Aluksi esiintyy selän toimintahäiriöitä, rasittumistaipumusta ja eräiden liikkeiden ja asentojen provosoimaa kipeytymistä. Oireet helpottavat yleensä viimeistään vanhuudessa selän jäykistyessä nikamien yhteensulautumisen vuoksi.[3]

Välilevyn madaltumisen myötä myös muut rakenteet altistuvat liialliselle kuormitukselle. Esimerkiksi fasettinivelille jakautuva paine kasvaa altistaen niitä ennenaikaiselle kulumiselle. Välilevyn madaltuminen aiheuttaa myös selkäydinkanavaa suojaavien flavum-nivelsiteiden eli -ligamenttien löystymistä, mikä saattaa johtaa niiden paksuuntumiseen eli hypertrofiaan ja elastisuuden vähenemiseen. Elastisuuden katoaminen voi pullistaa nivelsiteen selkäydinkanavaan, jolloin syntyy selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi.[6] Välilevyrappeuma lisää myös nikamasiirtymän riskiä[73].

Vuonna 2015 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan yli puolella suomalaisista 21-vuotiaista esiintyy välilevyrappeumaa. Rappeumalöydös oli yleisempi selkäkivusta kärsivillä, mutta kaikilla rappeumamuutoksia omaavilla ei kuitenkaan esiintynyt selkäkipua. Liikuntaa harrastavien ryhmällä esiintyi keskimäärin yhtä paljon välilevyrappeumaa kuin liikuntaa harrastamattomilla. Tupakoivilla tai keskivartalolihavilla miehillä esiintyi tavallista enemmän välilevyrappeumaa, mutta naisilla tällaista korrelaatioita ei havaittu.[74]

Nikamien reunoihin kehittyvät luupiikit estävät osaltaan yliliikkuvuutta, mutta luun liikakasvu voi myös ahtauttaa selkäydinkanavaa aiheuttaen pitkäkestoisia hermojuurioireita[73].

Selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi) ja iskias-oire[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi on selkäydinkanavan hermorakenteiden puristustila. Ahtauma voi sijaita keskeisessä selkäydinkanavassa tai yksittäisen hermojuuren alueella. Selkäydinkanavan ahtauma sijaitsee yleensä kaula- tai lannerangan alueella ja aiheutuu useimmiten kulumamuutoksista. Ahtauman tyypilliset oireet ovat alaselästä jalkaan tai jalkoihin säteilevä laaja-alainen kipu sekä jalkojen puutuminen tai pistely.[75]

Selkäydinkanavan ahtauma voi aiheuttaa myös samanlaisen katkokävelyoireen kuin valtimonkovettumatauti. Kävely aiheuttaa tällöin kipua tai voimattomuutta jaloissa. Kaularangan alueen ahtauma aheuttaa yläraajaan säteilevää kipua, yläraajan puutumista ja käden näppäryyden heikkenemistä. Oireet kehittyvät tyypillisesti hitaasti. Niiden vaikeusaste vaihtelee usein, mutta ne voivat myös pahentua vuosien saatossa. Selkläydinkanavan ahtauma diagnosoidaan yleensä magneettikuvauksen avulla.[76]

Vajaat 10 prosenttia selkäkiputapauksista johtuu lonkka- eli iskias-hermojuureen kohdistuvasta paineesta. Paineen aiheuttajana on useimmiten välilevytyrä, joka saattaa puristaa selkäydinhermoa tai selkäytimen jatketta ahtauttaen juurikanavaa, mikä saattaa johtaa iskiaskipuun.[6]

Noin 40 prosenttia suomalaisista kärsii iskias-kivusta jossain elämänsä vaiheessa. Suurin riski saada iskias-kipua on 40–55-vuotiaana. Iskias-särky voi kroonistua, jos tyrä vaurioittaa hermojuurta.[77]

Akuutissa vaiheessa kannattaa välttää selän liiallista kuormittamista ja rasittamista. Selän kuormittamista tai pitkää istumista vaativaa liikuntaa voi lisätä rauhallisesti hermokivun helpottuessa.[78]

Iskiaksen paraneminen on yksilöl­listä. Iskias-oire rauhoittuu useimmiten 1–3 kuukaudessa. Pullistuma kuivuu tällöin pois, mikä johtaa hermo­pintreen helpottamiseen ja tulehduksen rauhoittumiseen. Osa iskias-potilaista hyötyy kevyestä vetohoidosta. Leikkauksesta on hyötyä, jos pullistuma ei parane itsestään tai se aiheuttaa esimerkiksi merkittävän halvausoireen[79]

Selän yliliikkuvuus ja nikamasiirtymät (spondylo- ja retro-olisteesi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nivelsiteiden liiasta väljyydestä[80] johtuva selän nivelen tai nivelten yliliikkuvuus eli epästabiilius tai hypermobiliteetti johtaa selkärangan haitallisen laajaan liikerataan. Yliliikkuvat nikamat saattavat siirtyä eli liukua liiaksi eteen- tai taaksepäin (Spondylo- ja retro-olisteesi). Ensin mainittu tapahtuu tyypillisesti kumartuessa ja viimeksimainittu seistessä tai pidettäessä lannerankaa notkolla.[29]

Selkänikaman vähäinenkin liukuminen taaksepäin aiheuttaa painon ajoittaista siirtymistä fasettinivelen takaosalle, jolloin välilevy pullistuu taaksepäin. Liikesegmentin alemman nikaman ylempi nivelhaarake liukuu samalla kohti lateraalista juurikanavaa, mikä saattaa ärsyttää hermojuurta aiheuttaen säteilytuntemuksiasia.[3]

Yliliikkuvuus on tavallista yleisempää lapsilla ja nuorilla naisilla[81]. Yli puolella toistuvista alaselän vaivoista pitkään kärsineillä esiintyy sairauden oireettoman vaiheen aikana otetuissa taivutuskuvassa näkyviä nikamasiirtymiä. Nikamaliukumat korreloivat vahvasti myös alaraajaan säteilevän kivun kanssa, vaikka hyvin harvalta löytyy neurologisessa tutkimuksessa havaittavissa oleva selvä puutosoire. Toisaalta joka viides selkä, jossa on havaittavissa liukumalöydös on tai on muuttunut oireettomaksi.[3]

Yliliikkuvuus voi johtua sairaudesta tai yksitoikkoisen liikkeen liiallisesta toistamisesta[82]. Myös traumat kuten kaatuminen saattaa venyttää nivelsiteitä[80]. Yliliikkuvuus voi johtua myös lähinnä kollageenista muodostuneiden nivelsiteiden tai muun sidekudoksen perinnöllisestä löysyydestä. Raja tarkemmin määriteltyihin sidekudoksen periytyviin tauteihin, kuten Ehlers-Danlosin oireyhtymään, ei ole välttämättä selväpiirteinen.[81]

Nikamaliukuma voi aiheuttaa nikamavälin liikehäiriön[3]. Nivelten yliliikkuvuus lisää myös nuorella iällä alkavan nivelrikon riskiä[83].

Yliliikkuvuus aiheutuu tyypillisesti degeneratiivisesta nikamasiirtymästä, jonka on voitu osoittaa etenevän jopa 2 millimetriä vuodessa. Degeneratiivista nikamasiirtymää edeltää välilevyn rappeutuminen ja nikaman pitkäaikainen segmentaalinen yliliikkuvuus, joka johtaa nikaman alempaan nivelhaarakkeeseen syntyviin pieniin puristusmurtumiin.[29]

Alun toimintahäiriövaiheessa rangan toiminta on häiriintynyt vamman seurauksena, jolloin potilaalla esiintyy usein toistuvia lyhytkestoisia alaselän kiputiloja. Yliliikkuvuusvaiheessa välilevy ja fasettinivelet ovat rappeutuneet niin paljon, etteivät ne tue rankaa enää riittävästi. Tämä johtaa nivelsiteiden löystymiseen. Yliliikkuvuusvaiheen selkäkivut esiintyvät usein rasituksen yhteydessä, ja etenkin taivutus- ja kiertoliikkeiden yhteydessä. Myöhäisvaiheessa nikamankorpusten ja fasettinivelten luupiikit heikentävät pikkunivelten liikkuvuutta usein yhdessä välilevyn madaltuman kanssa, jolloin esiintyy selän liikkeiden jäykkyytttä ja usein myös jäytävää särkyä.[29] Välilevyt muuttuvat viimeisessä eli stabiloitumisvaiheessa niin kuiviksi ja tiiviiksi, että nikamat sementoituvat toisiinsa, jolloin selkään ilmaantuu niin sanottua vanhuudenjäykkyyttä.[73]

Degeneratiiviseen nikamasiirtymään liittyy melkein aina myös rangan kiertoliikkeessä ilmenevää epävakautta. Yliliikkuvuuteen liittyvän puristuksen aikaansaama ylikuormitus voi johtaa myös nikaman rustoisen päätelevyn ja välilevyn mikroverenkierron ja nosiseptoreiden toimintahäiriöihin.[29]

Jos lannerangan leikkauksessa poistetaan yksi tai useampi rankaa tukeva rakenne, leikkauksen seurauksena saattaa kehittyä toissijainen degeneratiivinen yliliikkuvuus[29].

Yliliikkuvuudesta aiheutuva kipu saattaa jatkua vuosia, ja oireet ovat voivat vaihdella lievistä vakaviin kipujaksoihin. Monesti kipua esiintyy molemmin puolin selkää toisen puolen olleessa kuitenkin yleensä kivuliaampi. Lievempää kipua voi levitä myös nivusten sekä alaraajojen alueelle. Kipukohta on usein kosketusarka, ja käsittely pahentaa kipua. Taivutukset nostot ja työnnöt pahentavat yleensä kipua, kun taas lepo lievittää sitä. Myös perinteiset vatsalihas- ja selkälihasliikkeet saattavat kipeyttää selän. On myös mahdollista, että kipu helpottuu liikkuessa, ja staattiset asennot pahentavat sitä. Yliliikkuvuus aiheuttaa myös iltaa kohti hellittävää aamujäykkyyttä sekä lantion ja selän liikkeiden häiriytymistä kuormituksen aikana.[29]

Yliliikkuvuuteen liittyy usein tunnustelemalla havaittava tai jopa silmin nähtävä lannerangan hyllymuodostuma, joka johtuu siitä, että nikaman irronneessa tukikaaressa oleva okahaarake pysyy paikallaan ylepien lannenikamisen siirtyessä rivissä eteenpäin. Kipu provosoituu yleensä jos ojennettuun alaselkään kohdistetaan pientä vetorasitusta (PLE-testi).[29]

Nikamaliukumien aiheuttamia kipuoireita voidaan hoitaa voimistamalla nikamavälien liikettä ohjaavia mediaalisia selkälihaksia[3].

Nikamakaaren rasitusmurtuma (spondylolyysi) ja spondylolisteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikamakaaren höllentymä eli spondylolyysi tarkoittaa nikamakaaren rasitusmurtumaa. Hoitamattomana ja molemminpuoleisena se voi johtaa pahimmillaan spondylolisteesiin. Siinä nikama on siirtynyt sivusuunnassa suhteessa alempaan nikamaan tai SI-niveleen. Spondylolisteesi voi sijaita yhdellä tai molemmilla puolilla. Nikamasiirtymä voi pahentuessaan alkaa painamaan hermoa ja aiheuttaa säteilyoireita.[16]

Nikamakaaren rasitusmurtuma aiheutuu tyypillisesti mekaanisen ja toistuvan nikamakaarten alueeseen kohdistuvan stressin aiheuttamista selän takarakenteiden mikrovammoista[84]. Se saa alkunsa helposti etenkin liikkeistä, joissa rangan ojennus ja kierto rasittavat nikamakaaria.[85]

Nikamakaaren höllentymä sijaitsee yleensä lannerangan alimmassa tai toiseksi alimassa nikamassa[85]. Niitä esiintyy jo 6-vuotiailla, mutta suurin osa niistä on oireettomia.[16] Nikamasiirtymän esiintyvyys on kouluiässä 4-5 prosenttia ja aikuisiällä 6 prosenttia. Se voi johtua esimerkiksi rajuista leikeistä ja pitkäaikaisesta istumisesta lordoottisessa asennossa. Nikamasiirtymää esiintyy miehillä hiukan naisia useammin, mutta naisten keskuudessa esiintyy enemmän vakava-asteisia siirtymiä.[29] Nikamasiirtymää tavataan etenkin voimistelijoilla, painonnostajilla ja jääkiekkoilijoilla.[84]

Liikuntaharrastuksen yhteydessä syntynyt rasitusmurtuma oireilee tyypillisesti lievänä kipuna, joka pahenee erityisesti selkää taaksepäin taivutettaessa. Kipu ilmaantuu harjoittelun aikana tai sen jälkeen. Myöhemmin selkä saattaa kipeytyä jo harjoittelun aikana ja lopulta kipua on myös levossa.[85]

Murtuma syntyy sen jälkeen, kun luun aineenvaihdunta on heikentynyt. Magneettikuvasta havaitaan jo alkavat rasitusmurtumat eli löydös saadaan jo siinä vaiheessa, jossa varsinaista murtumaa ei ole ehtinyt vielä kehittyä, mutta nikaman takakaaressa on havaittavissa luun aineenvaihdunnan heikentymisestä kielivää turvotusta.[85] Sen sijaan röntgenkuvien avulla havaitaan vain noin joka kolmas rasitusmurtuma[16].

Suhteellinen lepo on hoidossa hyvin tärkeää ja kivuliaita aktiviteetteja vältettävä. Lähialueen lihaksistoa on vahvistettava ja mahdollista lordoottista asentoa vähennettävä kunnes saavutetaan kivuttomuus.[16] Tuore rasitusmurtuma voi parantua, jos nikamakaarta kuormittavaa liikuntaa rajoitetaan. Myös tukiliiviä voidaan käyttää. Jos nikamahöltymä ei parane, se etenee nikamasiirtymäksi eli spondylolisteesiksi. Vaikea nikamasiirtymä, johon liittyy hankalaa selän tai alaraajojen kipua, saatetaan hoitaa luudutusleikkauksella.[84]

Murtuman esiasteen paraneminen kestää noin kolme kuukautta. Murtumien paranemisennuste on huonompi, ja niiden mahdollinen paraneminen kestää 6-12 kuukautta.[85]

Risti-suoliluunivelen toimintahäiriö (SI-nivelen lukko)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risti-suoliluunivelen (SI-nivel) toimintahäiriö selittää eräiden arvioiden mukaan jopa 30 % epäspesifeistä selkä- ja lantio-oireista[86]. SI-nivelen kipu johtuu usein siitä, että yliliikuva SI-nivel on lukkiutunut virheasentoon. Kyseisen nivelen tehtävänä on vaimentaa iskuja, lieventää lantioon kohdistuvaa rasitusta sekä jakaa kuormitusta alaselän ja jalkojen välillä. SI-nivelen yliliikkuvuus on yleisempää naisilla, koska esimerkiksi hormonitasojen luontainen vaihtelu voi aiheuttaa jopa 30 prosentin vaihtelun SI-nivelen liikkuvuuteen[87]. On todennäköistä, että SI-nivelen toimintahäiriöön liittyy myös faskian eli lihaskalvojärjestelmän ongelmia[88].

SI-niveliin liittyvä kipu on useimmiten liikkeeseen liittyvää kipua paikallisesti SI-nivelen kohdalla, mutta voi myös säteillä pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. Kipu pahenee yleensä, kun oireilevalle puolelle kohdistuu enemmän kuormitusta, minkä takia kävely ja juoksu pahentavat usein oireita.[89] SI-nivelen ongelmat saattavat aiheuttaa kipua myös hartioissa ja olkapäässä[90].

SI-nivelen toimintahäiriö saattaa oireilla myös ainoastaan lapaluiden välissä tai lonkan ulkosyrjällä. Se johtaa yleensä myös lantion kallistumaan tai kiertymään, jotka aiheuttavat jalkojen toiminnallisen pituuseron.[91]

SI-nivelen virheasento aiheuttaa tyypillisesti eniten kipua heti nivelen lukkiutumisen jälkeen. Ajan mittaan keho alkaa kompensoida nivelen virheellista asentoa muilla muutoksilla, jotka voivat aiheuttaa kipua muualle selkärankaan.[87]

SI-nivelen toimintahäiriön hoitona on nivelen toiminnan normalisointi manipulaatio- tai mobilisaatihoidolla. Manipulaatiossa ylitetään nivelen fysiologinen liikelaajuus yksittäisellä voimaimpulssilla, kun taas mobilisaatio perustuu niveleen kohdistettavaan tasaiseen voimaan ilman että nivelen fysiologinen liikelaajuus ylittyy. Lihaskalvot palautuvat hoidon jälkeen normaalitilaan muutaman vuorokauden kuluessa, mikä lievittää oireita. SI-nivelten toimintahäiriössä on lisäksi syytä harjoittaa säännöllisesti keskivartalon ja lantion alueen lihaksistoa sekä välttää pitkään jatkuvia staattisia asentoja kuten istumista. SI-potilaat hyötyvät yleensä myös lihaskalvojen ja muiden pehmytkudosten manuaalisesta käsittelystä. Jos kipu tuntuu itse nivelessä, voidaan kokeilla myös kortisoni-puuduteruisketta.[92]

SI-nivelperäinen kipu tunnistetaan usein huonosti, minkä vuoksi potilaat saattavat kärsvät usein jopa 10–15 vuotta selitystä vaille jäävistä oireista[91].

Kaari- eli fasettinivelen lukko (fasettioireyhtymä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisessa selkänikamavälissä on fasettinivel, jonka keskellä on okahaarake. Fasettinivelessä on neljä nikamien liikkeitä ohjaavaa nivelpintaa, jotka eivät toimi oikein, jos nivel lukkiutuu virheelliseen asentoon. Fasettilukko ärsyttää ympäröivää kudosta, jolloin se tulehtuu ja kipeytyy[93]. Fasettilukkoa ympäröivät lihakset saattavat lisäksi mennä kramppiin, jolloin selän kierto- ja muut liikkeet vaikeutuvat.

Fasettilukon syynä voi olla taakan nostaminen epäergonomisesti, liian staattinen työasento, yksipuolisesti kuormittava työ tai liikunta taikka liikunnan puute. Fasettilukko voi tulla periaatteessa kenelle tahansa[94], mutta fasettinivelen nivelsiteen löysyys lisää fasettilukon muodostumisriskiä[80] ja nivelsiteet löystyvät naisilla miehiä helpommin hormonaalisista syistä[87].

Kaari- eli fasettinivelen nivelrikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisessa selkänikamavälissä on fasettinivel, jonka keskellä on okahaarake. Fasettinivelessä on neljä nikamien liikkeitä ohjaavaa nivelpintaa.[95]. Fasettinivelessä tai -nivelissä esiintyy usein nivelrikkoa eli artroosia. Nivelrikko johtuu nivelen pinnalla olevan nivelruston kroonisen tulehduksen aiheuttamasta nivelen hermopäätteet paljastavasta rappeutumisesta.[96] Nivelrikolle on tunnusomaista, että kipu pahenee rasituksessa ja että nivelen pinnalle syntyy luupiikkejä taudin edetessä[83]. Vaikeammassa vaiheessa voi esiintyä myös leposärkyä[97].

Itse rustossa ei ole kipuhermopäätteitä, joten nivelrikkoon liittyvä kipu johtuu ensisijaisesti ruston rappeutumisen aiheuttavasta nivelkalvon tulehduksesta[96] sekä nivelkalvon, nivelkapselin, luun, lihasten ja nivelsiteiden kudosvaurioihin liittyvästä hermopäätteiden ärsytyksestä.[98] Nivelpussin nivelvoidetta tuottavan nivelkalvon tulehdus ohentaa rustoa, ja nivelruston alapuoliseen luuhun tulee onteloita ja sen reunaosiin alkaa muodostua liikakasvua eli luupiikkejä. Tällöin nivelkapseli paksuuntuu ja niveleen kiinnittyvä lihas surkastuu.[99] Lisäksi nivelnesteen hyaluronihapon määrää vähenee ja laatu heikkenee[100], mikä heikentää sen rustoa ja niveltä suojaavia ominaisuuksia. Nivelnesteen ja -ruston tulehdustekijöiden määrä lisääntyy, jolloin proteoglykaanien ja kollageenisäikeiden hajoaminen kiihtyy.[99]

Myös ruston alainen luu, nivelkalvo ja jopa niveliä ympäröivät lihakset rappeutuvat nivelrikon edetessä. Sileä ja liukas nivelrusto muuttuu rappeutuessaan karheaksi ja hilseileväksi, jopa kuoppaiseksi, mikä lisää entisestään sen tulehdustaipumusta. Hermopäätteet paljastuvat yhä pahemmin, jolloin kipua esiintyy yhä enemmän, ja nivelestä saattaa ruveta kuulumaan rasahtelua ja rutinaa[101]. Fasettinivelen nivelrikko saattaa ahtauttaa myös selkäytimestä tulevien hermojen luisia aukkoja, mistä seuraa jalkoihin säteilevää selkäkipua[96].

Nivelrikon aiheuttamat vauriot etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa[99]. Vamman aiheuttama nivelrikko saattaa kehittyä vasta 15–20 vuoden kuluttua[102]. Tauti saattaa edetä myös aaltomaisesti, jolloin tulehdus menee välillä remissioon[103] eli sen aktiivisuus sammuu.

Nivelrikko iskee sitä varmemmin ja vakavammin, mitä useampia riskitekijöitä potilaalla on. Suurimpia riskitekijöitä ovat ikääntyminen, nivelvammat kuten nivelsidevauriot, nivelruston rakennemolekyylien geenivirheet sekä raskas ruumiillinen työ[104]. Nivelten yliliikkuvuus lisää nuorella iällä alkavan nivelrikon riskiä etenkin, jos siihen yhdistyy työ, johon sisältyy paljon tärinää tai huonoja asentoja[83].

Nivelrikkoa edeltää yleensä lievä niveltulehdus, joka johtaa osalla potilaista nivelrikkoon. Lievä niveltulehdus voi kehittyä myös joksikin muuksi reumasairaudeksi. Niveltulehduksen tunnistaa siitä, että nivel on arka ja "pehmeästi turvonnut". Jos potilas saa jo lievässä tulehdusvaiheessa kortisonipistoksen tulehtuneeseen niveleen, nivelrikon etenemistä voidaan saada hidastettua ja joskus se saadaan jopa estettyä[83].

Selkänikamien ja niiden ympärystön tulehdukselliset tilat sekä rustovauriot diagnosoidaan magneettikuvan avulla[105].

Fasettinivelille ei tehdä yleensä nivelrikkoleikkauksia, mutta joskus niitä jäykistetään tai luupiikkejä hiotaan pois[83].

Faskiaperäinen selkäkipu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa pitkittyneistä selkäkivuista saattaa liittyä erään arvion mukaan lihaksia, niveliä, luita ja sisäelimiä ympäröivien faskioiden toimintaan. Faskiat muodostavat asentoja ylläpitävän sidekudosverkoston. Ihon alapuolisen pinnallisen faskiakerroksen, tiheään hermotetun syvän faskiakerroksen ja sen alla olevan lihasta ympäröivän faskian eli lihaskalvon pitäisi päästä liukumaan vapaasti toisiinsa nähden[106].

Kovan fyysisen rasituksen tai jatkuvan lihasjännityksen happamoittava vaikutus jähmettää faskiakerrosten välistä hyaluronihappoa, mikä häiritsee faskioiden liikkumista. Myös arpikudos, vammoihin liittyvät tulehdukset ja stressi tai matala-asteinen tulehdus voivat aiheuttaa lihaskalvojen hermopäätteiden ärtymisen. Tästä voi seurata paineen tunnetta, jäykkyyttä, kipuja tai liikerajoituksia.[106]

Faskiakudoksen toimintahäiriöt voivat myös muuttaa kehon liikemalleja ja niveleen kohdistuvaa kuormitusta johtaen rasitusvammoihin.[107]

Nikaman murtuma (kyfoosi eli kyttyräselkäisyys)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikaman murtuessa nikaman solmu luhistuu koko leveydeltään etureunastaan ja harvemmin takareunasta. Potilaan pituus lyhenee ja ryhti muuttuu kumaraksi.[108]

Nikaman murtuma on tyypillisesti ensimmäinen merkki osteoporoosista. Osteoporoosi etenee nopeiten nikamissa, koska nikaman solmuosa muodostuu lähes kokonaan pesusienimäisestä hohkaluusta, jonka seinämät osteoporoosi tuhoaa nopeammin kuin paksuseinäisen putkiluun. Nikaman kestävyys heikkenee osteoporoosin seurauksena murtuma-asteelle potilaan rakenteesta riippuen jo 50-60 vuoden iässä ja elintavoista riippuen jopa aiemminkin.[108]

Nikamamurtuma syntyy taakkaa nostaessa, matalalta pudotessa, tuoliin istahtaessa, horjahtaessa ja joskus ihan itsestäänkin. Kyse saattaa olla nikamamurtumasta, jos selkäkipu alkaa äkillisesti ilman syytä, ei helpotu muutamassa päivässä eikä säteile jalkoihin. Pituuden lyhenemä 3-4 cm on vahva nikaman murtuman oire. Nikaman murtuma kasvattaa uusien nikamamurtumien vaaran kaksinkertaiseksi ja muiden murtumien vaaran 2-3-kertaiseksi.[108]

Useamman nikaman murtuessa rintaontelo painuu kasaan muuttaen muotoaan ja rakennettaan niin, että keuhkojen ilmanvaihto eli tuuletus vaikeutuu. Tämä altistaa hengitystieinfektioille ja keuhkokuumeelle. Lisäksi alimmat kylkiluut alkavat usein painaa ja hiertää suoliluun harjannetta. Tällöin kaksi luuta hankaa toisiaan vasten ilman suojaavaa nivelrustoa, mikä aiheuttaa kovaakin kipua ja särkyä liikkuessa ja mahdollisesti jopa hengittäessä. Rintaontelo painaa myös vatsaa, mikä estää suolen liikkeitä ja normaalia toimintaa. Nikamamurtuman aiheuttava vaikea krooninen selkäkipu haittaa liikkumista, vaikeuttaa kumartumista, tuolista nousemista, portaissa liikkumista, kenkien jalkaan panemista ja kengännauhojen solmimista.[108]

Risti-suoliluunivelen tulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risti-suoliluunivelen (SI-nivelen) tulehdus eli sakroiliitti diagnosoidaan röntgenkuvan perusteella.[109]

Aksiaalinen spondyloartriitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aksiaalinen spondyloartriitti on selkärankareumaa lievempi tai edeltävä reumaattinen sairaus, joka ei näy röntgenkuvassa. Se voidaan diagnosoida, jos ristinivelen magneettikuvauksessa näkyy tulehduksellinen löydös.[109]

Reaktiivinen artriitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reaktiivinen artriitti on niveltulehdus, joka kehittyy muualla elimistössä olevan bakteeritulehduksen aikana tai jälkeen. Bakteeri käyttää tällöin nivelnestettä ravinnokseen, eikä sitä voida löytää viljelemällä, mutta ultraääni- tai magneettitutkimus auttaa varmistamaan diagnoosin tulehduksen akuutissa vaiheessa. Oireena on kipu, joka pahenee levossa. Reaktiivinen artriitti paranee yleensä itsestään, mutta kehittyy pienellä osalla potilaita selkärankareumaksi.[110]

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaudet lisäävät myöhemmällä iällä tapahtuvan nikamansiirtymän riskiä, joka on naisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä. Miltei jokaisella raskaana olevalla naisella esiintyy lisäksi ajoittain selkäsärkyä, joka on lähes puolella niin kovaa, että se haittaa normaalia elämää. Raskaudenaikaiset selkäkivut ovat yleensä pahimmillaan iltaisin rasituksen jälkeen, ja noin kolmasosalla kipu pahenee yöksi. Raskauteen liittyvä selkäkipu on yleensä pahimmillaan 30.–34. raskausviikoilla, ja heikkenee usein 35. viikon jälkeen.[111]

Raskauteen liittyvät hormonimuutokset relaksiinin, estrogeenin ja keltarauhasen tuotannossa muuttavat sidekudosta erityisesti kollageenin osalta, mikä löysyttää nivelligamentteja ja saattaa johtaa muun muassa risti-suoliluunivelen subluksaatioon eli osittaiseen sijoiltaan menoon.[111]. Relaksiini-hormonin aiheuttama nivelsiteiden löystyminen ja pehmeneminen raskauden aikana voi johtaa kipuja aiheuttavaan häpyliitoksen, lantiorenkaan ja SI-nivelten yliliikkuvuuteen[87]. Joskus Si-nivelen löysyys jää vaivaamaan vielä synnytyksen jälkeen.

Raskaudenaikaisille selkävaivoille altistavat tärkeimmät tekijät ovat aiemmat selkäkivut sekä työ, jossa esiintyy toistuvia nostamisia, etenkin silloin kun nostoihin liittyy selän kiertoliikkeitä sekä ilman riittäviä taukoja tehtävä fyysisesti yksitoikkoinen istumatyö.[111]

Luukato (osteoporoosi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukato eli osteoporoosi voi aiheuttaa keski- tai alaselän kipuja, ryhtimuutoksia,[11] ja selkänikamien murtumia sekä sel­kä­ni­ka­mien kasaan painumista. Jopa normaalit arkipäivän askareet saattavat aiheuttaa murtuman vakava-asteista osteoporoosia sairastavalle. Osteoporoosi on naisilla yleisempää kuin miehillä ja osteoporoosin riski kasvaa kiihtyvällä vauhdilla 40 ikävuoden jälkeen[12].

Luukadon haurastama selkänikama saattaa painua etuosasta kasaan, jolloin siitä tulee kiilanmuotoinen. Osteoporoottinen nikamamurtuma aiheuttaa kipua tyypillisesti liikkumisen ja asennonvaihdon aikana. Kipu rauhoittuu monella potilaalla noin kolmen kuukauden kuluessa, jos selän rasitusta vähennetään ja käytetään kipulääkitystä sekä apuvälineitä. Joskus tarvitaan jopa ulkoista selkätukea.[112]

Selkärangan toimintahäiriö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen ortopedi Manohar M. Panjabi julkaisi vuonna 1989 teorian, jonka mukaan mihin tahansa yksittäiseen selkärankaan kiinnittyvään lihakseen, jänteeseen, nivelsiteeseen tai edellisten toimintaa säätelevään hermoon kohdistuva luontainen kuluminen tai sairauden tai tapaturman aiheuttama vaurio saattaa haitata jonkin toisen tai joidenkin toisten lihasten, jänteiden tai hermojen toimintaa siinä määrin, että koko selkärangan koossapysymistä säätelevä järjestelmä häiriytyy kipua aiheuttavalla tavalla. Lisäksi Panjabi esitti, että keskushermostolla olisi kyky muuttaa tilapäisesti lihasten yhteistyötä tavalla, joka parantaisi selkärangan kykyä säilyttää vakautensa äärimmäisen kuormittavissa oloissa.[113]

Panjabi kehitti myös neutral zone -hypoteesin, jonka mukaan rangassa esiintyvään muutaman asteen liikerataan kuuluisi pieni nikamien välinen liukuliike, jonka suorittamista kipu saattaisi häiritä. Vammat, välilevyn kuluminen tai syvien lihasten heikkous saattaisi myös aiheuttaa kyseisen liikeradan liiallisen laajenemisen.[114]

Vuonna 2006 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan lievähköä ajoittaista alaselkäkipua potevat hyötyvät vuoden mittaisesta intensiivisestä alaselän optimaalisen asennon ylläpitoon tähtävästä valmennuksesta, mutta hyöty oli niin vähäistä ettei sillä ollut vaikutusta työkykyisyyteen[115].

Muita syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskitekijät ja ehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkärankaa voimakkaasti rasittava työ, selälle epämukavat työasennot tai koko ruumiiseen kohdistuva tärinä johtavat usein selkäkivun syntymiseen etenkin silloin, jos selälle epäedullista työtä tehdään monta vuotta, siihen sisältyy paljon yhtäjaksoista istumista, työntekijällä on ylipainoa tai hän on tupakoija, hänellä on selän kannalta huonot geenit tai häntä on kohdannut aiemmin jokin selkärankaa vaurioittava tapahtuma[117]. Etenkin keskivartalolihavuus on haitallista, koska vatsakkuus lisää fasetti- eli kaarinivelten kuormitusta[118].

Tupakointi lisää selkäkivun riskiä sen vuoksi, että nikotiini heikentää nikamasolmuihin menevien verisuonipunosten verenkiertoa[5]. Kohtuullinen liike ja liikunta ovat hyväksi selälle[119], mutta etenkin kiertoliikkeet ja kiertyneet työasennot sekä raskaiden kuormien kantaminen voivat aiheuttaa vääränlaista rasitusta[5].

Niveltulehdusten riski lisää immuunipuolustuksesta vastaava kudosantigeeni HLA-B27 yhdistettynä Yersinia-, Shigella-, Chlamydia-, Salmonella- tai Campyloryhmien bakteereille altistumiseen[120][121]. Ikääntyminen, epäedullinen perimä, nivelvammat ja niiden aiheuttama nivelen epävakaus, virheasennot sekä liian raskas liikunta ja työ, jossa niveliin kohdistuu raskasta kuormitusta kuten etukumaran työskentelyasennon aiheuttamia[122] kaari- eli fasettinivelten ääriasentoja ja hyvin raskaiden taakkojen nostamista lisäävät riskiä sairastua nivelrikkoon. Myös ylipaino altistaa nivelrikolle[123]. Toispuoleisesti fasettiniveliä, SI-niveltä ja alaraajaa kuormittavat työskentely- ja kantoasennot lisäävät selkäkivun riskiä[124].

Runsaan istumisen on havaittu aiheuttavan selkäkipuja erityisesti nuorilla tytöillä[5]. Eräät istuma-asennot lisäävät niin ikään selkäkivun riskiä. Esimerkiksi naisille aiemmin ohjeistettu epäsymmetrinen istuminen jalat ristissä kuormittaa muita asentoja enemmän lantion niveliä ja lihaksia[125]. Nykyiset suositukset toimistotuoleista ovat lisäksi ristiriidassa tutkimustuloksien kanssa. Vuonna 2006 valmistuneen kanadalais-skottilaisen tutkimuksen lopputulos viittaa siihen, että viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suosittama 90 asteen suora kulma selän ja reisien välillä[126] kuormittaa välilevyjä enemmän kuin eteen- tai taaksepäin nojaaminen. Välilevyjen kannalta riskittömin istuma-asento on nojata selkää voimakkaasti kallistettuun selkänojaan niin että selän ja reisien väliseksi kulmaksi tulee vähintään 135 astetta.[127][128] Eurooppalainen toimistotuolien standardi EN 1335 osat 1–3 edellyttää kuitenkin, että tuolissa istuvan henkilön lantiokulma on 90 astetta.

Stressi, riittämätön uni tai unen huono laatu lisäävät etenkin yli 40-vuotiaiden selkäkipuja[5].

Vahvat lihakset eivät estä yksinään selkävammojen ja kivun syntymistä, vaan niiden lisäksi tarvitaan alaselän asentoihin ja liikkeisiin liittyviä taitoja. Kun tiedostetaan lisäksi, millainen kuormitus on selälle haitallista, on mahdollista välttää selkävammoja ja alaselkäkipua sekä niiden uusiutumista. Ylikuormitusta voi ehkäistä taakan optimoinnilla, liikkeiden ja asentojen hallinnalla, kuormitusajan rajoittamisella ja riittävällä tauotuksella.[129] Ylikuormituksen ehkäisy saattaa myös edellyttää, että potilas oppii suorittamaan päivittäiset toimet kokonaan uudella tavalla. Esimerkiksi lannerangan pyöristämistä kuormituksen yhteydessä pitää oppia välttämään, koska se estää selän ojentajalihaksia suojaamasta alaselkän nivelsidevammoilta ja taaksepäin suuntautuvilta välilevyn pullistumilta.[130]

Selkäkivun hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodelepoa ei suositella selkävaivoista kärsivälle, vaan potilas voi jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan ja käyttää selkäänsä kohtuullisesti ja kivun sallimissa rajoissa. Ankara selkäkipu voi pakottaa selkävaivoista kärsivän kuitenkin joksikin ajaksi lepoon, mutta kannattaa lähteä liikkumaan heti kun kipu sallii. Liikkuminen voi tarkoittaa akuutissa selkäkivussa (kesto alle kuusi viikkoa) esimerkiksi toisesta huoneesta toiseen kävelyä ja muuta kotona puuhastelua. Myös kevyehköä työtä saattaa olla mahdollista jatkaa.[131]

Välilevyperäisen akuutin selkäkivun hoidossa voidaan käyttää myös niin sanottuja avaavia asentoja, jotka helpottavat hermoihin kohdistuvaa painetta.[40]

Kipujen sallimaa kevyttä liikuntaa suositellaan ankarimman kivun mentyä ohi. Liikunnalla on kipua puuduttavaa vaikutusta, koska se aktivoi selkäytimen takasarvessa sijaitsevia kipua estäviä hermoyhteyksiä[59].

Vartalolihasten voimia asteittain lisääviä harjoituksia voi ryhtyä tekemään parin viikon kuluttua ensimmäisestä käynnistä vastaanotolla. Selän hyvinvoinnille suotuisia liikuntalajeja ovat kävely ja sauvakävely, hiihto, vesivoimistelu, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja voimistelu sekä tanssi. Selkää voimistavat myös arki- ja hyötyliikunta. Rentoutusharjoitukset laukaisevat lihasjännityksiä ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa.

Työtä ja kotitöitä tehtäessä on etsittävä selkää kuormittamattomia asentoja. Oikeat nosto- ja istuma-asennot säästävät selkää. Selkää kannattaa lepuuttaa jo ennen kuin se alkaa oireilla esimerkiksi taukojumppaamalla.

Hyvän ryhdin saavuttaminen on tärkeää selkävaivojen hoidossa. Ryhti on hyvä, jos selkäranka on tasapainossa sivuilta ja takaa katsottuna, ja jos selkärangassa on luonnollinen kyfoosi ja lordoosi. Hyvä ryhti säilyy liikkuessa, istuessa ergonomisella tuolilla kuten satulatuolilla ja kaikissa asennoissa kuormittaen selkää mahdollisimman tasapuolisesti. Ryhtiä voidaan parantaa tekemällä sinnikkäästi ja pitkäkestoisesti yksilöllisesti määrättyjä lihasharjoituksia ja venytyksiä.

Kroonisen selkäkivun tavanomainen hoito, kuten tulehduskipulääkkeet ja fysioterapia, on yleensä varsin tehotonta. Akupunktio ja akupisteiden painelu ovat selvästi tavanomaisia hoitoja tehokkaampaa, ja niillä hoidetut potilaat ovat muita paremmassa kunnossa vielä vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta. Vaikka akupunktio on osoittautunut tehokaammaksi hoidoksi, senkin merkittävä ja pitkäkestoinen teho rajoittuu reiluun kymmeneen prosenttiin potilaista.[132]

Lääkäri määrää potilaalle yleensä kipulääkitystä käytettäväksi jaksoittain potilaan kivun laadun ja rytmin mukaan. Kipulääkkeinä voidaan kivun voimakkuuden mukaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja lievän opioidin yhdistelmävalmistetta. Myös lihasrelaksantteja saatetaan määrätä.[131]

Manipulaatiohoito saattaa lyhentää kivun kestoa, ja sitä voidaan eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan harkita lisähoitona akuutissa alaselkäkivussa. Manipulaatiohoidon tulee olla asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön antamaa (esimerkiksi manuaalisen koulutuksen saanut lääkäri, naprapaatti D.N./AMK, OMT-fysioterapeutti tai laillistettu kiropraktikko (D.C.). [133]

Jos kiputila jatkuu vielä kuuden viikon päästä sen alkamisesta, puhutaan subakuutista kivusta. Moniammatillinen kuntoutus subakuutissa selkäkivussa auttaa potilasta palaamaan aiemmin työhön, lyhentää sairauspoissaoloa ja lievittää koettua haittaa. Moniammatillinen hoito toteutetaan usein pääosin perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa erikoissairaanhoitoa konsultoiden. Kuntoutukseen voi sisältyä työpaikkakäynti ja työhön kohdistettuja toimenpiteitä, kuten ergonomisten olosuhteiden parantamista.

Tässä vaiheessa potilas hyötyy fysioterapeutin toimintakykymittauksista sekä ohjaus- ja neuvontapalveluista (ergonomia, rentoutus, selkäkoulu). Pitkittyvässä selkäkivussa suositellaan asteittain tehostuvia fysioterapeutin ohjaamia lihas- ja yleiskuntoa kohottavia harjoituksia, jolloin potilaan seuranta on tärkeää. Harjoitteluohjelman tulee olla potilaalle räätälöity ja alussa se tulee toteuttaa ohjattuna. Sen on sisällettävä lihasvoimaa lisääviä harjoituksia, venytyksiä ja yleiskunnon kohentamiseen tähtäävää harjoittelua. Selkäkipuisen oma harjoitteluhalukkuus on tärkeää, ja siksi onkin valittava itselle mieluisia lajeja.lähde?

Selkäkivun hoidossa kipu pyritään saamaan hallintaan mahdollisimman pian, jottei se kroonistu. Esimerkiksi työterveyshuoltojen järjestämiä selkäkouluja ja –kursseja suositellaan niille potilaille, joilla on toistuvaa tai kroonista eli yli 12 viikkoa kestävää selkäkipua. Kroonisen selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat suositukset kuin subakuutin vaiheen kohdalla. Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoimaharjoituksilla sekä yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla on myönteisiä vaikutuksia kroonisen selkäpotilaiden oireisiin ja toimintakykyyn.[131]

Leikkaushoitoa on joskus tarpeen esimerkiksi välilevytyrän hoidossa[5]. Leikkauksessa vähennetään selkäytimeen kohdistuvaa painetta poistamalla vaurioituneesta kohdasta ylimääräistä välilevyainesta ja verihyytymiä[134]

Apuvälineitä selkävaivoista kärsivälle:

  • Hyvät kengät vaimentavat selkään kohdistuvia iskuja.
  • Tukiliivin kipuja lievittävästä vaikuttavuudesta selkäkivussa on vain niukkaa näyttöä.
  • Selkälauta saattaa auttaa selän kiputiloihin, mutta asiasta ei vielä löydy tutkimustietoa.
  • Erilaisista alaselkätuotteista kuten tyynyistä voi olla hyötyä jokapäiväisessä elämässä (esimerkiksi lannetukirullat, liiketehostimet ja selkätuet).
  • Istumatyötä tekevälle ergonmoninen satulatuoli ja korkeussäädettävä työpöytä mahdollistavat selkäterveyden kannalta haitattoman työympäristön[135]
  • Roskapihdeillä voi poimia ja siirtää monenlaisia esineitä kuormittamatta selkää.

Akupunktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akupunktio ja jopa akupisteisiin annettu ”hammastikkuhoito” ovat antaneet tavanomaisia keinoja paremmat tulokset selkäkivun hoidossa.[136]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noidannuoli

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakanen, Olli: Luuntiheys lannerangan välilevytyrän ennustekijänä. Opinnäytetyö. Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen koulutusohjelma, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.4.2020).
  • Oja, Emma & Räsänen, Meri: Lannerangan uusiutuvien välilevypullistumien riskitekijät systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Naprapatian koulutusohjelma, 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.4.2020).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teddi Dineley Johnson: Back to basics: Protecting your back from pain, injury. The Nation's Health, 1.9.2011, nro 7, s. 36–36. ISSN 0028-0496. Artikkelin verkkoversio. en
  2. Low Back Pain among Textile Workers. https://www.researchgate.net/publication/26416011_Low_Back_Pain_among_Textile_Workers/link/00b49530580c3423c2000000/download
  3. a b c d e f g Lanneselän nikamavälien liikehäiriöt ja selkälihaksien poikkeavat EMG-löydökset toistuvissa selkävaivoissa www.duodecimlehti.fi. Viitattu 1.5.2020.
  4. Suni, Jaana & Rinne, Marjo & Natri, Antero & Pasanen, Matti & Parkkari, Jari & Alaranta, Hannu: Control of the Lumbar Neutral Zone Decreases Low Back Pain and Improves Self-Evaluated Work Ability. Spine, 2006, 31. vsk, nro 18, s. E611–E620. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.4.2020. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i Selkäkipu lamaa yllättäen. Varpu Pitkänen, Turun Sanomat 10.10.2011. Viitattu 8.2.2020.
  6. a b c d e Hakanen, Olli, 2012, s. 4–5.
  7. a b Antti Malmivaara: Alaselkäkipu YKT 3.10.2004, Lääkärin CD
  8. Näin suomi sairasti 2017 – Pisimpiä sairauspoissaoloja onnistuttu vähentämään Terveystalo. 28.2.2018. Viitattu 2.4.2020.
  9. Palveluvalikoimaneuvoston perustelumuistio – Biopsykososiaalinen kuntoutus pitkittyvässä tai toistuvassa selkäkivussa Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko). 2017. Viitattu 2.4.2020.
  10. FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia - Tilastokuviot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 2019. Viitattu 2.4.2020.
  11. a b Lonkkamurtuma, Käypä hoito -suositus 10.6.2011. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 8.12.2012.
  12. a b Aatela, Eija: Älä anna luun murtua Oma Aika -lehti. 3/2013. Viitattu 2.4.2020.
  13. Hakanen, Olli, 2012, s. 7.
  14. Liitetaulukko 5. Asuntokanta ja varusteet 1960–2018 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2020.
  15. Epidemiology of low back pain: A literature review. 2019. http://www.kheljournal.com/archives/2019/vol6issue3/PartD/6-3-24-123.pdf
  16. a b c d e Laakso, Hanna: Rangan rasitusmurtuma nuorella urheilijalla Naprapaattilaakso.fi. Viitattu 31.3.2020.
  17. Epidemiology of low back pain: A literature review. 2019. http://www.kheljournal.com/archives/2019/vol6issue3/PartD/6-3-24-123.pdf
  18. Teddi Dineley Johnson: Back to basics: Protecting your back from pain, injury. The Nation's Health, 1.9.2011, nro 7, s. 36–36. ISSN 0028-0496. Artikkelin verkkoversio. en
  19. Teddi Dineley Johnson: Back to basics: Protecting your back from pain, injury. The Nation's Health, 1.9.2011, nro 7, s. 36–36. ISSN 0028-0496. Artikkelin verkkoversio. en
  20. UKK-instituutti: Oireet ja vammat: selkä – TULE-liikunnan ABC. Opetuskokonaisuus liikunnanohjaajien ja liikuntaneuvojien peruskoulutukseen tule-liikunta.fi. Viitattu 30.4.2020.
  21. a b Alaselän vammamekanismit. Jaana Suni. UKK-instituutti. http://tule-liikunta.fi/wp-content/uploads/TULE-ABC-alaselan-vammamekanismit.pdf
  22. Yli 170 kuntosalia tutkittiin – selälle vaarallisia laitteita useilla saleilla Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2020.
  23. Teddi Dineley Johnson: Back to basics: Protecting your back from pain, injury. The Nation's Health, 1.9.2011, nro 7, s. 36–36. ISSN 0028-0496. Artikkelin verkkoversio. en
  24. Miten erotan välilevyn pullistuman ja tavallisen selkäkivun? Askel Terveyteen. 9.8.2016. Viitattu 25.3.2020.
  25. Useat nuoret aikuiset kärsivät välilevyrappeumista Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 30.4.2020.
  26. a b c Hakanen, Olli, 2012, s. 6.
  27. Hakanen, Olli, 2012, s. ?lähde tarkemmin?
  28. Hakanen, Olli, 2012, s. ?lähde tarkemmin?
  29. a b c d e f g h i j Seppänen, Sami & Savela, Eero: Spinalmouse lannerangan instabiliteetintoteamisessa Opinäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2008. Viitattu 2.4.2020.
  30. Selkäydinkanavan ahtauma Orton. Viitattu 23.4.2020.
  31. Nuorten selät huonossa kunnossa: yli puolella 21-vuotiaista välilevyrappeumaa Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2020.
  32. a b c d e f g 12 faktaa: Välilevyn pullistuma ja välilevytyrä Potilaan lääkärilehti. Viitattu 26.3.2020.
  33. a b Oja, Emma & Räsänen, Meri, 2018, s. ?lähde tarkemmin?
  34. Eeva-Helena Laurinsalo: Ehkäise iskias ja välilevyn pullistuma: näin hoidat selän välilevyjä Kotiliesi.fi. 16.04.2019. Viitattu 29.4.2020.
  35. Hakanen, Olli, 2012, s. ?lähde tarkemmin?
  36. a b c d e Uutisarkisto - Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri www.psshp.fi. Viitattu 11.3.2020.
  37. a b Hakanen, Olli, 2012, s. ?lähde tarkemmin?
  38. a b c d Johdatus selkärangan toimintaan ja anatomiaan Terve.fi. 25.6.2015. Viitattu 2.4.2020.
  39. Akuutti alaselkäkipu. Asiakasopas. Päijät-HÄmeen kuntayhtymä. https://www.phhyky.fi/assets/files/2016/11/Akuuttiselka_opas_PHSOTEYlogolla_ja_korjattu_laakeannos.pdf
  40. a b c Leppäsalo, Isanoora & Kaksonen, Anu: Avaavat asennot (Opasopetus ja koulutuskäyttöön fysioterapeuteille sekä tarvittaessa asiakkaille) Lahden ammattikorkeakoulu, Fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 2.4.2020.
  41. "Chemical radiculitis" (Jan 2007). Pain 127 (1–2): 11–6. doi:10.1016/j.pain.2006.06.034. PMID 16963186. 
  42. "Chemical irritation of nerve-root in disc prolapse" (Aug 1973). Lancet 2 (7824). doi:10.1016/S0140-6736(73)90818-0. PMID 4124797. 
  43. "The inflammatory effect of nucleus pulposus. A possible element in the pathogenesis of low-back pain" (Oct 1987). Spine 12 (8): 760–4. doi:10.1097/00007632-198710000-00009. PMID 2961088. 
  44. "Inflammatory cytokines in the herniated disc of the lumbar spine" (Jan 1996). Spine 21 (2): 218–24. doi:10.1097/00007632-199601150-00011. PMID 8720407. 
  45. "2000 Volvo Award winner in basic science studies: Exogenous tumor necrosis factor-alpha mimics nucleus pulposus-induced neuropathology. Molecular, histologic, and behavioral comparisons in rats" (Dec 2000). Spine 25 (23): 2975–80. doi:10.1097/00007632-200012010-00003. PMID 11145807. 
  46. "Mechanisms of neuropathic pain: the role of cytokines" (2004). Drug Discovery Today: Disease Mechanisms 1 (4): 441–8. doi:10.1016/j.ddmec.2004.11.018. 
  47. "Tumor necrosis factor-alpha modulates matrix production and catabolism in nucleus pulposus tissue" (Sep 2005). Spine 30 (17): 1940–8. doi:10.1097/01.brs.0000176188.40263.f9. PMID 16135983. 
  48. Granulation Tissue Definition Memidex. Viitattu 25 October 2014.
  49. Hakanen, Olli, 2012, s. ?lähde tarkemmin?
  50. Välilevyn pullistuma aiheuttaa suurta kipua | Kauneus & Terveys www.terve.fi. 19.4.2017. Viitattu 23.4.2020.
  51. Nordström, Jukka: Muistiinpanot fysioterapiasta: Yleisimpien neuromuskuloskeletaalisten häiriötilojen kuvaukset, s. 30–. Books on Demand. ISBN 978-952-339-018-8. Teoksen verkkoversio.
  52. a b c d e Välilevyn pullistuma, välilevyn rappeuma, iskias Mehiläinen. Viitattu 26.3.2020.
  53. Oja, Emma & Räsänen, Meri, 2018, s. ?lähde tarkemmin?
  54. Oja, Emma & Räsänen, Meri, 2018, s. ?lähde tarkemmin?
  55. Oja, Emma & Räsänen, Meri, 2018, s. ?lähde tarkemmin?
  56. Välilevyn pullistuma aiheuttaa suurta kipua | Kauneus & Terveys www.terve.fi. 19.4.2017. Viitattu 23.4.2020.
  57. Akuutti alaselkäkipu. Asiakasopas. Päijät-HÄmeen kuntayhtymä. https://www.phhyky.fi/assets/files/2016/11/Akuuttiselka_opas_PHSOTEYlogolla_ja_korjattu_laakeannos.pdf
  58. Hakanen, Olli, 2012, s. 3-5.
  59. a b c Selkäkivun monimuotoisuus tekee hoitamisesta haastavaa SelkäCenter. Viitattu 3.3.2020.
  60. Välilevyn pullistuma (välilevytyrä) www.iltalehti.fi. Viitattu 30.4.2020.
  61. a b c d Miten erotan välilevyn pullistuman ja tavallisen selkäkivun? Askel Terveyteen. 9.8.2016. Viitattu 25.3.2020.
  62. Marrone, Lisa (2008). Overcoming Back and Neck Pain. Harvest House, 37. 
  63. Control of the Lumbar Neutral Zone Decreases Low Back Pain and Improves Self-Evaluated Work Ability. http://www.chirotractor.com/downloads/Spine_vol31.pdf
  64. KOIRAN VÄLILEVYSAIRAUS JA AKUPUNKTIO Kirjallisuuskatsaus. Lisensiaatin tutkielma, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kirurgian oppiaine. Sivut 1,6,7. 2014. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154455/Helenius%20Niina.pdf?sequence=1
  65. synoviaalikysta – HYKSin www.hyksin.com. Viitattu 27.4.2020.
  66. Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. https://www.oulu.fi/yliopisto/node/43273
  67. Bone Morphology and Modic Classifications American Chiropractic Association. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
  68. KOIRAN VÄLILEVYSAIRAUS JA AKUPUNKTIO Kirjallisuuskatsaus. Lisensiaatin tutkielma, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kirurgian oppiaine. Sivut 1,6,7. 2014. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154455/Helenius%20Niina.pdf?sequence=1
  69. Useat nuoret aikuiset kärsivät välilevyrappeumista Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 2.3.2020.
  70. Minkälaisia magneettitutkimuksia tehdään? - Älykäs teknologia - Metropolia Confluence wiki.metropolia.fi. Viitattu 11.3.2020.
  71. a b Jensen, Rikke & Kent, Peter & Hancock, Mark: Do MRI findings identify patients with chronic low back pain and Modic changes who respond best to rest or exercise: A subgroup analysis of a randomised controlled trial. Chiropractic and Manual Therapies, 2015, 23. vsk, nro 1, s. 26. doi:10.1186/s12998-015-0071-x. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.4.2020. (englanniksi)
  72. Avainapteekit: Selkärangan rappeuma: Itsehuolto on suurin apu Avainapteekit. Viitattu 30.4.2020.
  73. a b c d Välilevyjen rappeutuminen Hyvä Terveys. 28.4.2008. Viitattu 26.3.2020.
  74. Nuorten selät huonossa kunnossa: yli puolella 21-vuotiaista välilevyrappeumaa Yle Uutiset. Viitattu 30.4.2020.
  75. Selkäydinkanavan ahtauma Orton. Viitattu 23.4.2020.
  76. Selkäydinkanavan ahtauma Orton. Viitattu 23.4.2020.
  77. Tämä kivulias vaiva ilmenee 40 prosentilla suomalaisista. Studio55.fi 11.12.2011.
  78. Eeva-Helena Laurinsalo: Ehkäise iskias ja välilevyn pullistuma: näin hoidat selän välilevyjä Kotiliesi.fi. 16.04.2019. Viitattu 29.4.2020.
  79. Eeva-Helena Laurinsalo: Ehkäise iskias ja välilevyn pullistuma: näin hoidat selän välilevyjä Kotiliesi.fi. 16.04.2019. Viitattu 29.4.2020.
  80. a b c Ristiluun ja lantion suoliluun välissä sijaitsee nivel, jonka toimintahäiriö tekee elämästä helvettiä: Joka kolmannen selkäkivun taustalta löytyy SI-nivel Iltalehti.fi 28.8.2018
  81. a b Nivelten yliliikkuvuus (hypermobiliteetti) Suomen Reumaliitto. 2011. Viitattu 2.4.2020.
  82. Hiltunen, Eveliina & Karhu, Heini & Tyrväinen, Sanna-Mari: Selkä kuntoon pienin askelin – Opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen, s. 27. Opinnäytetyö. Kuopio: Savonia- ammattikorkeakoulu, Fysioterapian koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.4.2020).
  83. a b c d e Jaulimo, Julia: Tulehdus voi johtaa nivelrikkoon – tunnista oireet ajoissa! Studio55.fi. 9.3.2014. Viitattu 2.4.2020.
  84. a b c Spondylolyysi ja spondylolisteesi, nikamakaaren höltymä ja nikamasiirtymä Selkäkanava.fi. Selkäliitto. Viitattu 30.3.2020.
  85. a b c d e Alanko, Lauri: Lauri Alanko: Nuorten urheilijoiden nikamakaaren rasitusmurtuma Kampin Kiropraktiikka. 25.2.2016. Viitattu 30.3.2020.
  86. Tero Lagerstedt: SI-nivelen toimintahäiriö tule-vaivojen syynä. Hyvä Selkä 4/2018. https://selkakanava.fi/sites/default/files/hyvaselka-4-18_12-13.pdf
  87. a b c d SI–nivelen kipu. Hieros.fi 18.9.2015
  88. Selkäkipu voi olla SI-nivelen toimintahäiriö www.apu.fi. 28.11.2017. Viitattu 3.5.2020.
  89. Ristiluun ja lantion suoliluun välissä sijaitsee nivel, jonka toimintahäiriö tekee elämästä helvettiä: Joka kolmannen selkäkivun taustalta löytyy SI-nivel 28.08.2018. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201808212201147663
  90. Selkäkipu voi olla SI-nivelen toimintahäiriö www.apu.fi. 28.11.2017. Viitattu 3.5.2020.
  91. a b Selkäkipu voi olla SI-nivelen toimintahäiriö www.apu.fi. 28.11.2017. Viitattu 3.5.2020.
  92. Tero Lagerstedt: SI-nivelen toimintahäiriö tule-vaivojen syynä. Hyvä Selkä 4/2018. https://selkakanava.fi/sites/default/files/hyvaselka-4-18_12-13.pdf
  93. Omalääkäri. Lihastulehdus selässä. Yle.fi Akuutti.
  94. Näin avaat itse selän fasettilukot Aamuleht 15.6.2017
  95. Omalääkäri. Lihastulehdus selässä. Yle.fi Akuutti.
  96. a b c Nivelrikko. Reumaliitto.
  97. https://www.studio55.fi/terveys/article/nama-ovat-nivelrikon-riskitekijat-tunnistatko-itsesi/124638#gs.yace6h
  98. Mistä nivelrikon kipu johtuu?Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  99. a b c Mitä nivelessä tapahtuu, kun siihen tulee nivelrikko?] Suomen nivelyhdistys 2018.
  100. Kukonhelttauute injektioin. Markku Tunninen 19.3.2005. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/kukonhelttauute-injektioin/
  101. Mistä apu polven nivelrikon hoitoon? Nils Kyrklund. PDF.
  102. http://www.nivelopas.fi/nivelrikko_opas%20_suomi.pdf
  103. Fysikaalinen hoito. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  104. Riskitekijät: Lihavuus, työn fyysinen kuormitus ja nivelvammat vaikuttavat. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  105. Minkälaisia magneettitutkimuksia tehdään? - Älykäs teknologia - Metropolia Confluence wiki.metropolia.fi. Viitattu 11.3.2020.
  106. a b Hannu Lehto: Pitkittynyttä selkäkipua - Onko kyse faskian toimintahäiriöstä? KPK. 24.1.2019. Viitattu 14.4.2020.
  107. Hannu Lehto: Pitkittynyttä selkäkipua - Onko kyse faskian toimintahäiriöstä? KPK. 24.1.2019. Viitattu 14.4.2020.
  108. a b c d Osteoporoosi (ii) – Nikaman murtuma on yleensä ensimmäinen osteoporoosimurtuma Suomen Osteoporoosiyhdistys. Viitattu 2.4.2020.
  109. a b Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä. Reuma-lehti 2/2012.
  110. Tuompo, Riitta: Asiantuntijan kynästä: Reaktiivinen artriitti tyypillisin nuorilla aikuisilla Reuma-lehti. 2/2017. Viitattu 2.4.2020.
  111. a b c Raskaus ja selkä. Anna Alanen. Sivut 1767-1768 ja 1771. PDF.
  112. Osteoporoottiset nikamamurtumat | Niveltalo.fi | Terveyskylä.fi www.terveyskyla.fi. Viitattu 30.4.2020.
  113. The Stabilizing System of the Spine. Part I. Function, Dysfunction, Adaptation, and Enhancement. https://www.researchgate.net/publication/21665755_The_Stabilizing_System_of_the_Spine_Part_I_Function_Dysfunction_Adaptation_and_Enhancement
  114. Hiltunen, Eveliina & Karhu, Heini & Tyrväinen, Sanna-Mari: Selkä kuntoon pienin askelin – Opas syvien vartalolihasten harjoittamiseen, s. 18. Opinnäytetyö. Kuopio: Savonia- ammattikorkeakoulu, Fysioterapian koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.4.2020).
  115. Control of the Lumbar Neutral Zone Decreases Low Back Pain and Improves Self-Evaluated Work Ability. http://www.chirotractor.com/downloads/Spine_vol31.pdf
  116. a b Nivelkipu ja niveltulehdus. Lääkärikirja Duodecim 22.10.2019.
  117. Low Back Pain among Textile Workers. https://www.researchgate.net/publication/26416011_Low_Back_Pain_among_Textile_Workers/link/00b49530580c3423c2000000/download
  118. Juiliiko alaselkä tai iskikö noidannuoli? Asiantuntijan yhdeksän ohjetta selkäkipujen välttämiseen Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2020.
  119. Nuoren selkä on tärkeä Lääkärilehti.fi. Viitattu 30.4.2020.
  120. Niveltulehdus (artriitti). Lääkärikirja Duodecim 11.5.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00589
  121. Ly-Kudosantigeeni B27 (3075 Ly-HLAB27). Vaasan keskussairaalan laboratorio-ohjekirja 21.07.2014. http://www.vshp.fi/medserv/klkemi/fi/ohjekirja/3075.htm
  122. Selän hermojuuren vapautusleikkaus. https://www.vaasankeskussairaala.fi/potilaille/hoito-ja-tutkimukset/leikkaukset/kirurgia/ortopedia/selan-hermojuuren-vapautusleikkaus/
  123. Nivelrikko (artroosi). Lääkärikirja Duodecim 15.8.2018.
  124. Ryhti ja raajojen kuormitushäiriöt. Fysiatrian erikoislääkäri Markku Tunninen, 17.11.2006. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/ryhti-ja-kivut/
  125. Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto. HS 2.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006328626.html
  126. EN 1335 osat 1-3
  127. Oletko istunut aina väärin? Tutkijoilta yllättävä suositus. 22.5.2013. https://www.is.fi/terveys/art-2000000614608.html
  128. http://rsna2006.rsna.org/rsna2006/V2006/conference/event_display.cfm?em_id=4435870
  129. Alaselän vammamekanismit. Jaana Suni. UKK-instituutti. http://tule-liikunta.fi/wp-content/uploads/TULE-ABC-alaselan-vammamekanismit.pdf
  130. UKK-instituutti: Oireet ja vammat: selkä – TULE-liikunnan ABC. Opetuskokonaisuus liikunnanohjaajien ja liikuntaneuvojien peruskoulutukseen tule-liikunta.fi. Viitattu 30.4.2020.
  131. a b c Kirja: The Biomechanics of Back Pain, kappale 15, M. Adams, N. Bogduk, K. Burton, P. Dolan, 2. pianos, kustantaja: Churchill Livingstone, ISBN 9870443100680, ISBN 0443100683
  132. Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin. 19.5.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5253893
  133. http://www.backpaineurope.org/web/files/WG1_Guidelines.pdf European Guideline of Acute Nonspecific Low Back Pain
  134. KOIRAN VÄLILEVYSAIRAUS JA AKUPUNKTIO Kirjallisuuskatsaus. Lisensiaatin tutkielma, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kirurgian oppiaine. Sivut 1,6,7. 2014. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154455/Helenius%20Niina.pdf?sequence=1
  135. Koskelo, R. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-270574-5. 2006.
  136. Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin (Duodecim) 19.5.2009. yle.fi. Viitattu 19.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]