Selkäkipu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Välilevyrappeuma

Selkäkipu tarkoittaa selän alueella esiintyvää kipua. Alaselkäkipu on hyvin yleinen oire. Lähes 80 prosentilla ihmisistä on jossakin elämänvaiheessa päivittäisiä toimia haittaavaa selkäkipua.[1] Vuoden 1998 lopussa oli selkäsairauden perusteella työ­kyvyttömyys­eläkkeellä 46 100 henkilöä.[1] Noin 90 prosenttia alaselkäkipupotilaista, joilla kipu on kestänyt alle viikon vastaanotolle tullessa, paranee työkykyisiksi kahden viikon kuluessa.[2]

Selkäkipu voi aiheutua monesta syystä. Akuutiksi alaselkäkivuksi sanotaan alle kuusi viikkoa kestävää kipua, subakuutiksi eli pitkittyväksi selkäkivuksi 6–12 viikkoa ja krooniseksi selkäkivuksi luokitellaan kivun kestäessä yli 12 viikkoa.lähde?

Akuutin selkäkivun hoitona käytetään kipulääkitystä. Potilasta kehotetaan liikkumaan kivun sallimissa rajoissa normaaleissa askareissaan.[3]

Selkäkivun syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fasettinivelen lukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisessa selkänikamavälissä on fasettinivel, jonka keskellä on okahaarake. Fasettinivelessä on neljä nikamien liikkeitä ohjaavaa nivelpintaa, jotka eivät toimi oikein, jos nivel lukkiutuu virheelliseen asentoon. Fasettilukko ärsyttää ympäröivää kudosta, jolloin se tulehtuu ja kipeytyy[5]. Fasettilukkoa ympäröivät lihakset saattavat lisäksi mennä kramppiin, jolloin selän kierto- ja muut liikkeet vaikeutuvat.

Fasettilukon syynä voi olla taakan nostaminen epäergonomisesti, liian staattinen työasento, yksipuolisesti kuormittava työ tai liikunta taikka liikunnan puute. Fasettilukko voi tulla periaatteessa kenelle tahansa[6], mutta fasettinivelen nivelsiteen löysyys lisää fasettilukon muodostumisriskiä[7] ja nivelsiteet löystyvät naisilla miehiä helpommin hormonaalisista syistä[8].

Selkänivelten yliliikkuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliliikkuvuutta eli haittoja aiheuttavaa epänormaalin laaja liikerataa voi esiintyä selän missä tahansa nivelessä. Yliliikkuvuus voi johtua nivelsiteiden tai muun sidekudoksen löysyydestä ja se on tavallista yeisempää etenkin lapsilla ja nuorilla naisilla. Kudosten löysyyden yksilöllinen vaihtelu johtuu todennäköisesti lähinnä kollageenista muodostuneen sidekudoksen perinnöllisistä eroista. Raja tarkemmin määriteltyihin sidekudoksen periytyviin tauteihin, kuten Ehlers-Danlosin oireyhtymään, ei ole välttämättä selväpiirteinen.[9] Myös traumat kuten kaatuminen voi aiheuttaa yliliikkuvuuden taustalla olevaa nivelsiteiden väljyyttä[7].

Esimerkiksi SI-nivelen eli risti-suoliluunivelen kipu johtuu usein siitä, että yliliikuva nivel on lukkiutunut virheasentoon. SI-nivelen tehtävänä on vaimentaa iskuja, lieventää lantioon kohdistuvaa rasitusta sekä jakaa kuormitusta alaselän ja jalkojen välillä. SI-nivelen yliliikkuvuus on yleisempää naisilla, koska esimerkiksi hormonitasojen luontainen vaihtelu voi aiheuttaa jopa 30 prosentin vaihtelun SI-nivelen liikkuvuuteen[8].

SI-nivelen virheasento aiheuttaa tyypillisesti eniten kipua heti nivelen lukkiutumisen jälkeen. Ajan mittaan keho alkaa kompensoida nivelen virheellista asentoa muilla muutoksilla, jotka voivat aiheuttaa kipua muualle selkärankaan.[8]

SI-niveliin liittyvä kipu on useimmiten liikkeeseen liittyvää kipua paikallisesti SI-nivelen kohdalla, mutta voi myös säteillä pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. Kipu pahenee yleensä, kun oireilevalle puolelle kohdistuu enemmän kurmitusta, mikä takia kävely ja juoksu pahentavat usein oireita.[10]

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Relaksiiniksi nimetyn hormonin aiheuttama nivelsiteiden normaali löystyminen ja pehmeneminen raskauden aikana voi johtaa kipuja aiheuttavaan häpyliitoksen, lantiorenkaan ja SI-nivelten yliliikkuvuuteen.lähde? Joskus Si-nivelen löysyys jää vaivaamaan vielä synnytyksen jälkeen.[8]

Ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työergonomialla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn kannalta. Työasentojen pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan sellaisia, että ylävartalon ja kannateltavien kuormien aiheuttaman kuormituksen painopiste suuntautuisi keskelle ristiluuta eikä toispuoleisesti fasettiniveliin, si-niveleen ja alaraajaan.[11].

Myös ylipaino ja liikkumattomuus altistavat selkäkivuille. Etenkin liikkumattomuus esimerkiksi istuessa on tutkimuksien mukaan terveydelle haitallista.[4] Myös istuma-asennolla on merkitystä. Nykyiset suositukset toimistotuoleista ovat ristiriidassa tutkimustuloksien kanssa. Vuonna 2006 valmistuneen kanadalais-skottilaisen tutkimuksen lopputulos viittaa siihen, että nykyään viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suosittama 90 asteen kulma selän ja reisien välillä[12] kuormittaa välilevyjä haitallisella tavalla. Kyseisen tutkimuksen mukaan välilevyjen kannalta haitattomin istuma-asento on nojata selkää voimakkaasti tuolin selkänojaan niin että selän ja reisien välinen kulmaksi tulee vähintään 135 astetta.[13][14] Eurooppalainen toimistotuolien standardi EN 1335 osat 1–3 edellyttää kuitenkin, että tuolissa istuvan henkilön lantiokulma on 90 astetta.

Selkäkivun hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodelepoa ei suositella selkävaivoista kärsivälle. Selkäkipuinen voi jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan, mikäli se on mahdollista. Ankara selkäkipu voi pakottaa selkävaivoista kärsivän joksikin ajaksi lepoon, mutta liikkumaan lähdetään mahdollisimman pian kivun sallimissa rajoissa. Akuutissa selkäkivussa (kesto alle kuusi viikkoa) liikkuminen voi tarkoittaa toisesta huoneesta toiseen kävelyä ja muuta kotona puuhastelua. Selkää voi kohtuullisesti käyttää kivun sallimissa rajoissa, myös kevyehköä työtä voi mahdollisesti jatkaa. Tavoitteena on normaalin elämän jatkaminen.[15]

Varsinainen liikunta aloitetaan vasta, kun kipu sallii. Kevyttä liikuntaa suositellaan ankarimman kivun mentyä ohi. Vartalolihasten voimia asteittain lisääviä harjoituksia voi ryhtyä tekemään parin viikon kuluttua ensimmäisestä käynnistä vastaanotolla. Selän hyvinvoinnille suotuisia liikuntalajeja ovat kävely ja sauvakävely, hiihto, vesivoimistelu, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja voimistelu sekä tanssi. Selkää voimistavat myös arki- ja hyötyliikunta. Rentoutusharjoitukset laukaisevat lihasjännityksiä ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa.

Työtä ja kotitöitä tehtäessä on etsittävä selkää kuormittamattomia asentoja. Oikeat nosto- ja istuma-asennot säästävät selkää. Selkää kannattaa lepuuttaa jo ennen kuin se alkaa oireilla esimerkiksi taukojumppaamalla.

Hyvän ryhdin saavuttaminen on tärkeää selkävaivojen hoidossa. Ryhti on hyvä, jos selkäranka on tasapainossa sivuilta ja takaa katsottuna, ja jos selkärangassa on luonnollinen kyfoosi ja lordoosi. Hyvä ryhti säilyy liikkuessa, istuessa ergonomisella tuolilla kuten satulatuolilla ja kaikissa asennoissa kuormittaen selkää mahdollisimman tasapuolisesti. Ryhtiä voidaan parantaa tekemällä sinnikkäästi ja pitkäkestoisesti yksilöllisesti määrättyjä lihasharjoituksia ja venytyksiä.

Lyhytkestoinen sairausloma riittää suuressa osassa selkäkiputiloja. Lääkäri määrää potilaalle yleensä kipulääkitystä käytettäväksi jaksoittain potilaan kivun laadun ja rytmin mukaan. Kipulääkkeinä voidaan kivun voimakkuuden mukaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja lievän opioidin yhdistelmävalmistetta. Myös lihasrelaksantteja saatetaan määrätä potilaalle.[15]

Manipulaatiohoito saattaa lyhentää kivun kestoa, ja sitä voidaan eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan harkita lisähoitona akuutissa alaselkäkivussa. Manipulaatiohoidon tulee olla asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön antamaa (esimerkiksi manuaalisen koulutuksen saanut lääkäri, naprapaatti D.N./AMK, OMT-fysioterapeutti tai laillistettu kiropraktikko (D.C.). [16]

Jos kiputila jatkuu vielä kuuden viikon päästä sen alkamisesta, puhutaan subakuutista kivusta. Moniammatillinen kuntoutus subakuutissa selkäkivussa auttaa potilasta palaamaan aiemmin työhön, lyhentää sairauspoissaoloa ja lievittää koettua haittaa. Moniammatillinen hoito toteutetaan usein pääosin perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa erikoissairaanhoitoa konsultoiden. Kuntoutukseen voi sisältyä työpaikkakäynti ja työhön kohdistettuja toimenpiteitä, kuten ergonomisten olosuhteiden parantamista.

Tässä vaiheessa potilas hyötyy fysioterapeutin toimintakykymittauksista sekä ohjaus- ja neuvontapalveluista (ergonomia, rentoutus, selkäkoulu). Pitkittyvässä selkäkivussa suositellaan asteittain tehostuvia fysioterapeutin ohjaamia lihas- ja yleiskuntoa kohottavia harjoituksia, jolloin potilaan seuranta on tärkeää. Harjoitteluohjelman tulee olla potilaalle räätälöity ja alussa se tulee toteuttaa ohjattuna. Sen on sisällettävä lihasvoimaa lisääviä harjoituksia, venytyksiä ja yleiskunnon kohentamiseen tähtäävää harjoittelua. Selkäkipuisen oma harjoitteluhalukkuus on tärkeää, ja siksi onkin valittava itselle mieluisia lajeja.lähde?

Selkäkivun hoidossa kipu pyritään saamaan hallintaan mahdollisimman pian, jottei se kroonistu. Esimerkiksi työterveyshuoltojen järjestämiä selkäkouluja ja –kursseja suositellaan niille potilaille, joilla on toistuvaa tai kroonista eli yli 12 viikkoa kestävää selkäkipua. Kroonisen selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat suositukset kuin subakuutin vaiheen kohdalla. Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoimaharjoituksilla sekä yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla on myönteisiä vaikutuksia kroonisen selkäpotilaiden oireisiin ja toimintakykyyn.[15]

Pieni osa alaselkäpotilaista tarvitsee erikoissairaanhoitoa. Tällöin on syytä epäillä muuta kuin tavallista alaselkäkipua. Joissakin tapauksissa esimerkiksi leikkaushoito voi tulla kyseeseen.

Apuvälineitä selkävaivoista kärsivälle:

  • Hyvät kengät vaimentavat selkään kohdistuvia iskuja.
  • Tukiliivin kipuja lievittävästä vaikuttavuudesta selkäkivussa on vain niukkaa näyttöä.
  • Selkälauta saattaa auttaa selän kiputiloihin, mutta asiasta ei vielä löydy tutkimustietoa.
  • Erilaisista alaselkätuotteista kuten tyynyistä voi olla hyötyä jokapäiväisessä elämässä (esimerkiksi lannetukirullat, liiketehostimet ja selkätuet).
  • Istumatyötä tekevälle ergonmoninen satulatuoli ja korkeussäädettävä työpöytä mahdollistavat selkäterveyden kannalta haitattoman työympäristön[17]

Akupunktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akupunktio ja jopa akupisteisiin annettu ”hammastikkuhoito” ovat antaneet tavanomaisia keinoja paremmat tulokset selkäkivun hoidossa.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Antti Malmivaara: Alaselkäkipu YKT 3.10.2004, Lääkärin CD
  2. Alaselän sairaudet, Käypä hoito, 6.4.2001
  3. a b Antti Malmivaara Selkäkipu tietoa potilaalle 29.4.2003, Lääkärin CD
  4. a b Marc T. Hamilton, Genevieve N. Healy, David W. Dunstan, Theodore W. Zderic and Neville Owen: Too little exercise and too much sitting: Inactivity physiology and the need for new recommendations on sedentary, Department of Biomedical Sciences and Dalton Cardiovascular Research Center, University of Missouri
  5. Omalääkäri. Lihastulehdus selässä. Yle.fi Akuutti.
  6. Näin avaat itse selän fasettilukot Aamuleht 15.6.2017
  7. a b Ristiluun ja lantion suoliluun välissä sijaitsee nivel, jonka toimintahäiriö tekee elämästä helvettiä: Joka kolmannen selkäkivun taustalta löytyy SI-nivel Iltalehti.fi 28.8.2018
  8. a b c d SI–nivelen kipu. Hieros.fi 18.9.2015
  9. Nivelten yliliikkuvuus (hypermobiliteetti). Reumaliitto.
  10. Ristiluun ja lantion suoliluun välissä sijaitsee nivel, jonka toimintahäiriö tekee elämästä helvettiä: Joka kolmannen selkäkivun taustalta löytyy SI-nivel 28.08.2018. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201808212201147663
  11. Ryhti ja raajojen kuormitushäiriöt. Fysiatrian erikoislääkäri Markku Tunninen, 17.11.2006. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/ryhti-ja-kivut/
  12. EN 1335 osat 1-3
  13. Oletko istunut aina väärin? Tutkijoilta yllättävä suositus. 22.5.2013. https://www.is.fi/terveys/art-2000000614608.html
  14. http://rsna2006.rsna.org/rsna2006/V2006/conference/event_display.cfm?em_id=4435870
  15. a b c Kirja: The Biomechanics of Back Pain, kappale 15, M. Adams, N. Bogduk, K. Burton, P. Dolan, 2. pianos, kustantaja: Churchill Livingstone, ISBN 9870443100680, ISBN 0443100683
  16. http://www.backpaineurope.org/web/files/WG1_Guidelines.pdf European Guideline of Acute Nonspecific Low Back Pain
  17. Koskelo, R. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-270574-5. 2006.
  18. Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin (Duodecim) 19.5.2009. yle.fi. Viitattu 19.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]