Nikamavälilevy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikamavälilevyjä merkittynä intervertebral fibrocartilage.

Nikamavälilevy (lat. discus intervertebralis) sijaitsee nikamien vartaloiden välissä. Ne koostuvat iskunvaimennuksesta ja puristuslujuudesta vastaavasta hyytelömäisestä sisuksesta sekä ulkokehän säiemäisestä syyrustosta, joka vastaa välilevyn vetolujuudesta[1]. Välilevyt lisäävät selkärangan notkeutta ja jakavat selkärankaan kohdistuvaa painetta suuremmalle alueelle. Lisäksi se osallistuu nikamien välisen nivelen muodostukseen.

Selkärangan ylä- ja alaosaan muodostuu neutraalissa asennossa seistessä lordoosiksi ja kyfoosiksi kutsutut notkot, koska kaularangan ja lannerangan välilevyt ovat kiilan muotoisia[2].

Nikamavälilevy koostuu sitkeästä syykehästä (anulus fibrosus) ja sen sisällä olevasta geelimäisestä ytimestä (nucleus pulposus). Nikamavälilevyt ohenevat mentäessä dorsaalisesti rintanikamista lannenikamiin. Kaulanikamat ovat ohuempia dorsaalisesta puoliskostaan kuin ventraalisesta puoliskosta. Nikamavälilevyt puuttuvat kallon ja atlaksen välistä sekä atlaksen ja axiksen välistä. Ristinikamien nikamavälilevyt osallistuvat ristiluun muodostukseen, jolloin ne ovat luutuneet ristinikamien väleihin. Nuorella eläimellä nikamavälilevyissä on oma verisuonitus, josta se saa ravinteensa, mutta vanhemmiten verisuonet poistuvat ja nikamavälilevyn ravinteet tulevat diffuusiolla viereisistä kudoksista.

Välilevyn mekaaninen vaurioituminen esimerkiksi työnteon tai onnettomuuden seurauksena saattaa käynnistää kliinisiin oireisiin ja selkäkipuun johtavan välilevyn ennenaikaisen rappeutumisen[3], joka lisää esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman[4] ja nikamasiirtymän riskiä[5]. Tervekin välilevy saattaa vaurioitua ja pullistua esimerkiksi voimakkaan kuormituksen seurauksena. Välilevyn ikärappeuma, nikaman kehityshäiriö tai tapaturmainen vaurioituminen lisäävät välilevyn repeytymisen tai pullistumisen riskiä[6]. Välilevyn tuntohermot sijaitsevat sen uloimman kolmanneksen alueella[7].

Välilevyn paksuus kasvaa makuuasennossa, koska sen sisälle virtaa silloin nesteitä[8]. Päivän aikana välilevy puolestaan madaltuu noin 2 millimetrin verran kehon oman painon ja erilaisten asentojen yhteisvaikutuksesta[9]. Selkäranka lyhenee tämän vuoksi arkirutiineja suoritettaessa keskimäärin noin 1,5 senttiä kahdeksan tunnin aikana. Etenkin kuormituksen kesto lisää välilevyjen kasaan painumista. Suhteellinen painuminen on suurinta pienikokoisilla ihmisillä. Nestettä imeytyy takaisin välilevyihin selkärankaan kohdistuvan kuormituksen vähentyessä etenkin öisin, jolloin välilevy palautuu alkuperäiseen mittaansa. Välilevyjen nestepitoisuus palautuu nopeiten ns. Fowlerin asennossa levätessä[10].

Välilevyn sisuksen nestepitoisuus vähenee ikääntymisen myötä, mikä johtaa usein esimerkiksi rangan liikkuvuuden vähenemiseen. Kuivumista voi ehkäistä esimerkiksi kävelemällä, koska kävelyn aikaansaama liike pumppaa välilevyyn verta.[1] Tämä pumppumekanismi mahdollistaa myös välilevyn aineenvaihdunnan eli ravinteiden saannin ja kuona-aineiden poiston[11].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eeva-Helena Laurinsalo: Ehkäise iskias ja välilevyn pullistuma: näin hoidat selän välilevyjä Kotiliesi.fi. 16.04.2019. Viitattu 29.4.2020.
  2. Isanoori Leppäsalo: LANNERANGAN AVAAVAT ASENNOT. Harjoitteluopas opetus- ja koulutuskäyttöön. Lahden ammattikorkeakoulu, 2013.
  3. Hakanen, Olli, 2012, s. ?lähde tarkemmin?
  4. Selkäydinkanavan ahtauma Orton. Viitattu 23.4.2020.
  5. Seppänen, Sami & Savela, Eero: Spinalmouse lannerangan instabiliteetintoteamisessa Opinäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 2008. Viitattu 2.4.2020.
  6. Terveys, sairaus ja työkyky, s. 11–12. Työministeriö, 2006. ISBN 951-735-703-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
  7. Johdatus selkärangan toimintaan ja anatomiaan | Kauneus & Terveys www.terve.fi. 25.6.2015. Viitattu 9.9.2020.
  8. Adaku Nwachuku DO: Bed Rest Is Not the Best for Beating Back Pain Spine-health. Viitattu 26.9.2020. (englanniksi)
  9. Alaselän vammamekanismit. Jaana Suni. UKK-instituutti. http://tule-liikunta.fi/wp-content/uploads/TULE-ABC-alaselan-vammamekanismit.pdf
  10. LISÄPAINOJEN VAIKUTUS SELKÄRANGAN KUORMITTUMISEEN STAATTISESSA SEISOMA-ASENNOSSA. Miikka Luukkainen. Sivu 10 ja 35–37, 53–54. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/7189/1/G0000725.pdf
  11. LISÄPAINOJEN VAIKUTUS SELKÄRANGAN KUORMITTUMISEEN STAATTISESSA SEISOMA-ASENNOSSA. Miikka Luukkainen. Sivu 10 ja 35–37, 53–54. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/7189/1/G0000725.pdf
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.