Samarium(II)jodidi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samarium(II)jodidi
Tunnisteet
CAS-numero 32248-43-4
Ominaisuudet
Molekyylikaava SmI2
Moolimassa 404,16
Ulkomuoto Vihreä kiteinen aine
Sulamispiste 527 °C[1]f>
Kiehumispiste 1580 °C[1]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

Samarium(II)jodidi (SmI2) on samarium- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä muun muassa pelkistimenä.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samarium(II)jodidi on huoneenlämpötilassa vihreää kiteistä ainetta. Yhdiste on vahva pelkistin ja reagoi esimerkiksi veden kanssa pelkistäen sen vedyksi. Aine liukenee eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten tetrahydrofuraaniin ja asetonitriiliin.[1][2]

Samarium(II)jodidia voidaan valmistaa kuumentamalla samarium(III)jodidia tai pelkistämällä sitä metallisen samariumin tai alkalimetallien avulla. Yhdistettä voidaan valmistaa myös samariumin ja dijodimetaanin tai 1,2-dijodietaanin välisellä reaktiolla hapettomassa orgaanisessa liuottimessa kuten tetrahydrofuraanissa tai asetonitriilissä.[1][2][3]

Samarium(II)jodidia käytetään orgaanisen kemian synteeseissä. Se pelkistää muun muassa karbonyyliyhdisteen alkoholeiksi ja alkyylihalogenidit hiilivedyiksi. Tämän lisäksi sitä käytetään katalyytteinä pinakolitoisiintumisissa, kytkentäreaktioissa esimerkiksi Barbier-reaktioissa ja radikaalireaktioissa. Yhdistettä on käytetty reagenssina useiden luonnonaineiden synteeseissä.[1][2][4][5]

SmI2Gen.png

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Philip L. Fuchs,André B. Charette,Tomislav Rovis,Jeffrey W. Bode: Essential Reagents for Organic Synthesis, s. 378-386. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119279839. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.11.2018). (englanniksi)
  2. a b c Tatsuo Kaiho: Iodine Chemistry and Applications, s. 343. John Wiley & Sons, 2014. ISBN 978-1-118-46629-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.11.2018). (englanniksi)
  3. N. N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 1240. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)
  4. Phyllis A. Lyday & Tatsuo Kaiho: Iodine and Iodine Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015. Viitattu 28.11.2018
  5. Bernhard Kammermeier: Reduction, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 28.11.2018.