Energia Saksassa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Saksan energiapolitiikka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Resentististä sirpaletietoa
Osa artikkelisarjaa
Valtionhallinto
Johto
Vaalit

 n • k • m 

Energia Saksassa tarkoittaa Saksan energiantuotantoa ja -kulutusta. Maa tuottaa kivihiiltä (114,86 miljoonaa tonnia vuonna 2020), öljyä ja maakaasua (5,129 miljoonaa tonnia 2020), mutta kotimainen tuotanto ei kata kulutusta:[1][2] energian kulutus henkeä kohti oli vuonna 2019 161,174 miljoonaa BTUta, eli maailman 31. suurinta.[1]

Germanwatchin mukaan vuonna 2008 Saksan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli 2,9 % (6. sija), % energiankulutuksesta 3,0 % ja väestöstä 1,3 %.[3]

Sähköntuotanto ja kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkö asukasta kohti Saksassa (kWh/as.)[4][5][6]
Kulutus Tuotanto Foss. Ydin Vesivoima ym.* Bio+jäte
2004 7 445 7 476 4 603 2 025 654 194
2005 7 468 7 523 4 674 1 977 670 201
2006 7 528 7 727 4 796 1 706 856 369
2008 7 450 7 693 4 635 1 804 873 381
Ero 2004-8 +5 +217 +32 -221 +219 +187
Ero 2004-8 0 % +3 % +1 % -11 % +33 % +96 %
*Sisältää vesivoiman, tuulivoiman, aurinkosähkön ja geotermisen sähkön.

Tuonti ja vienti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IEA:n mukaan Saksa oli vuonna 2007 6. suurin öljyntuojamaa: 106 Mt (5 %), 3. maakaasuntuojamaa (79 mrd. kuutiota =10 %), 5. kivihiilen tuojamaa (46Mt =6 %) ja 7. öljyjalosteiden tuontimaa (118 Mt (3,1 % maailman tuonnista).[7]

Uusiutuvan energian ennuste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennuste: Uusiutuva sähkö.[8]
Vuosi Sähkö
TWh 		Osuus
 % 		Kapasiteetti
GW
2005 64 10 27
2007 88 14 35
2010 116 21 46
2020 278 47 111

Bundesverband Erneuerbare Energien vuonna 2009 laatiman ennusteen mukaan vuonna 2020 sähköstä voidaan tuottaa Saksassa 47 % uusiutuvalla energialla (278 TWh). Asiantuntijoiden mukaan verkkovarmuus kyetään varmistamaan. Arviossa vuoden 2020 sähkötarve vastaa 2003 kulutusta. Ennusteen mukaan lisäkaasun tuonti Saksaan ei ole tarpeen. Päinvastoin vuoteen 2020 mennessä kaasunkulutus vähenee -12 %, ruskohiilen –37 %, kivihiilen -21 % ja ydinvoiman -97 % vuoteen 2007 verrattuna. Uusia fossiilisen energian laitoksia ei tarvita sähköntuotantoon. Ennusteen mukaan uusiutuvan energian työpaikat lisääntyvät 250 000:stä vähintään 500 000 vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä saadaan 6,3 Mrd. € säästöt. Energiatuonnin supistuminen säästää 22,6 Mrd. € vuodessa.[9][10]

Ennuste: Uusiutuva sähköenergia (TWh).[11]
vuosi maatuuli merituuli bioenergia PV vesi geo
2005 27 0 14 1 22 0
2007 40 0 25 3 21 0
2010 54 0,9 31 7 23 0
2020 112 37 54 40 32 4

Saksan energiapolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan energiapolitiikka on 1990-luvulta asti suosinut uusiutuvaa energiaa. Saksa lisäsi vuosina 1999-2002 energiaveroa ja vähensi työn verotusta. Sen ansiosta syntyi 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2003 mennessä ja maan ilmastopäästöt laskivat.[12]

Syöttötariffi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa sääti syöttötariffin tuulivoimalle vuonna 1991. Vuonna 2000 säädetty uusiutuvan energian laki Erneuerbare-Energien-Gesetz (EEG) takasi uusiutuvan energian sähköverkkoyhteydet. Tuottaja saa vakiokorvauksen sähköstään vaihdellen energialajeittain. Tuulivoiman tariffi oli 1. tammikuuta 2008 alkaen 5,07 senttiä 20 vuoden ajan ja merituulivoiman 8,92 (alkutariffi)-6,07 senttiä 20 vuoden ajan. Rakennusmääräyksissä tuulivoimalla on etusija rajoituksin. Eri alueilta muodostuvat kustannukset tasataan saksalaisten verkkoyhtiöiden kesken. Saksassa laki kattaa vesi-, tuuli-, aurinko-, biomassa- ja geotermisen energian ja kaatopaikka- ja vedenpuhditamokaasun. Lakia on täydennetty 2004 ja 2008.[13]

Rakennusmääräykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiansäästölaki velvoittaa 30 % energiansäästöön uusissa rakennuksissa ja laajemmissa korjauksissa aiempaan verrattuna vuodesta 2009. Ilmastopoliittinen päätös 18. kesäkuuta 2008.[14][15]

Sähköverkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan sähköverkko: 50Hertz, Amprion, TenneT ja TransnetBW

EU-komissio syytti saksalaista E.ON:ia määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä vuonna 2008. Yhtiötä uhkasi useiden miljardien eurojen suuruiset rangaistukset, kun komissio suunnitteli kartellioikeudenkäyntiä helmikuussa 2008. E.ON ilmoitti 28. helmikuuta 2008 olevansa valmis luopumaan sähköverkon pääosasta Saksassa. Siten se oli taipumassa EU-komission vaatimukseen, jonka mukaan sähköntuottajat eivät saa omistaa jakeluverkkoja. Komissio haluaa näin lisätä kilpailua ja rajoittaa sähkön hinnan nousua. RWE ja EnBW eivät ole ilmoittaneet sähköverkkonsa myynnistä, mutta Vattenfall ilmoitti harkitsevansa sitä.[16]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Saksa päätti luopua ydinvoimasta asteittain vuoteen 2032 mennessä.[17] Fukushiman ydinvoimala­onnettomuuden jälkeen vuonna 2011 hallitus päätti nopeuttaa ydinvoimaloiden sulkemisaikataulua[18].

Vuonna 2011 Saksassa oli toiminnassa 17 ydinreaktoria, jotka tuottivat noin neljänneksen maan sähköstä[19]. Vuonna 2022 toimivia reaktoreita oli jäljellä 3[18]. Ne olivat Isar 2 -ydinvoimala Baijerin osavaltiossa, Emslandin ydinvoimala Ala-Saksin osavaltiossa sekä Neckarwestheim 2 -ydinvoimala Baden-Württenbergin osavaltiossa[20].

Vuonna 2022 energiakriisi pakotti Saksan ottamaan suljettuja hiilivoimaloita uudelleen käyttöön[20]. Saksa päätti myös jatkaa kahden ydinvoimalansa käyttöä vielä vuoden 2023 kevääseen saakka[21]. Saksan viimeiset kolme ydinvoimalaa suljettiin lopulta huhtikuussa 2023[22].

Saksan ydinvoimapäätöksen seurauksena saksalainen energiayhtiö Eon vetäytyi ydinvoimabisneksestä ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta.[19] Saksassa Siemens on ainoa ydinvoimayritys. Ydinvoima vastaa 3 % sen liikevaihdosta.[23]

Saksan ympäristöministeri Sigmar Gabriel vaati 3/2006 EU:lta selvää uusiutuvan energian tavoitetta. Gabriel muistutti, että EU:n 25 jäsenmaasta 17 ei tuota atomienergiaa tai on päättänyt luopua siitä. Gabriel vaati EU:n ydinenergiavarojen suuntaamista uusiutuviin energiamuotoihin.[24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemasivu energia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Germany – energy and economy CIA World Factbook. Viitattu 1.1.2023.
  2. ↑ Öljynporaus on tarkkuuslaji Saksan Texasissa – Kaksi prosenttia öljystä tulee omilta kentiltä Helsingin Sanomat. 2004. Viitattu 1.1.2023.
  3. ↑ Key Data for the 10 largest CO2 Emitters (Arkistoitu – Internet Archive) CCPI 2009
  4. ↑ Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) ET2006_44.pdf
  5. ↑ Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2007 (Arkistoitu – Internet Archive) taulukko 25 ET2007_50.pdf
  6. ↑ Energiläget i siffror 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Taulukko.26 ET2008:20 Energimyndigheten
  7. ↑ Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Stromversorgung 2020 - Wege in eine moderne Energiewirtschaft, Strom-Ausbauprognose der Erneuerbaren-Energien-Branche (Arkistoitu – Internet Archive) Bundesverband Erneuerbare Energie (BEE), 1/2009 (saksaksi)
  9. ↑ Stromversorgung 2020 - Wege in eine moderne Energiewirtschaft, Strom-Ausbauprognose der Erneuerbaren-Energien-Branche (Arkistoitu – Internet Archive) Bundesverband Erneuerbare Energie (BEE), 1/2009
  10. ↑ Potenzial der erneuerbaren Energien Erneuerbare Energien decken 2020 fast die Hälfte des deutschen Strombedarfs kuvaus
  11. ↑ Stromversorgung 2020 - Wege in eine moderne Energiewirtschaft, Strom-Ausbauprognose der Erneuerbaren-Energien-Branche (Arkistoitu – Internet Archive) Bundesverband Erneuerbare Energie (BEE), 1/2009
  12. ↑ Maailman tila 2008, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2008, s.34
  13. ↑ Wind energy - an energy source with a fantastic future! German Windenergy Association
  14. ↑ Environment Minister Gabriel: Climate and consumers benefit from increasing energy efficiency[vanhentunut linkki] Federal Cabinet adopts second climate package, Berlin, 18.6.2008
  15. ↑ Gabriel: Steigerung der Energieeffizienz hilft dem Klima und den Verbrauchern[vanhentunut linkki] Berlin, 18.6.2008
  16. ↑ Lehmänkaupat hämmentävät EU:n energianeuvotteluja, Helsingin Sanomat 1.3.2008 B11
  17. ↑ Ydinvoimaloille ei jatkoaikaa Saksassa, Helsingin Sanomat 27.3.2009 B5 https://www.hs.fi/talous/art-2000004642079.html
  18. ↑ a b Saksa | Saksa sulki kolme sen viimeisimmistä kuudesta ydinvoimalasta, loputkin ajetaan alas tänä vuonna Helsingin Sanomat. 1.1.2022. Viitattu 20.7.2022.
  19. ↑ a b HS-analyysi | Ydinvoiman alasajo Saksassa etenee ilmastokriisistä ja energian hintakriisistä huolimatta Helsingin Sanomat. 27.12.2021. Viitattu 20.7.2022.
  20. ↑ a b Saksa luultavasti taipuu myöntämään ydinvoimalle jatkoaikaa, arvioi tutkija – ydinvoimaloiden valmius jatkaa on kuitenkin epävarmaa Yle Uutiset. 19.7.2022. Viitattu 20.7.2022.
  21. ↑ Energia | Saksa päätti jatkaa ydinvoiman käyttöä, kaksi voimalaa pysyy käynnissä ainakin talven yli Helsingin Sanomat. 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022.
  22. ↑ Ydinvoima | Saksa on sulkenut viimeiset ydinvoimalansa Helsingin Sanomat. 16.4.2023. Viitattu 13.5.2023.
  23. ↑ Climate Change and Nuclear Power WWF
  24. ↑ Ulla Klötzer, Säteilevä tulevaisuus. Osa 1: Atomit rauhan käytössä, Sahlgrens 2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Energia_Saksassa&oldid=21556099”