Saksan energiapolitiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksa
Coat of arms of Germany.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Saksan politiikka


  • Energiapolitiikka
Teemasivu:Politiikka

 n  k  m 


Saksan energiapolitiikka on 1990-luvulta asti suosinut uusiutuvaa energiaa. Saksa lisäsi vuosina 1999-2002 energiaveroa ja vähensi työn verotusta. Sen ansiosta syntyi 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2003 mennessä ja maan ilmastopäästöt laskivat.[1]

Germanwatchin mukaan vuonna 2008 Saksan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli 2,9 % (6. sija), % energiankulutuksesta 3,0 % ja väestöstä 1,3 %.[2]

Sähköntuotanto ja kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sähköntuotanto
Sähkö asukasta kohti Saksassa (kWh/as.)[3][4][5]
Kulutus Tuotanto Foss. Ydin Vesivoima ym.* Bio+jäte
2004 7 445 7 476 4 603 2 025 654 194
2005 7 468 7 523 4 674 1 977 670 201
2006 7 528 7 727 4 796 1 706 856 369
2008 7 450 7 693 4 635 1 804 873 381
Ero 2004-8 +5 +217 +32 -221 +219 +187
Ero 2004-8 0 % +3 % +1 % -11 % +33 % +96 %
*Sisältää vesivoiman, tuulivoiman, aurinkosähkön ja geotermisen sähkön.

Tuonti ja vienti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IEA:n mukaan vuonna 2007 Saksa oli 6. suurin öljyntuojamaa: 106 Mt (5 %), 3. maakaasuntuojamaa (79 mrd. kuutiota =10 %), 5. kivihiilen tuojamaa (46Mt =6 %). Saksalla on 7. sija öljyjalosteiden tuonnissa (118 Mt (3,1 % maailman tuonnista) vuonna 2007.[6]

Uusiutuvan energian ennuste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennuste: Uusiutuva sähkö.[7]
Vuosi Sähkö
TWh
Osuus
 %
Kapasiteetti
GW
2005 64 10 27
2007 88 14 35
2010 116 21 46
2020 278 47 111

Bundesverband Erneuerbare Energie mukaan vuonna 2020 sähköstä voidaan tuottaa Saksassa 47 % uusiutuvalla energialla (278 TWh). Asiantuntijoiden mukaan verkkovarmuus kyetään varmistamaan. Arviossa vuoden 2020 sähkötarve vastaa 2003 kulutusta. Ennusteen mukaan lisäkaasun tuonti Saksaan ei ole tarpeen. Päinvastoin vuoteen 2020 mennessä kaasunkulutus vähenee -12 %, ruskohiilen –37 %, kivihiilen -21 % ja ydinvoiman -97 % vuoteen 2007 verrattuna. Uusia fossiilisen energian laitoksia ei tarvita sähköntuotantoon. Ennusteen mukaan uusiutuvan energian työpaikat lisääntyvät 250 000:stä vähintään 500 000 vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä saadaan 6,3 Mrd. € säästöt. Energiatuonnin supistuminen säästää 22,6 Mrd. € vuodessa.[7][8]

Ennuste: Uusiutuva sähköenergia (TWh).[7]
vuosi maatuuli merituuli bioenergia PV vesi geo
2005 27 0 14 1 22 0
2007 40 0 25 3 21 0
2010 54 0,9 31 7 23 0
2020 112 37 54 40 32 4

Syöttötariffi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa sääti syöttötariffin tuulivoimalle vuonna 1991. Vuonna 2000 säädetty uusiutuvan energian laki Erneuerbare-Energien-Gesetz (EEG) takasi uusiutuvan energian sähköverkkoyhteydet. Tuottaja saa vakiokorvauksen sähköstään vaihdellen energialajeittain. Tuulivoiman tariffi oli 1. tammikuuta 2008 alkaen 5,07 senttiä 20 vuoden ajan ja merituulivoiman 8,92 (alkutariffi)-6,07 senttiä 20 vuoden ajan. Rakennusmääräyksissä tuulivoimalla on etusija rajoituksin. Eri alueilta muodostuvat kustannukset tasataan saksalaisten verkkoyhtiöiden kesken. Saksassa laki kattaa vesi-, tuuli-, aurinko-, biomassa- ja geotermisen energian ja kaatopaikka- ja vedenpuhditamokaasun. Lakia on täydennetty 2004 ja 2008.[9]

Rakennusmääräykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiansäästölaki velvoittaa 30 % energiansäästöön uusissa rakennuksissa ja laajemmissa korjauksissa aiempaan verrattuna vuodesta 2009. Ilmastopoliittinen päätös 18. kesäkuuta 2008.[10][11]

Sähköverkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan sähköverkko: E.ON, Vattenfall, RWE ja EnBW

EU-komissio syytti saksalaista E.ON:ia määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä vuonna 2008. Yhtiötä uhkasi useiden miljardien eurojen suuruiset rangaistukset, kun komissio suunnitteli kartellioikeudenkäyntiä helmikuussa 2008. E.ON ilmoitti 28. helmikuuta 2008 olevansa valmis luopumaan sähköverkon pääosasta Saksassa. Siten se oli taipumassa EU-komission vaatimukseen, jonka mukaan sähköntuottajat eivät saa omistaa jakeluverkkoja. Komissio haluaa näin lisätä kilpailua ja rajoittaa sähkön hinnan nousua. RWE ja EnBW eivät ole ilmoittaneet sähköverkkonsa myynnistä, mutta Vattenfall ilmoitti harkitsevansa sitä.[12]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa yksi RWE:n ja yksi Vattenfallin ydinvoimala otetaan pois verkosta vuosina 2009-2010. Saksan oikeus ei antanut niille jatkoaikaa hakemuksesta. Saksa päätti luopua ydinvoimasta asteittain vuonna 2002 vuoteen 2032 mennessä.[13]

Saksassa Siemens on ainoa ydinvoimayritys. Ydinvoima vastaa 3 % sen liikevaihdosta.[14]

Saksan ympäristöministeri Sigmar Gabriel vaati 3/2006 EU:lta selvää uusiutuvan energian tavoitetta. Gabriel muistutti, että EU:n 25 jäsenmaasta 17 ei tuota atomienergiaa tai on päättänyt luopua siitä. Gabriel vaati EU:n ydinenergiavarojen suuntaamista uusiutuviin energiamuotoihin.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maailman tila 2008, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2008, s.34
  2. Key Data for the 10 largest CO2 Emitters CCPI 2009
  3. Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2006 ET2006_44.pdf
  4. Energiläget i siffror, Energy in Sweden, Facts and figures 2007 taulukko 25 ET2007_50.pdf
  5. Energiläget i siffror 2008 Taulukko.26 ET2008:20 Energimyndigheten
  6. Key world energy statistics 2009
  7. a b c Stromversorgung 2020 - Wege in eine moderne Energiewirtschaft, Strom-Ausbauprognose der Erneuerbaren-Energien-Branche Bundesverband Erneuerbare Energie (BEE), 1/2009 (saksaksi)
  8. Potenzial der erneuerbaren Energien Erneuerbare Energien decken 2020 fast die Hälfte des deutschen Strombedarfs kuvaus
  9. Wind energy - an energy source with a fantastic future! German Windenergy Association
  10. Environment Minister Gabriel: Climate and consumers benefit from increasing energy efficiency Federal Cabinet adopts second climate package, Berlin, 18.6.2008
  11. Gabriel: Steigerung der Energieeffizienz hilft dem Klima und den Verbrauchern Berlin, 18.6.2008
  12. Lehmänkaupat hämmentävät EU:n energianeuvotteluja, Helsingin Sanomat 1.3.2008 B11
  13. Ydinvoimaloille ei jatkoaikaa Saksassa, Helsingin Sanomat 27.3.2009 B5
  14. Climate Change and Nuclear Power WWF
  15. Ulla Klötzer, Säteilevä tulevaisuus. Osa 1: Atomit rauhan käytössä, Sahlgrens 2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]