SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattorissa käytetty PARCAS-ääniväyläkortti oikealla (1982) [1]

SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattori oli ensimmäinen mikroprosessoripohjainen akateemiseen käyttöön Suomessa Tampereella 1981–1983 kehitetty tutkimuspuhesyntetisaattori.[2]

SPL1 perustui Euroka Oy:n kaupalliseen PARCAS-ääniväyläkorttiin[2] ja kaupalliseen Vocom ky:n SPS2-puheanalyysilaitteiston mikroprosessorihardwareen[2]. SPL1:ssä ei käytetty kaupallisen Synte 3:n ohjelmakoodia, vaan jokainen SPL1:n konekielinen ohjelmarivi oli uniikkia koodia. [1] Tutkimuspuhesyntetisaattorin kehittäminen akateemiseen maailmaan soveltuvaksi oli tavoite[3] jo silloisella TTKK:n yliassistentti tekniikan tohtori Matti A. Karjalaisella 1970-luvulla Suomen Akatemian rahoittamassa Vamkom-tutkimushankkeessa (1.5.1975–30.4.1978)[4] ja Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamassa Puhetulostin-tutkimushankkeessa (1.5.1978–31.5.1979)[5], mutta se toteutettiin vasta myöhemmin.

SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattoria käytettiin vuosikymmeniä akateemisessa tutkimustyössä Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa, joissa sillä tehtiin tieteellisiä julkaisuja (1985–)[6][7][8][9][10][11] pro gradu (1983)[12], sivulaudaturtyö (1984)[13], lisensiaattitöitä (1985–)[14][15] ja väitöskirja (2004)[16]. SPL1:n kehitti akateemiseen tutkimuskäyttöön DI Raimo O. Toivonen omassa insinööritoimistossaan Tampereella. [1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Tieto löytyy Intelligent Speech Analyser™ (ISA):n kotisivulta (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c d Tieto löytyy alla luetelluista opinnäytteistä
  3. ↑ Karjalainen, Matti & Laine, Unto & Lavonen, Seppo & Toivonen, Raimo: Aistivammaisten kommunikaatiovälineiden kehittäminen, Yhteenvetoraportti luku 4. VTT:n sairaalatekniikan laboratorio, Tiedonanto 12, Tampere, tammikuu 1979, 165 sivua + liitteet
  4. ↑ Karjalainen, Matti (toim.): Aistivammaisten kommunikaatiovälineiden kehittäminen, Yhteenvetoraportti. VTT:n sairaalatekniikan laboratorio, Tiedonanto 12, Tampere, tammikuu 1979, 165 sivua + liitteet
  5. ↑ Puhetulostin-projekti, loppuraportti. VTT:n sairaalatekniikan laboratorio, 1980
  6. ↑ Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Suomen lauseintonaation eräistä piirteistä. Fonetiikan päivät – Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Matti Karjalainen, Unto Laine, toim.), TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 247–259. 1988. ISBN 951-754-741-2
  7. ↑ Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Abstract: Some Aspects of Finnish Sentence Intonation. Fonetiikan päivät – Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, eds.), Helsinki University of Technology, Acoustics Laboratory, Espoo, Publication 31, page 261. 1988. ISBN 951-754-741-2
  8. ↑ Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Synthesis of Certain Speech Sounds and Sentence Intonation of Hungarian, Finnish, and Finland-Svedish. Commentations humanarum Litterarum, Vol. 101. Societes Scientiarum Fennica, The finnish Society of Sciences and Letters, 1994. ISBN 951-653-271-3
  9. ↑ Aulanko, Reijo & Sams, Mikko & Reinikainen, Kalevi & Näätänen, Risto: Kakkosformantin transition vaikutus syntetisoitujen CV-tavujen synnyttämiin herätepotentiaaleihin. Fonetiikan päivät – Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen Matti, Laine Unto, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 167–185. ISBN 951-754-741-2
  10. ↑ Sams, Mikko & Aulanko, Reijo & Aaltonen, Olli & Näätänen, Risto: Event-related potentials to infrequent changes in synthesized phonetic stimuli. Journal of Cognitive Neuroscience, Vol 2, number 4, s. 344–357, 1990
  11. ↑ Aulanko, Reijo & Hari, Riitta & Lounasmaa, Olli & Näätänen, Risto & Sams, Mikko: Phonetic invariance in the human auditory cortex. Cognitive Neuroscience and Neuropsychology. Neuroreport 4, s. 1356–1358, 1993
  12. ↑ Nieminen, Anna-Liisa: Suomen intonaation identifiointi ja diskriminointi. HY:n fonetiikan laitos, Akateeminen pro gradu tutkielma, 44 sivua, 1983
  13. ↑ Nieminen, Anna-Liisa: Suomen yksisanaisten myöntövastausten intonaatiosta. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Akateeminen sivulaudaturtyö, 84 sivua + 5 sivua liitteitä, 1984
  14. ↑ Nieminen, Anna-Liisa: Suomen yksisanalausumien intonaatiosta – havaintokokeita synteettisellä puheella. HY:n fonetiikan laitos, Akateeminen lisensiaattityö, 1985
  15. ↑ Aulanko, Reijo: Puheen havaitsemisen psykofysiologisista perusteista: formanttitransitioiden havaitseminen. HY:n fonetiikan laitos, Akateeminen lisensiaattityö, huhtikuu 1989, 165 sivua
  16. ↑ Leinonen, Kari: Finlandssvenskt sje-, tje- och s-ljud i kontrastiv belysning. Jyväskylä Studies In Humanitas 17, Jyväskylän yliopisto, Akateeminen väitöskirja, 17.6.2004, 274 sivua, ISBN 951-39-1810-6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinnäytteitä SPL1:tä käyttäen

  • Ensimmäinen opinnäyte: Nieminen, Anna-Liisa: Suomen intonaation identifiointi ja diskriminointi. Helsingin yliopiston fonetiikan laitos, Akateeminen pro gradu tutkielma, 44 sivua, 1983.
  • Ensimmäinen sivulaudaturtyö: Nieminen, Anna-Liisa: Suomen yksisanaisten myöntövastausten intonaatiosta. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Akateeminen sivulaudaturtyö, 84 sivua + 5 sivua liitteitä, 1984.
  • Ensimmäinen lisensiaattityö: Nieminen, Anna-Liisa: Suomen yksisanalausumien intonaatiosta – havaintokokeita synteettisellä puheella. Helsingin yliopiston fonetiikan laitos, Akateeminen lisensiaattityö, 1985.
  • Järjestyksessä toinen lisensiaattityö: Aulanko, Reijo: Puheen havaitsemisen psykofysiologisista perusteista: formanttitransitioiden havaitseminen. HY:n fonetiikan laitos, Akateeminen lisensiaattityö, huhtikuu 1989, 165 sivua.
  • Väitöskirja: Leinonen, Kari: Finlandssvenskt sje-, tje- och s-ljud i kontrastiv belysning. Jyväskylä Studies In Humanitas 17, Jyväskylän yliopisto, Akateeminen väitöskirja, 17.6.2004, 274 sivua, ISBN 951-39-1810-6.

Julkaisuja SPL1:tä käyttäen

  • Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Suomen lauseintonaation eräistä piirteistä. Fonetiikan päivät – Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Karjalainen M., Laine Unto, toim.). Julkaisu 31, s. 247–259. Espoo: TKK:n akustiikan laboratorio, 1988. ISBN 951-679-741-5.
  • Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Abstract: Some Aspects of Finnish Sentence Intonation. Espoo: Helsinki University of Technology, Acoustics Laboratory, 1988. ISBN 951-754-741-2.
  • Sovijärvi, Antti & Aulanko, Reijo: Synthesis of Certain Speech Sounds and Sentence Intonation of Hungarian, Finnish, and Finland-Svedish. Commentations humanarum Litterarum, Vol. 101. Societes Scientiarum Fennica, The finnish Society of Sciences and Letters, 1994. ISBN 951-653-271-3.
  • Aulanko, Reijo & Sams, Mikko & Reinikainen, Kalevi & Näätänen, Risto: Kakkosformantin transition vaikutus syntetisoitujen CV-tavujen synnyttämiin herätepotentiaaleihin. Fonetiikan päivät – Espoo 1988, Papers from the 15th Meeting of Finnish Phoneticians, (Matti Karjalainen, Unto Laine, toim.). TKK:n akustiikan laboratorion julkaisuja 31, s. 167–185. 1988. ISBN 951-754-741-2.
  • Sams, Mikko & Aulanko, Reijo & Aaltonen, Olli & Näätänen, Risto: Event-related potentials to infrequent changes in synthesized phonetic stimuli. Journal of Cognitive Neuroscience, Vol 2, number 4, s. 344–357, 1990.
  • Aulanko, Reijo & Hari, Riitta & Lounasmaa, Olli & Näätänen, Risto & Sams, Mikko: Phonetic invariance in the human auditory cortex. Cognitive Neuroscience and Neuropsychology. Neuroreport 4, s. 1356–1358, 1993.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=SPL1-tutkimuspuhesyntetisaattori&oldid=21908942”