Siirry sisältöön

Ruotsin säätyvaltiopäivät

Wikipediasta
Ei tule sekoittaa Ruotsin valtiopäiviin.
Ruotsin valtiopäivät
Sveriges riksdag
lyijykynäluonnos vuoden 1867 valtiopäiviltä Kaarle XV :n valtiopäivämiesten vastaanotosta, Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnassa
lyijykynäluonnos vuoden 1867 valtiopäiviltä Kaarle XV :n valtiopäivämiesten vastaanotosta, Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnassa
Tyyppi Säätyjen valtiopäivät
Viimeisen kerran Suomalaisten valtiopäiväedustus Ruotsin yhteydestä päättyi vuoden 1809 Ruotsin hävittyä Suomen sota, minkä seurauksena Suomalaiset maakunnat liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaan
Osallistujia ruotsalaiset ja suomalaiset valtiopäivämiehet
Johtaja Ruotsin kuningas
Järjestäjä Ruotsin valtaneuvosto

Ruotsin valtiopäivät (ruots. Sveriges riksdag) oli Ruotsin ja Suomen historiassa järjestettävä säätyjen valtiopäiväkokous, jossa valtakunnan neljän valtiosäädyn kamarikuntien valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä kokoontuvat säännöllisesti ruotsissa järjestettäville valtiopäiville, esittämään maakuntansa toiveita ja valmistelemaan valtiopäivien valiokunnissa valtakunnan laki- ja oikeuskysymyksiä.[1][2]

Ruotsin säätyvaltiopäivät muodostivat nelikamarisen parlamentaarisen säätyedustuslaitoksen.[1][2]

Säätyvaltiopäivät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät on yleisnimitys eri Euroopan maissa useiden vuosisatojen mittaan toimineille säätyjen kokouksille tai edustuslaitoksille, joissa kukin sääty kokoontui erikseen omaan kamariinsa tekemään omat päätöksensä. Säätyjen päätöksistä tuli koko säätyvaltiopäivien päätöksiä kussakin tapauksessa erikseen säädetyn menettelyn mukaisesti.

Maiden välisiä eroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissakin maissa joissakin asioissa säätyjen enemmistön päätös saattoi riittää, kun taas toisenlaisessa järjestelmässä saatettiin edellyttää kaikkien säätyjen yksimielisyyttä. Säätyvaltiopäiville säätynsä edustajaksi pääsemisen tavat vaihtelivat maasta ja säädystä toiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa aatelissäädyssä edustettuina oli jokainen valtakunnan aatelissuku, kun taas muihin säätyihin pääsemiseksi suoritettiin vaalit, joissa äänioikeus saattoi riippua säätyyn kuulumisen lisäksi varakkuudesta. Esimerkiksi porvarissäätyyn edustajia valittaessa vaalipiireinä toimivat kaupungit.

Useimmiten Euroopan historiassa tunnetuilla säätyvaltiopäivillä ovat olleet edustettuina aatelisto, papisto ja porvaristo, mutta Ruotsin ja sittemmin myös autonomian ajan Suomen tapauksessa maata omistanut talonpoikaisto muodosti edustuslaitoksen neljännen kamarin.

Pohjolan valtakuntien ohella säätyvaltiopäivät ovat olleet osa esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Puolan kuningaskunnan valtiollista historiaa.

Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skandinavian maakartta vuodelta 1692, aluekartan vihreällä osalla on Ruotsin valtakunta.
Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Vanhassa Ruotsin valtakunnassa kuten valtakunnan suomalaisten osien valtiopäivämiehet työskentelivät säätyvaltiopäivillä täysivaltaisina säätyjensä edustajina aina valtiopäivätoiminnan alkamisesta siihen asti kunnes Ruotsi menetti Suomen käydyssä Suomen sodassa 1808–1809 Venäjälle.

Ruotsissa säätyvaltiopäivät jatkoivat toimintaansa tämän jälkeenkin ilman suomalaisia aina 1860-luvulla maassa tehtyyn valtiopäiväuudistukseen asti. Suomessa puolestaan ruotsalaiset perustuslait pysyivät voimassa myös autonomian ajalla, minkä takia maassa ryhdyttiin pitämään omia säätyvaltiopäiviään, joista ensimmäisinä on historiankirjoituksessa pidetty Porvoon maapäiviä 1809, vaikka säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa alkoikin vasta vuoden 1863 avajaisista.

Autonomisessa Suomessa säätyvaltiopäivistä luovuttiin eduskuntauudistuksessa 1906, kun yksikamarinen yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittava eduskunta korvasi monikamarisen edustuslaitoksen.

Ruotsin valtiopäivien kokoontumisajat ja paikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin parlamentin valtiopäivät ja kaupungit
Keskiaika

(miestenpäivän kokoukset)

1280 (Alsnö) • 1308 (Örebro) • 1319 (Uppsala) • 1347 (Örebro) • 1435 (Arboga) • 1435 (Uppsala) • 1436 (Arboga) • 1438 (Arboga) • 1438 (Arboga) • 1438 (Arboga) • 14 • 439 (Arboga) • 1448 • 1457 • 1464 • 1466 (Västerås) • 1467 • 1471 (Arboga) • 1477 (Strängnäs) • 1495 (Linköping) • 1497 • 1499 • 1504 • 1504 • 1504 • 1504 (Strängnäs) • 1512 • 1517 (Arboga) • 1517 • 1518 (Arboga) • 1520 • 1521 (Vadstena) • 1523 (Strängnäs) • 1524 (Vadstena) • 1525 (Västerås)
Uskonpuhdistuksen aika

(ensimmäiset säätyvaltiopäivät)

1527 (Västerås) • 1529 (Strängnäs) • 1544 (Västerås) • 1547 (Strängnäs) • 1560 • 1561 (Arboga) • 1562 (Strängnäs ja Tukholma) • 1563 • 1564 (Tukholma ja Uppsala) • 1568 • 1569 • 1571 • 1573 • 1574 • 1577 • 1582 • 1587 (Vadstena) • 1590 • 1594 (Tukholma ja Uppsala) • 159965 (S ) • 159965 (Arboga) • 1599 • 1600 (Linköping) • 1602 • 1604 (Norrköping) • 1605 • 1607 (Tukholma ja Uppsala) • 1609 • 1610 (Örebro) • 1611 (Nyköping) • 1612 • 1614 (Örebro) • 1616 (Helsinki)
Suurvaltojen aikakausi

(vuodesta 1617 lähtien valtiopäivien määräyksestä)

1617 (Örebro) • 1617 (Tukholma ja Uppsala) • 1621 • 1622 • 1624 • 1625 •1627 • 1627–1628 • 1629 • 1630 •1631 • 1632 (1. helmikuuta) (3. helmikuuta) • 1634 (Nyköping ja Tukholma) • 1635 • 1636 • 1638 • 1640 (Nyköping) • 1642 • 1643 • 1644 • 1647 • 1649 • 1650 • 1652 •1654 (Upps6505) • 166505 1660 • 1664 • 1668 • 1672 • 1675 • 1676 (ei toteutettu) • 1678 (Halmstad) • 1680 • 1682–1683 • 1686 • 1689 • 1693 • 1697 • 1710 • 1713–1714 • 1719 • 1720
Vapauden aika

(vuoden 1723 valtiopäivien määräyksestä)

1723 • 1726–1727 • 1731 • 1734 • 1738–1739 • 1740–1741 • 1742–1743 • 1746–1747 • 1751–1752 • 1755–1752 • 1755–1765 1765–1766 • 1769–1770 (Tukholma ja Norrköping) • 1771–1772 (Tukholma)
Kustavilainen aikakausi (vuoden 1772 hallitusmuodosta lähtien) 1778–1779 (Tukholma) • 1786 (Tukholma) • 1789 (Tukholma) • 1792 (Gävle) • 1800 (Norrköping, Suomalaisten viimeiset valtiopäivät)
Viimeiset säätyvaltiopäivät

(vuoden 1809 hallitusmuodosta)

1809–1810 (Tukholma) • 1810 (viimeinen; Örebro) • 1812 (viimeinen; Örebro) • 1815 (viimeinen) • 1817–1818 (viimeinen) • 1823 • 1828–1830 • 1834–1835 (viimeinen) • 1840–1835 (viimeinen) • 1840–18 1841–48 1847–1848 • 1850–1851 • 1853–1854 • 1856–1858 • 1859–1860 • 1862–1863 • 1865–1866
Kaksikamarinen parlamentti

(perustettu vuoden 1866 parlamenttilailla)

1867 • 1868 • 1869 • 1870 • 1871 • 1871 • 1872 • 1873 • 1874 • 1875 • 1876 • 1877 • 1878 • 1879 • 1878 • 1880 • 1880 • 1884 • 1885 • 1886 • 1887 • 1887 • 1888 • 1889 • 1890 • 1891 • 1892 • 1892 • 1893 • 1894 • 1895 • 1896 • 1896 • 1899 • 1900 • 1901 • 1902 • 1903 • 1904 • 1905 • 1905 • 1905 • 1906 • 1907 • 1908 • 1909 • 1910 • 1911 • 1912 • 1913 • 1914 • 1914 • 1915 • 1916 • 1917 • 1918 • 1918 • 1919 • 1919 • 1920 • 1921 • 1922 • 1923 • 1924 • 1925 • 1926 • 1927 • 1928 • 1929 • 1930 • 1931 • 1932 • 1933 • 1934 • 1935 • 1936 • 1937 • 1938 • 1939 • 1939 • 1940 • 1940 • 1941 • 1942 • 1943 • 1944 • 1945 • 1946 • 1947 • 1948 • 1949 • 1950 • 1951 • 1952 • 1953 • 1954 • 1955 • 1956 • 1957 • 1958 (A) • 1958 (B) • 1959 • 1960 • 1961 • 1962 • 1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 • 1968 • 1969 • 1970
Yksikamariset valtiopäivät

(perustettu vuoden 1974 hallituksen muotoa ja valtiopäiviä koskevissa säännöillä)

1971 • 1972 • 1973 • 1974 • 1975 • 1975/1976 • 1976/1977 • 1977/1978 • 1978/1979 • 1979/1980 • 1980 (ylimääräinen istunto/1980) 1/1918 • 1918 • 1982/1983 • 1983/1984 • 1984/1985 • 1985/1986 • 1986/1987 • 1987/1988 • 1988/1989 • 1989/1990 • 1990/1991 •​ ​1992/1993 • 1993/1994 • 1994/1995 • 1995/1996 • 1996/1997 • 1997/1998 • 1998/1999 • 1999/2000 • 2000/2001 • 2001/2002 • 2002/2003 • 2003/2004 • 2004/2005 • 2005/2006 • 2006/2007 • 2007/2008 • 2008/2009 • 2009/2010 • 2010/2011 • 2011/2012 • 2012/2013 • 2013/2014 • 2014/2015 • 2015/2016 • 2016/2017 • 2017/2018 • 2018/2019 • 2019/2020 • 2020/2021 • 2021/2022 • 2022/2023 • 2023/2024 • 2024/2025

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Retzius - Ryssland (s. 337–338) Nordisk familjebok. 1916. Viitattu 12.7.2025. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Historia:säätyvaltiopäivät Tieteen termipankki. Viitattu 11.7.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Suomi Ruotsin valtakaudella

valtakausi päättyy Suomen maakunnista 1808

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

(Suomi Venäjän valtakaudella)
1809–1917

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv: Sveriges ståndsriksdag
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruotsin_säätyvaltiopäivät&oldid=23746891”