Norrköpingin valtiopäivät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kustaa IV Adolfin kruunajaiset Pyhän Olavin kirkossa Norrköpingin valtiopäivillä 3. huhtikuuta 1800.
Pyhän Olain kirkko vuodelta 1874.

Norrköpingin valtiopäivät (ruots. riksdag tai riksdagen) oli Ruotsin parlamentin istuntokausi, joka avattiin Norrköpingissä 15. maaliskuuta ja päättyivät kolmen kuukauden istuntokauden jälkeen 15. kesäkuuta 1800 (92 päivää).

Norrköping sijaitsee Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrköpingin valtiopäivät olivat 21-vuotiaan Kustaa IV Aadolfin ensimmäiset ja ainoiksi jääneet valtiopäivät. Niiden yhteydessä kuninkaan ja kuningattaren kruunaus vahvistettiin Norrköpingin kirkossa 3. huhtikuuta.[1]

Valtiopäiviä vietettiin epävakauden aikana. Kaupungissa ihmiset kerääntyivät yhteen osoittamaan mieltään ja aiheuttamaan paikallisia mellakoita. Rauhattomuutta aiheuttivat muiden muassa maan nopea inflaation kasvu sekä valtion laivaston tavarankuljetuksiin kohdistuneet ryöstelyt ja tuhoisa toiminta. Valtiopäivät kuitenkin suojeltiin sotilaiden rauhoitettua mellakointia kaupungissa.

Norrköpingiin kokoon kutsuttiin saapuvaksi kaikkien Ruotsi-Suomen läänien säätyjen valtiopäiväedustajat.

Kuningas joutui kutsumaan valtiopäivät kokoon valtion huonon taloustilanteen takia.[2]

Valtiopäivien aikana ihmiset menivät kaupunkiin ja hyödynsivät tapahtumaa myymällä tavaroita ja ruokaa. Tukholma perusti uusia majataloja ja siellä soitettiin teatteriesityksiä, oopperalaulaja sekä konsertteja ja Eggesissä "The King's Harmonie Musique ". Väkevien alkoholijuomien kieltämisen vuoksi alkoholijuomia kuljetettiin Ruotsin kruunun varastosta Gripsholmin linnasta. Piispa Munck L. piti parlamenttivaalien aikana saarnoja Pyhän Olavin kirkossa, myös itse Kuningas puhui tilaisuuksissa.

Valtiopäivien (Riksdagin) aikana kolme osastoa olivat yhdistyneet ja olivat hallitukselle ystävällisiä, mutta Hedvigin kirkkoon koottu aatelisto vastusti kuningasta ja hänen ehdotuksiaan, useat vastustivatkin mm. rahoitussuunnitelmien veronkorotuksia ja vaadittiin että kuningas joutuisi tulevaisuudessa kutsumaan parlamentin koolle hyväksymään esittämiänsä päätöksiään.

Talonpokien edustajana toiminut Maamarsalkka manipuloi tilaisuudessa protokollasäädöksiä, tuolloin oli lähellä että mellakat olivat puhjenneet kirkossa.

Puhemiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf IV Adolf valitsi seuraavat neljän maakuntaparlamentin muodostavat säätyjen puhemiehet

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. År 1800 – Missväxt, Blötår och den sista Gustavianska riksdagen Hernbloms lilla Bokförlag. Viitattu 31.5.2020.
  2. Gustav IV Adolf Biografisk Lexikon för finland. Viitattu 31.5.2020.